Huhtikuun uutiskirje

8.4.2024

Terveiset Brysselistä!

Maaliskuu vierähti nopeasti ja työntäyteisesti. Kuukauteen mahtui EPP:n puoluekokous Bukarestissa, täysistunto Strasbourgissa, useita kokouksia ja sidosryhmätapaamisia, muutama tapahtuma sekä yksi vierasryhmäkin.

Ryhmäni EPP:n puoluekokouksessa valittiin ryhmän kärkiehdokas tuleviin vaaleihin sekä viimeisteltiin esimerkiksi puolueen vaaliohjelmaa. Valitsimme hyvin yksituumaisesti Ursula von der Leyenin uudelleen kärkiehdokkaaksi – toivon hänen parantavan ja jämäköittävän poliittista otettaan komission puheenjohtajana ensi kaudella. EPP:n vaaliohjelmassa korostui kolme tärkeää teemaa Euroopan tulevaisuuden kannalta: turvallisuus, toimiva markkinatalous sekä eurooppalaisen elämäntavan puolustaminen. Vaikka en enää itse ole ehdolla, seuraan ylpeydellä, kun EPP kulkee nämä teemat kärjessä kohti uutta voittoa kesäkuun vaaleissa.

Tekoälylle pelisäännöt

Maaliskuun täysistunnossa hyväksyttiin muun muassa historiallinen EU:n yhteinen tekoälysäädös. Kyseessä on hyvin merkittävä, maailman ensimmäinen tekoälyä koskeva lainsäädäntö. Tällä asetuksella luodaan tekoälylle pelisäännöt, jotta sitä hyödynnettäisiin turvallisesti, luotettavasti ja eettisesti. Uhkiin ja riskeihin puututaan, mutta samalla tekoälyinnovaatioita ja -investointeja tuetaan. Tämän kaltaiselle lainsäädännölle on jo ollut tarvetta, ja on hyvä, että EU tarttui nopeasti toimeen – tekoälyä säännellään nyt eurooppalaisella esimerkillä.

Parlamentti haastoi komission oikeuteen Unkarille vapautetuista varoista

Maaliskuun puolivälissä Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta antoi vihreää valoa komission haastamiselle oikeuteen liittyen Unkarin varoihin. Viime vuoden joulukuussa komissio vapautti Unkarin jäädytetyistä varoista 10 miljardia euroa. Tämä tapahtui juuri ennen huippukokousta, jossa päätettiin Ukrainan tukirahoista – lehmänkaupan ainekset näkyvissä siis.

Komissio hoiti varojen vapautuksen epäselvästi ja piilotellen, eikä asiaa avattu parlamentille riittävästi vuoden alussa järjestetyssä kuulemisessa, jossa tenttasin komissaareja oikein olan takaa. Komission päätös ja toimintatapa on nyt tutkittava perinpohjaisesti. Odotan komissiolta selvitystä myös siitä, millä perustein se on arvioinut Unkarin oikeusvaltio-ongelmien menneen parempaan suuntaan.

Asia etenee niin, että EU:n tuomioistuin punnitsee, oliko komissiolla riittävät perusteet varojen vapauttamiseen. Tuomioistuin tulee todennäköisesti käsittelemään asian nopeutetussa menettelyssä – näin on oikeusvaltiokysymysten kohdalla toimittu aiemminkin. Tällä oikeustoimella varmistamme, että veronmaksajien varoja käytetään EU:ssa oikein ja demokratiaa suojellaan.

Median kasvava rooli eurovaalien lähestyessä

Alkukesästä edessä ovat eurovaalit, mikä tulee näkymään entistä enemmän erilaisissa mediasisällöissä. Seuraan itse kiinnostuneena, minkälaisen rooli perinteinen media näissä vaaleissa ottaa. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että alhainen äänestysaktiivisuus johtuu pitkälti siitä, ettei EU-asioista viestitä kansalaisille selkeällä ja kiinnostavalla tavalla. Unionin merkitystä omaan elämään ei nähdä, eikä äänestäminen tunnu merkitykselliseltä.

Alhainen äänestysaktiivisuus ei kuitenkaan ole äänestäjien syy – heillä on oikeus odottaa selkeää ja ymmärrettävää tietoa EU:n toiminnasta. Tämän eteen tulee ponnistella sekä EU:ssa että kansallisesti. Myös medialla on tärkeä tehtävä raportoida unionin toiminnasta mielekkäällä tavalla. On myös tarkoituksenmukaista, ettei uutisointi ole aina vain negatiivissävytteistä, vaan myös yhteisiä voittoja juhlistetaan. Ihmisille on annettava selkeitä syitä äänestää.

Lisäksi moniäänistä ja ymmärrettävää EU-uutisointia tarvitaan siksi, että disinformaatio syö perinteisen median uskottavuutta. Vaikuttamisyritykset ovat viime vuosina laajentuneet etenkin sosiaaliseen mediaan, ja vaikutus vaalituloksiin voi olla merkittävä. Perinteisen median täytyy siis säilyttää kiinnostavuutensa ja löytää tiensä myös nuorten äärelle.

Virheellisen ja valheellisen tiedon leviäminen on vaarallista etenkin nyt, kun ääriliikkeet ovat nostaneet Euroopassa päätään. Euroskeptisten ja populististen voimien uhatessa Euroopan yhtenäisyyttä ja vakautta on entistä tärkeämpää, että julkisuudessa käydään monipuolista ja tietoisuutta lisäävää keskustelua. Median tehtävänä on antaa tälle keskustelulle tilaa ja haastaa populistien yksipuolisia näkemyksiä.

Blogitekstin kokonaisuudessaan voit lukea verkkosivuiltani (8.3.2024)

Kuukauden aikana tapahtunutta

EPP:n puoluekokouksessa Bukarestissa Kokoomus-delegaation voimin. Antoisat ja työntäyteiset kaksi päivää – oli hienoa tavata EPP-kollegoja ympäri maailmaa.

