Viimeksi tehtyä
EU:n globalisaatiorahastosta tukea Suomeen
”STX Finlandin Rauman telakalta irtisanotuille telakkamiehille on tulossa noin 1,4 miljoonan euron tukisumma EU:n globalisaatiorahastosta. Suomen hakemus sai parlamentin budjettivaliokunnan keskustelussa tänään vahvan tuen”, iloitsee hakemuksesta mietinnön laatinut valiokunnan varapuheenjohtaja, Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.
“Tuki ei koskaan korvaa työpaikkojen menetyksiä, mutta tällä rahalla annetaan vahva tuki irtisanottujen telakkatyöntekijöiden koulutukselle ja valmennukselle sekä autetaan heitä muun muassa omien yritysten perustamisessa”, sanoo Sarvamaa.
“Ihmisillä, joilla on erikoisosaaminen globalisaatiosta kärsineellä laivanrakennusalalla, olisi ilman tukitoimia erittäin suuri riski joutua pitkäaikaistyöttömiksi.”
Sarvamaa kiittää Suomea ja Euroopan komissiota nopeasta toiminnasta tukihakemuksen käsittelyssä. Hakemus jätettiin toukokuussa ja se saadaan lopullisesti hyväksyttyä parlamentin täysistunnossa ja ministerineuvostossa vielä syksyn aikana.
“Nopean toiminnan ansiosta uudelleentyöllistämis- ja -kouluttamistoimet ovat purreet hyvin. Rauman kaupunki uskoo pystyvänsä ohjaamaan kaikki työttömäksi jääneet uudelleen töihin, mikäli kaikki suunnitellut projektit saatetaan loppuun. Tässä Suomi näyttää myös hyvää esimerkkiä globalisaatiorahaston tarkoituksenmukaisesta käytöstä”, korostaa Sarvamaa.
Nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaan tukea saa maksaa 2,4 miljoonaa euroa, josta EU:n globalisaatiorahaston osuus on runsaat 1,4 miljoonaa euroa eli 60 prosenttia.
Petri Sarvamaa mukana EU:n budjettineuvotteluissa
Parlamentti hyväksyi 22.10.2014 budjettilinjauksensa, jossa se esittää neljän miljardin euron lisäystä vuoden 2015 maksumäärärahoihin. Tämä pysäyttäisi vuodesta 2010 saakka kasvaneen maksuvajeen 25 miljardiin euroon.
”Kasvanut ongelma johtuu siitä, että jäsenmaat ovat omissa budjettilinjauksissaan jo vuosien ajan päättäneet vuotuisen maksukaton liian paljon alhaisemmaksi kuin ne kustannukset, johon maat ovat sitoutuneet. Vaarana on, että EU ei pysty maksamaan sitoumuksiaan esimerkiksi eri ohjelmiin, jotka kohdistuvat tutkimukseen, aluekehitykseen, nuorisovaihtoon tai työllisyyden edistämiseen”, Sarvamaa selvittää.
”Tällä päätöslauselmalla parlamentti haastaa jäsenvaltiot ratkaisemaan maksukriisiä. Ensi vuoden budjetin lisäksi tähän tarvitaan tämän vuoden lisäbudjetti, jossa turvataan runsaan neljän miljardin euron lisärahoitus nyt päättymässä oleville EU-ohjelmille. Alijäämää on siis kurottava umpeen yli kahdeksan miljardin euron verran.”
Sarvamaa on mukana parlamentin ja neuvoston välisessä neuvotteluryhmässä, jonka tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen budjetista marraskuun puoliväliin mennessä. Näin parlamentti voisi äänestää vuoden 2015 talousarviosta marraskuun täysistunnossaan.
Komissaariehdokas Kristalina Georgievan kuuleminen vastuuvaliokunnissa 2.10.2014
Petri Sarvamaa vaatii Junckerin komission budjettikomissaariksi ehdolla olevaa Kristalina Georgievaa pitämään huolta siitä, että maksuvirheet jäsenvaltioissa paljastetaan. Sarvamaan mukaan EU:n on jatkossa tehtävä selväksi, missä jäsenmaissa annetaan väärää tietoa EU-rahojen käytöstä.
“Kyseessä ei ole jäsenvaltioiden häpäiseminen, vaan päinvastoin. On häpeä, jos emme tätä tee”, sanoi Sarvamaa kysymyksessään komissaariehdokas Georgievalle. Sarvamaan mukaan parlamentin tehtävä on varmistaa, että eurooppalaisten veronmaksajien rahojen käyttö on turvattu.
Georgieva yhtyi vastauksessaan Sarvamaan näkemykseen siitä, että komission täytyy keskittyä jatkossa enemmän niiden jäsenvaltioiden tarkkailemiseen, joissa on eniten ongelmia. Hän ei kuitenkaan ollut valmis lupaamaan jäsenmaiden nimeämistä. Georgievan mukaan jäsenvaltioiden osoittamisessa on vaarana, että ne ryhtyvät kuurupiilosille.