Vierasryhmät jäivät pandemian myötä valitettavan vähälle, mutta ilokseni saimme maaliskuussa tänne taas yhden vierasryhmän Suomesta. Porukka koostui Sakkola-seuran jäsenistä, Oulujoen kokoomuslaisista sekä Kokoomuksen erityisavustajista. Ryhmä tutustui paitsi parlamenttiin, myös muihin EU-instituutioihin. Sain käydä heidän kanssaan kiinnostavia keskusteluja sekä menneitä muistellen että tulevaisuutta pohtien.

Pääsiäisviikolla tapasin Helsingin keskustakirjasto Oodissa Euroklubin jäseniä. Pidin puheenvuoron EU:n nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä, jonka jälkeen keskustelimme teemoista. On mieltä avartavaa kuulla eri elämänpolkuja kulkeneiden ihmisten ajatuksia näistä asioista.

Petri mediassa

Verkkouutiset: VU selvitti: Enemmistö suomalaismepeistä kannattaa puolustuskomissaarin salkkua (10.3.)

Yle: Suomella on kiire turvata reserviläisten ampumataito, kun EU:n lyijynkäyttökielto etenee (10.3.)

Yle: Euroopan parlamentti aikoo haastaa komission oikeuteen (12.3.)

Kauppalehti: Europarlamentti vie komission EU-oikeuteen Unkari-asioista jo toista kertaa – ”Näytti kytkykaupalta” (12.3.)

Uusi Suomi: Tilanne ”roikkuu yhä Viktor Orbánin pään yllä” – ”Nyt ollaan asemasotavaiheessa” (13.3.)

ABC News: EU parliament opens a court case over the decision to release funds to Orban’s government in Hungary (14.3.)

Financial Times: EU parliament sues Ursula von der Leyen’s commission over Hungary funds (14.3.)

HS: EU-parlamentti haastaa komission oikeuteen Unkarin tukirahojen vapauttamisesta (14.3.)

Verkkouutiset: Europarlamentin jättävä Petri Sarvamaa: Kaasun tuonti Venäjältä on valtava häpeä (18.3.)

Verkkouutiset: Evp-kenraali väläyttää eurooppalaista joukkoa Naton sisälle (24.3.)

Puuta Heinää -podcast: Elsi Katainen ja Petri Sarvamaa – Miten päätöksenteko toimii EU:ssa? (2.4.)

Kiitos, kun luit uutiskirjeeni!

Ystävällisin terveisin,

Petri Sarvamaa

Kvanttiteknologiaan on panostettava EU-tasolla – emme voi pudota kehityksen kelkasta

Kvanttiteknologia tulee mullistamaan monia toimialoja. Se tulee tarjoamaan merkittäviä etuja niille, jotka ovat kehityksen kärjessä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan unioni ja Suomi pysyvät mukana kvanttiteknologian kehityksessä ja hyödyntävät sen tarjoamia mahdollisuuksia.

Toistaiseksi tahti ainakin kotimaassa on ollut hyvä. Suomeen valmistui viime syksynä jo toinen kvanttitietokone kotimaisen kvanttitietokoneisiin erikoistuneen yrityksen ja VTT:n yhteistyönä. Mutta pienestä jäsenvaltiosta käsin ei voiteta teknologiakamppailua Yhdysvaltojen ja Kiinan kaltaisten jättien kanssa. Taistelu on käytävä Euroopan tasolla.

Kvanttiteknologian lippulaivahanke EU:ssa on laitettu käyntiin jo 2018. Sen ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin 24 kvanttiteknologiaan liitännäistä projektia, joita puolestaan tuettiin yhteensä 152 miljoonalla eurolla. Lippulaivahankkeen toisessa vaiheessa budjetti tulee kasvamaan – EU aikoo investoida 400 miljoonaa euroa lisää kymmeniin uusiin kvanttiprojekteihin. Hanke on tärkeä ja oikeansuuntainen.

Keskeinen kysymys kuitenkin on, riittävätkö nämä toimet. Perspektiiviä voi hakea edellä mainituista kilpakumppaneista. Kiina on investoinut jopa 15 miljardia kvanttihankkeisiin – EU:n puolen miljardin investoinnit kalpenevat tämän rinnalla. Vaikka mukaan laskettaisiin jäsenmaiden kansalliset investoinnit, ei päästä kuin puoleen Kiinan panostuksista.

Yhdysvalloille EU saattaa jopa pärjätä julkisissa investoinneissa. Yksityistä rahoitusta tarkasteltaessa jäämme kuitenkin heittämällä jalkoihin. Atlantin toisella puolen etuna on nimenomaan vahva yksityinen sektori, jonka ansiosta Yhdysvallat on kvanttikehityksen kärkimaa.

Rahoitusta kvanttihankkeisiin tarvitaan siis paitsi EU:lta ja jäsenmailta myös yksityiseltä puolelta. Ala vaatii kilpailukykyisen yksityisen sektorin, joka vetää investointeja puoleensa ja kannustaa innovoimaan. Tässä EU:n valttikorttina ovat toimivat sisämarkkinat. Euroopassa on ymmärrettävä, että tätä peliä kannattaa pelata nimenomaan pitkällä tähtäimellä ja yhdessä. Regulaation on tässä suhteessa oltava mahdollistaja ja katalyytti, ei hidastava ja monimutkainen este.

Kesän vaalien jälkeen aloittavat uudet mepit sekä uusi komissio ovat paljon vartijoina. Panostukset kvanttiteknologiaan sekä EU:n kilpailukykyyn yleisemmin on nostettava uusiin sfääreihin, jotta pysymme menossa mukana. Kansallisen kehityksen lisäksi on keskityttävä kasvavassa määrin unionin yhteishankkeisiin, joissa hyödynnetään vahvaa ammattitaitoa ja osaamista, jota tiedämme Euroopasta löytyvän.

Tämä erityisesti siksi, että kvanttiteknologia tulee tulevaisuudessa mahdollistamaan paljon lääkkeiden kehityksestä uusiutuvien materiaalien tuottamiseen. Se voi luoda kilpailuetua ja lisätä tehokkuutta, mutta myös tarjota uusia ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta kvanttiteknologialla on avainasema kyberturvallisuudessa.

Uusi teknologia tuo mukanaan aina sekä uhkia että mahdollisuuksia. Kvanttiteknologia ei ole poikkeus. Se voi mullistaa kyberturvallisuuden, mutta samalla avata uusia ovia kyberhyökkäyksille ja hybridisodankäynnille.

Uhat on tärkeä tiedostaa, mutta emme voi antaa niiden pysäyttää kehitystä. Kvanttiteknologia voi nimittäin tarjota myös tehokkaita työkaluja kyberturvallisuuden parantamiseen. Kotimaassa meillä on omasta takaa huippuluokan osaamista alalla. Suomen on oltava aktiivisesti mukana EU:n kyberturvallisuushankkeissa ja tuotava esille kyberturvallisuuden strateginen merkitys Euroopan kokonaisturvallisuudessa.

Suomen oma haaste kvanttiteknologian kehityksessä on osaajapula, johon vaaditaan pikaisia ratkaisuja. Tietotaitoa löytyy, mutta tekijöitä tarvitaan lisää. Onneksi meillä on hallitus, joka ymmärtää kasvun ja tutkimuksen edellytykset. Lisäksi hallitusohjelmassa tunnistetaan teknologiakehityksen arvo Suomen kilpailukyvyn valttikorttina.

Motivaatio investointiympäristön houkuttelevuuden lisäämiseksi ja yritystoiminnan helpottamiseksi on selvä. Hallitus on myös sitoutunut vähentämään turhaa byrokratiaa ja sääntelyä, joka voisi lamaannuttaa alaa.

Suomi profiloituu kvanttitekniikan kehityksessä Euroopan kärkiosaajaksi. Tätä osaamista meidän täytyy saattaa Eurooppaan, ja samalla ajaa kvanttiasioita entistä vahvemmin EU:n poliittiselle agendalle. Suomen kaltaiselle ajatusjohtajalle on kysyntää. Ottamalla vetovastuun keskustelun eteenpäin viemisestä EU-areenoilla näytämme jälleen kerran Suomen olevan kokoaan suurempi jäsenmaa.

Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 6.4.2024

Verkkouutiset: Europarlamentin jättävä Petri Sarvamaa: Kaasun tuonti Venäjältä on valtava häpeä

19.3.2024

Kokoomusmeppi siirtyy kesäkuussa jäseneksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, jossa hän haluaa lisätä avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja ryhtiä.

Tulevan EU-komission tärkeimmät painopistealueet ovat turvallisuus, turvallisuus ja turvallisuus, linjaa europarlamentin jättävä kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa Verkkouutisten haastattelussa.

Sarvamaa komppaa viime viikolla Strasbourgissa EU-parlamentissa puhunutta pääministeri Petteri Orpoa (kok.) ja mainitsee tulevan kauden keskeisiksi teemoiksi EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen, kokonaisvaltaisen turvallisuuden vahvistamisen sekä ympäristöpolitiikan järkevöittämisen.

– Tarkoitan tässä turvallisuutta ymmärrettynä laajasti. Valitettavasti pahoin pelkään ja arvioin, että se tulee olemaan vielä enemmän tosi raakaa sotilaallista turvallisuutta, mitä tällä hetkellä vielä pystytään näkemään tai mitä ääneen halutaan sanoa. Eurooppalaisen ase- ja ammustuotannon ylösajo nopeasti tulee myös olemaan komissiolla ihan kärjessä. Kilpailukyvyn parantamiseen ja ympäristöpolitiikkaan liittyy myös vahva turvallisuusaspekti. Nämä kaikki asiat nivoutuvat toisiinsa.

Sarvamaan mielestä Suomi voisi tavoitella seuraavassa komissiossa vahvaa ja maa- ja metsätaloussalkkua, joka olisi myös biotaloudella kuorrutettu. Toisena mahdollisuutena hän nostaa puolustuskomissaarin salkun muttei pidä sen saamista kovin todennäköisenä.

Unkarin toteutettava uudistukset

Sarvamaa on pitänyt meppikaudellaan aktiivisesti esillä Unkarin tilannetta ja tehnyt muun muassa 120 mepin allekirjoituksen keränneen vetoomuksen Unkarin äänivallan väliaikaiseksi epäämiseksi EU:n neuvostossa.

– Kaikki unioniin liittyneet jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan perussopimusta. Siinä mielessä kyseessä on ongelmallinen asetelma, että Unkari on yksi jäsenvaltio. Se on yksi meistä. Jos jäsenvaltio ei noudata oikeusvaltioperiaatetta suhteessa omiin kansalaisiinsa, silloin ongelma on meidän sisäpuolella, ei ulkopuolella. Emme voi hoitaa Unkari-suhdetta niin kuin valtiot hoitavat keskinäisiä suhteitaan. Siksi meidän pitää kiinnittää huomiota siihen, toimiiko EU:n perussopimus, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaa mainitsee koheesion olevan yksi EU:n toiminnallisia periaatteita. Koheesiopolitiikan tavoitteena on muun muassa vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville ihmisille.

– Kun yksi jäsenvaltio kuittaa muutamia satoja miljardeja rahaa ja yksinkertaisesti lakkaa noudattamasta yhteisiä sääntöjä, sopimuksia ja arvoja, niin se on todella vaikea paikka. Sen takia ehdollisuusasetus kehitettiin.

Ehdollisuusasetuksen mukaisesti komissio ehdottaa neuvostolle asianmukaisia ja oikeasuhteisia toimenpiteitä, jos oikeusvaltioperiaatteen rikkominen jossakin jäsenmaassa uhkaa EU:n taloudellisia etuja.

Unkarin osalta rahoitusta on edelleen jäädytettynä yli 12 miljardin euron edestä. Sarvamaa muistuttaa, että Unkari on käytännössä yksipuoluejärjestelmä, jossa lainsäädännön ennakoitavuus on mennyttä, koska hallitus voi käytännössä yhdessä yössä toteuttaa haluamiaan lakihankkeita.

– Meillä on ainoastaan yksi velvoite: ylläpitää lainmukaisuutta ja laillisuuspohjaa suhteessa unioniin. Keskeisten asioiden, kuten rahanjaon, pitää toimia tältä pohjalta, niin kuin se toimii kaikkien muidenkin kanssa. Unkarin täytyy yksinkertaisesti tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset, toimeenpanna ne käytäntöön ja näyttää, että siellä on ennakoitavuus tuomioistuimen ja lain edessä palautettu. Lista on todella pitkä.

EU-parlamentti ilmoitti viime viikolla haastavansa EU-komission oikeuteen. Haaste liittyy viime joulukuun EU-huippukokousta edeltävään päätökseen, jolla komissio vapautti Unkarin jäädytettynä olleita varoja reilun kymmenen miljardin euron edestä. Unkarin pääministeri Viktor Orbán oli uhannut käyttää veto-oikeutta Ukrainan tukeen liittyvissä päätöksissä. Eräät tahot ovat epäilleet varojen vapauttamista lehmänkaupaksi, jolla ostettiin Unkarin tuki Ukrainalle.

Sarvamaan mukaan parlamentilla on yli puoluerajojen näyttöä siitä, että EU-komissiolla ei ollut vedenpitävää aineistoa vapauttaa Unkarille noin kymmenen miljardin euron pottia.

– Se näytti joulukuussa vahvasti siltä (lehmänkaupalta) ajoituksen takia. Olennainen kysymys on, oliko komissiolla päätöksen tehdessään riittävästi mustaa valkoisella eli tietoa, jonka pohjalta he arvioivat, että edellytykset täyttyivät vapautettujen kymmenen miljardin euron edestä. Unkari vakuutti, että asiat on laitettu kuntoon. Komission näkemys oli edelleen alkuvuodesta, että Unkari oli laittanut kaikki täytäntöön. Tästä on pyydetty komissiolta dokumentteja, mutta niitä ei ole tullut. Sen takia komissio oli pakko viedä oikeuteen, että saadaan asiaan selvyys, Sarvamaa taustoittaa asiaa.

”Lng:n tuonti on valtava häpeä”

Venäjältä jäädytetyt varat pitäisi Sarvamaan mukaan käyttää Ukrainan jälleenrakennukseen. EU on jäädyttänyt arviolta 300 miljardin euron edestä Venäjän keskuspankkivarantoja.

– Ajoin sitä ihan eturivissä trilogineuvotteluissa. Parlamentin painostuksesta saatiin se siihen mukaan, että varoja pitää käyttää tulevaisuudessa hävityksen korjaamiseen.

Nesteytetyn maakaasun eli lng:n tuonnin jatkumista Venäjältä Sarvamaa pitää häpeällisenä.

– Lng:n tuonti on valtava häpeä. Valitettavasti todellisuus on jotain muuta kuin kauniit puheet ja tämä täytyy laittaa kuntoon. Tässä on mennyt jo kaksi vuotta ja kaasua virtaa.

Uudet tehtävät odottavat

12 vuotta meppinä toiminut Sarvamaa ei ole enää ehdolla tulevissa vaaleissa, sillä hänet on valittu EU:n tilintarkastustuomioistuimen (European Court of Auditors, ECA) jäseneksi kesäkuussa alkavalle kuusivuotiskaudelle. Tilintarkastustuomioistuimessa on yksi edustaja jokaisesta 27 jäsenmaasta, ja se toimii EU:n varainkäytön ulkoisena tarkastajana.

– Jätän haikein mielin mepin tehtävät. Tämä on ollut dynaaminen ja kansainvälinen tehtävä, jossa on pystynyt vaikuttamaan erittäin paljon. Olen nauttinut työstäni ensimmäisestä päivästä lähtien ja teen tätä tosissani viimeiseen päivään asti.

Sarvamaan mukaan siirtymä tilintarkastustuomioistuimeen on luonteva, koska hän on toiminut 12 vuotta talousarvion valvontavaliokunnassa ja tuntee ECAn työn ja raportoinnin.

– Olen todella innoissani tulevasta, koska ECAn merkitys instituutiona on selvästi nousussa.

Sarvamaa kertoo, että hän aikoo tuoda ECAn toimintaan omalta osaltaan lisää avoimuutta, läpinäkyvyyttä, ryhtiä ja vaativuutta.

– Toiminnan pitää olla suoraa ja rehellistä. Otetaan kiinni härkää sarvista. Sanotaan asiat niin kuin ne ovat, tuodaan epäkohdat esiin ja ollaan aktiivisesti komission nilkassa kiinni.

Sarvamaa muistuttaa, että petrattavaa löytyy varsinkin siinä, että EU:ssa jaetaan eri rahoitusvälineiden kautta jäsenvaltioille absoluuttisesti isoja rahasummia, joiden vaikuttavuudesta ei aina ole täyttä käsitystä.

Esimerkiksi hän nostaa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) lähes 750 miljardin euron rahoituspotin jäsenmaille. Tästä potista reilu puolet on lainoja ja vajaa puolet avustuksia. RRF:n tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä sekä parantaa jäsenvaltioiden palautumiskykyä.

– Näyttää siltä, että tulevina vuosina tullaan ajamaan isoja rahastoja, joihin haetaan markkinoilta lainoitusta. Tässä täytyy pitää huolta siitä, että asetukset rahastojen kriteereistä kirjoitetaan nykyistä tiukemmin.

Sarvamaa viittaa siihen, että esimerkiksi RRF:n yhteydessä rahanjaon vaikuttavuudessa riittävät ”tyydyttävät” tulokset eikä konkreettista näyttöä vaikuttavuudesta vaadita.

Seuraavalla parlamenttikaudella tullaan neuvottelemaan myös EU:n uusi rahoituskehys. Sarvamaa muistuttaa, että EU:ssa rahaa menee koko ajan yhä enemmän myös ohi budjetin.

– MFF (monivuotinen rahoituskehys) on noin tuhat miljardia seitsemälle vuodelle. Siinä, miten sitä kontrolloidaan ja kanavoidaan erilaisten rahastojen kautta, riittää valvottavaa. Kun tähän lisätään RRF-rahoitus, niin puhutaan yhteensä lähes 1800 miljardin euron kakusta. Jos vielä suvereniteettirahasto toteutuu ensi kaudella, niin jaossa on entistä enemmän rahaa.

Haastattelu on julkaistu Verkkouutisissa 18.3.2024

Uusi Suomi: Tilanne ”roikkuu yhä Viktor Orbánin pään yllä” – ”Nyt ollaan asemasotavaiheessa”

13.3.2024

EU:n tuomioistuin tulee punnitsemaan, oliko EU-komissiolla riittävän hyvät perusteet Unkarin jäädytettyjen varojen vapauttamiseen. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa keräsi tammikuussa 120 mepin tukiallekirjoituksen vetoomukselle, jossa hän vaati Unkarin äänioikeuden tilapäistä pidättämistä EU:n jäsenmaiden neuvostossa. Asia ei ole edennyt, mutta käynnissä on asemasota, Sarvamaa sanoo nyt.

Euroopan parlamentti aikoo haastaa toisen keskeisen EU-instituution eli Euroopan komission oikeuteen. Kiistassa on kyse Unkarin EU-varojen vapauttamisesta.

Parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta teki maanantaina suosituksen oikeusprosessin edistämisestä. Parlamentin puhemiehistö käsittelee asian tällä viikolla ja antanee sille vihreää valoa.

Sen jälkeen parlamentin oikeuspalvelu vie tapauksen EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi Luxemburgiin. Oikeusprosessissa voi kestää yhdestä kolmeen vuotta.

”Uskon, että tuomioistuin käsittelee asian nopeutetussa menettelyssä. Se on aiemminkin tehnyt niin oikeusvaltioasioissa”, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) sanoo. Hän oli parlamentin pääneuvottelija EU-varojen ehdollisuusmekanismissa ja tuntee hyvin Unkarin oikeusvaltio-ongelmat.

Kiista parlamentin ja komission välillä on kuplinut jo joulukuusta alkaen. Euroopan komissio päätti tuolloin vapauttaa yli kymmenen miljardin euron edestä Unkarin jäädytettyjä EU-varoja.

Komissio teki päätöksensä juuri EU:n huippukokouksen alla. Moni koki, että varojen vapauttaminen liittyi siihen, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán oli kieltäytynyt tukemasta unionin 50 miljardin euron arvoista tukipakettia Ukrainalle. Tukipaketin hyväksyminen vaati kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden.

Asemasotavaihe meneillään

Sarvamaa keräsi tammikuussa 120 mepin tukiallekirjoituksen vetoomukselle, jossa hän vaati Unkarin äänioikeuden tilapäistä pidättämistä EU:n jäsenmaiden neuvostossa.

Asia ei ole Euroopan parlamentin päätäntävallassa. Sarvamaan toive oli luoda poliittista painetta, jotta jäsenmaat, joilla valta on, tarttuisivat toimeen.

Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut. Sarvamaan mielestä parlamentin luomalla paineella oli kuitenkin vaikutusta helmikuun ylimääräisen EU-huippukokouksen lopputulokseen.

Viktor Orbán ilmoitti heti kokouksen alettua, että hän suostuu tulemaan mukaan 50 miljardin euron Ukraina-pakettiin.

”Asetelma oli muuttunut tammikuun aikana. Äänioikeuden viemisestä oli tullut todellinen uhka Unkarille.”

Sarvamaan mukaan tilanne ”roikkuu yhä Orbánin pään yllä”. Jäsenmaiden piirissä ei ole harhakäsitystä siitä, että Orbán olisi muuttanut suhtautumistaan siihen, miten hän aikoo käyttää yksimielisyysvaatimusta hyväkseen.

”Nyt ollaan tällaisessa asemasotavaiheessa. Kyräillään puolin ja toisin. Asia ei ole poistunut mihinkään.”

Haastattelu on julkaistu Uudessa Suomessa 13.3.2024

Kauppalehti: Poikkeuksellinen tilanne: EU-parlamentti haastaa komission oikeuteen, syynä Viktor Orbán

12.3.2024

”On saatava selvyys siihen, toimiko komissio laillisesti joulukuisessa päätöksessään vapauttaa kymmenen miljardia EU-varoja Unkarille”, pääneuvottelija Petri Sarvamaa sanoo.

Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi maanantaina lähes yksimielisesti mietinnön, jonka perusteella parlamentti haastaa komission oikeuteen, kertoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) tiedotteessaan.

Sarvamaa on unionin varojen ehdollisuusmekanismin pääneuvottelija.

Kyse on siitä, että EU-komissio vapautti viime joulukuussa 10 miljardia euroa jäädytettyjä varoja Viktor Orbánin johtamalle Unkarille. Varat olivat jäädytettynä Unkarin oikeusvaltio-ongelmien vuoksi.

Politico-lehti kuvailee tilannetta historialliseksi. Lehden mukaan oikeudellisten asioiden valiokunnassa 16 jäsentä äänesti oikeustoimien puolesta ja yksi vastaan.

Valiokunnan päätös on merkki EU-komission johdolle siitä, että ”oikeusvaltiota ei voi vaihtaa diileihin Orbánin kanssa”, sanoo europarlamentaarikko Daniel Freund Politicolle.

”On saatava selvyys siihen, toimiko komissio laillisesti joulukuisessa päätöksessään vapauttaa kymmenen miljardia EU-varoja Unkarille”, kommentoi Sarvamaa.

Hänen mielestään oikeustoimi on perusteltu veronmaksajien varojen valvonnan ja demokratian suojelemisen näkökulmasta.

”Hämärän peitossa on tapahtumien tarkka kulku, sekä se miten ja millä perusteilla komissio päätyi vapauttamaan varoja juuri joulukuun huippukokouksen aattona. Aihetta ei parlamentille haluttu avata tammikuun alussa pidetyssä kuulemisessa, vaikka tätä itsekin suoraan komissaareilta kysyin”, sanoo Sarvamaa tiedotteessa.

Olennaista on Sarvamaan mukaan myös se, millä perusteilla EU-komissio arvioi Unkarin edistyneen oikeusvaltio-ongelmien ja EU:n perussopimuksen noudattamisen saralla.

EU-parlamentin mepit ilmoittivat tammikuun lopulla tutkivansa mahdollisuuksia aloittaa oikeustoimet varojen osittaista vapauttamispäätöstä vastaan.

Uutinen on julkaistu Kauppalehdessä 12.3.2024

Eurovaalit lähestyvät – medialla tuhannen taalan paikka

8.3.2024

Eurovaalit lähestyvät ja vaaleihin liittyvän sisällön määrä tulee kasvamaan eksponentiaalisesti. Entisenä toimittajana seuraan erityisen mielenkiinnolla sitä, millaisen roolin perinteinen media näissä vaaleissa ottaa.

Eurovaalien äänestysprosentti on läpi aikojen ollut heikko verrattuna kansallisiin vaaleihin. Suomessa äänestysaktiivisuus viime vaaleissa oli vain 40,8 prosenttia, kun EU:n keskiarvo oli 50,7 prosenttia. Syy on pitkälti siinä, että kansalaiset eivät ole selvillä EU:n tai meppien toiminnasta, EU-asiat ovat usein vaikeaselkoisia eikä unionin vaikutusta omaan elämään nähdä. Todellisuudessa Suomen lainsäädännöstä yli puolet on EU-peräistä.

Tästä alhaisesta äänestysaktiivisuudesta ei kuitenkaan pidä syyttää äänestäjiä, eikä heitä pidä aliarvioida. Heillä on oikeus odottaa selkeämpää ja ymmärrettävämpää tietoa EU:n toiminnasta ja sen vaikutuksesta heidän elämäänsä. Sekä EU:n että kansallisten toimijoiden on ponnisteltava tiedonkulun parantamiseksi ja EU-asioiden ymmärrettävämmäksi tekemiseksi.

Medialla on tärkeä rooli siinä, että se raportoi unionin toiminnasta ja päätöksistä selkeällä ja kiinnostavalla tavalla. Lisäksi on tärkeää, etteivät uutiskynnystä ylittäisi vain negatiivissävytteiset kommentit rajoittavasta tai Suomen etuja uhkaavasta EU-lainsäädännöstä. Medialla on vastuunsa siinä, että myös yhteisiä voittoja juhlistetaan. Ihmisille on annettava selkeitä syitä ja perusteluja sille, miksi äänestäminen on tärkeää myös eurovaaleissa, ja mitä eri vaalitulokset voisivat tarkoittaa konkreettisesti niin Euroopan, Suomen kuin lähialueidemme tulevaisuuden kannalta.

Tietoisuuden sekä moniäänisen ja analyyttisen EU-uutisoinnin lisääminen on tärkeää myös siksi, että disinformaatio syö perinteisen median uskottavuutta. Viimeisen vuosikymmenen aikana vaikuttamisyritykset ovat laajentuneet etenkin sosiaaliseen mediaan ja niiden vaikutus vaalituloksiin voi olla merkittävä. Tämän olemme nähneet aikaisemmin esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien yhteydessä.

Sosiaalisessa mediassa on paljon hyvää, ja se on onnistunut tuomaan ihmisiä lähemmäs päätöksentekoa. Samalla se kuitenkin on otollinen maaperä virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon leviämiseen ja levittämiseen. Sosiaalinen media myös kuplautuu, ja algoritmit vahvistavat katsojansa näkemyksiä entisestään tarjoamatta muita näkökulmia. Perinteisen median pitääkin säilyttää kiinnostavuutensa ja löytää tiensä nuorten äärelle. On tärkeää, että myös somesukupolvet saavat luotettavaa tietoa maailman menosta.

Ääriliikkeiden nostaessa päätään moni odottaa kesän eurovaaleja henkeään pidätellen. Euroskeptiset, populistiset voimat uhkaavat Euroopan yhtenäisyyttä ja vakautta. Ääriliikkeillä on tapana kritisoida ja vähätellä riippumattoman median asemaa ja hyödyntää vaihtoehtoisia alustoja agendansa ajamiseen. Samalla ne ovat kuitenkin opportunisteja: mikäli palstatilaa on tarjolla, se kyllä käytetään. Median tehtävänä on antaa tilaa monipuoliselle keskustelulle ja haastaa populistien yksipuolisia näkemyksiä.

Median vastuu on siis kiistaton. Jotta se onnistuu täyttämään tehtävänsä vaalien lähestyessä, median on kyettävä toimimaan itsenäisesti. Tämä ei kuitenkaan valitettavasti toteudu kaikissa EU-maissa. Tiedämme esimerkiksi Unkarin jatkuvat oikeusvaltio-ongelmat, joista median itsenäisyyden puute on hyvä esimerkki. Lohdullista on kuitenkin ollut nähdä myös toisen suuntaista kehitystä: Puolassa osoitettiin kyllästyminen sensuuriin ja korruptioon kansan äänestäessä demokratian, oikeusvaltion ja vapaan median puolesta.  

Demokratian toteutumisen ja kansan kuuntelemisen merkitys on vain korostunut nykyisten geopoliittisten haasteiden äärellä. EU:lta vaaditaan vahvaa ja yhtenäistä, mutta samalla maltillista toimintaa. Rehelliset, demokraattiset vaalit vahvistavat unionia, kunhan kansalaiset tarttuvat mahdollisuuteensa vaikuttaa. Medialla on nyt tuhannen taalan paikka edistää demokratian toteutumista.

Blogi on julkaistu Verkkouutisissa 8.3.2024

Maaliskuun uutiskirje

6.3.2024

Terveiset Brysselistä!

Täällä alkaa kevät kukoistaa näin maaliskuun alkaessa. Sain hiljattain ilouutisia, kun kuulin olevani EU Matrixin mittauksessa sadan vaikutusvaltaisimman mepin listalla kärkikahinoissa, sijalla 25. Nöyräksi vetää. On aina hienoa, kun myös muut pitävät omaa työtä arvossa. Myös muita suomalaismeppejä sijoittui korkealle – Suomi on EU-parlamentissa kokoaan suurempi. Tästä on hyvä jatkaa vaikuttamista kauden loppuun saakka.

Vaikka helmikuu on vuoden lyhin kuukausi, on se ollut tekemistä täynnä: Strasbourgissa järjestettiin kaksi täysistuntoa ja vastuullani olevat EU:n virastojen vastuuvapaudet hyväksyttiin talousarvion valvontavaliokunnassa. Kausi lähenee loppuaan, mutta työ valiokunnissa sekä täysistunnoissa jatkuu edelleen vauhdikkaasti.

50 miljardia Ukrainaan

Helmikuun lopussa EU:ssa annettiin viimeinen leima Ukrainan elintärkeälle 50 miljardin euron rahoituspaketille, Unkarin niskoittelusta huolimatta. Ukraina-rahoitus hyväksyttiin täysistunnossa äänin 499 puolesta, 67 vastaan ja 31 tyhjää. Mikä tärkeintä, tulos on jälleen keskeinen osoitus EU:n vankkumattomasta ja pitkäaikaisesta tuesta Ukrainalle. On muistettava, että maa taistelee koko Euroopan rauhan ja vapauden puolesta.

Ukrainalle osoitetut varat sidotaan konkreettisiin jälleenrakennustavoitteisiin, jotka valmistellaan Ukrainan kanssa yhdessä. Maassa on edelleen merkittäviä haasteita, joihin täytyy puuttua. Komission alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna sain ryhmäni varjoneuvottelijana vietyä lopulliseen asetukseen tärkeitä muutoksia – Ukrainan on raportoitava niistä konkreettisista toimenpiteistä, jotka edesauttavat oikeusvaltion tilaa. Lisäksi Ukrainassa on purettava oligarkkisia rakenteita ja maassa tehtävien uudistusten onnistumista on seurattava helposti mitattavissa olevilla laadullisilla sekä määrällisillä mittareilla.

Ukrainavälineeseen saatiin myös tarpeellinen kirjaus siitä, että Venäjän täytyy maksaa aiheuttamansa tuhot Ukrainassa. Tämän kirjauksen mukaan saaminen oli parlamentin kynnyskysymys, ja siitä väännettiin jäsenmaiden kanssa ihan loppuun asti. Onneksi pysyimme tästä tiukkana ja pääsimme lopulta yhteisymmärrykseen.

Ukrainalla on vastuu käyttää tukirahat sellaisiin hankkeisiin, jotka tuovat sen toimintatapoja ja arvoja lähemmäs EU:ta. Näin mahdollistetaan Ukrainan integraatio osaksi Euroopan unionia tulevaisuudessa.

Lue ajatuksiani lisää Verkkouutisista (6.2.)

Suomen tulee luopua mallioppilasasenteestaan maa- ja metsätalouspolitiikassa

Viljelijöiden protestit ympäri Eurooppaa heijastelevat aitoa huolta elinkeinon tulevaisuudesta. Traktorien saapuminen Brysseliin oli ajoitettu tarkasti samaan hetkeen, kun komissio oli päättänyt uusista ilmastotavoitteistaan. Komission tavoitteen mukaan EU tulee vaatimaan jäsenmailta kasvihuonekaasujen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.

Tämä aiheutti vahvoja reaktioita maataloustuottajissa – ymmärrettävästi. Ruokatuotanto on kriittinen kysymys ja Euroopan huoltovarmuuden perusta. Ilmastotoimien tulee ilman muuta olla tavoitteellisia, mutta samalla tulee taata keskusteluyhteys eri osapuolten välillä ja ymmärtää tuottajien huoli. Maatalousväestön kohtuullinen elintaso ja kohtuulliset kuluttajahinnat olemme luvanneet jo EU:n perussopimusten tasolla – näistä ei voida tinkiä.

Suomelle uudella tavoitteella on merkitystä etenkin hiilinielujen ja hakkuiden osalta. Suomen täytyy toimia viisaasti ennallistamisasetuksen suhteen. Ennallistamissuunnitelmiin pitää sisällyttää mahdollisuus jäsenmaiden autonomiaan niille itselleen tärkeissä kysymyksissä. Nyt onkin Suomen aika luopua mallioppilasasenteestaan ja vaikuttaa strategisesti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Luvattuja joustoja tulee tarpeen tullen osata vaatia ja omien etu pitää mielessä.

Ilmastolainsäädännön tärkeyttä ei sovi kyseenalaistaa, mutta Suomen tulee huolehtia, ettei ketään jätetä jälkeen. Ei ole kenenkään edun mukaista, että ristiriitainen ja kohtuuton sääntely etäännyttää kansalaiset EU:sta. Nyt, jos koskaan on ratkaisevaa, että unioni osoittaa yhtenäisyytensä, eikä aja kansalaisia poliittisiin äärilaitoihin.

Lisää ajatuksiani Suomen strategisen vaikuttamisen osalta Maaseudun Tulevaisuudessa (16.2.)
Näkemyksiäni komission ilmastotavoitteista voi lukea Verkkouutisista (7.2.)

Pöydällä EU:n virastojen vastuuvapaudet

Talousarvion valvontavaliokunnassa on tehty iso savotta, kun olen valmistellut EU-toimijoiden vastuuvapauksia vuodelta 2022. Toimin koko parlamentin esittelijänä yli 30 mietinnössä. Näissä mietinnöissä pyrin keskittymään olennaiseen – pyysin virastoilta tietoa niistä konkreettisista toimista, joita ne ovat tehneet tehokkuutensa parantamiseksi.

Vuosi 2022 oli virastojen taloudenhoidon kannalta erityinen niiden palatessa normaaliin toimintaan koronan jälkeen. Tämä tarkoitti myös budjettimenojen kasvamista aiempaan verrattuna. Budjettien kasvun osalta tulee olla hereillä – on tärkeää, että virastot löytävät tehokkaita ja säästöjä tuovia toimintatapoja.

Talousarvion valvontavaliokunta on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ohella ainut toimija, joka arvioi ja valvoo, miten komissio ja muut EU-toimielimet ja -virastot ovat toteuttaneet EU-budjettia. On ollut merkityksellistä ja antoisaa päästä valvomaan, että veronmaksajien varoja käytetään tuloksellisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Kuukauden aikana tapahtunutta:

Helmikuun vaihteessa olin suomalaisen kvanttitietokoneyritys IQM:n vieraana tutustumassa heidän teknologiaansa. Oli hienoa nähdä omin silmin, kuinka Suomi on tämän tulevaisuuden alan suunnannäyttäjä.

Myös turvallisuuspoliittinen näkökulma on muistettava. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan osoittaa, kuinka jokaisen rajamaan on valmistauduttava mahdollisiin uhkakuviin. Kvanttiteknologia on avainasemassa kyberturvallisuuden kehittämisessä.

Helmikuun ensimmäisessä täysistunnossa Strasbourgissa saavutettiin merkittävä voitto, kun Ukraina-välineestä päästiin viimein poliittiseen sopuun. Neuvottelut olivat tiukat, ja Unkari heitti osaltaan kapuloita rattaisiin. Nyt Ukrainalle kuitenkin viimein saadaan elintärkeää apua 50 miljardin välineen avulla. On kuitenkin muistettava, ettei tämä yksin riitä – Ukrainaa tulee jatkossakin tukea taloudellisesti sekä aseellisesti maan taistellessa meidän kaikkien rauhan puolesta.

Järjestimme kollegani Henna Virkkusen sekä Brysselin kansallisseuran kanssa lämminhenkisen yhteistapahtuman. Oli ilo tavata Brysselissä asuvia suomalaisia ja keskustella heidän kanssaan päivän polttavista aiheista – on kunnia olla osa tätä yhteisöä!

Helmikuun toisessa täysistunnossa juhlistimme Ruotsin pian koittavaa Nato-jäsenyyttä – onnea Nato-Ruotsi! On tärkeä muistaa, että Ruotsin jäsenyys täydentää myös Suomen Nato-jäsenyyden ja mahdollistaa Pohjolan yhteispuolustuksen.

Petri mediassa:

Turun sanomat: Päätös vastustaa yritysvastuudirektiiviä kirvoitti arvostelua – nyt Suomen mepit kertovat, mitä mieltä he ovat asiasta (15.2.)

Lätta Bladet: EU kritiserar Ungern (15.2.)

Uusi Suomi: Viktor Orbán sai “suuren voiton” – Unkari voi käyttää rahansa melko vapaasti (23.2.)

Helsingin Sanomat: Viisi suomalaismeppiä nousi sadan vaikutusvaltaisimman joukkoon (28.2.)

Kiitos, kun luit uutiskirjeeni!

HS: Viisi suomalais­meppiä nousi sadan vaikutusvaltaisimman joukkoon

28.2.2024

Petri Sarvamaa (kok) sijoittui parhaiten.

Suomalaisista EU-parlamentaarikoista viisi on päässyt sadan vaikutusvaltaisimman mepin listalle EUMatrix-tutkimusyhtiön tekemässä vertailussa.

EUMatrix kertoo mittaavansa meppien muodollista ja epämuodollista johtajuutta, lainsäädäntötyötä, poliittista verkostoitumista, valiokuntajäsenyyksiä ja äänestyskäyttäytymistä.

Sijalla 25 on kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa, joka kuuluu parlamentissa Euroopan kansanpuolueen EPP:n ryhmään.

Sarvamaa on profiloitunut parlamenttikaudella erityisesti oikeusvaltion puolustajana ja oikeusvaltioasioissa lipsuneen Unkarin ankarana kriitikkona.

Sdp:n Eero Heinäluoma on 26. sijalla heti Sarvamaan jälkeen. Vihreitä edustava Heidi Hautala, joka kuuluu parlamentin varapuheenjohtajistoon, on sijalla 42.

Rkp:n Nils Torvalds on sijalla 82. Hän kuuluu parlamentissa Renew-ryhmään.

Vihreiden Ville Niinistö sijoittuu 98. sijalle.

Meppejä on yhteensä 705.

Listalle yltäneistä suomalaisista Sarvamaa, Hautala ja Torvalds eivät ole enää ehdolla tulevissa EU-vaaleissa.

Vaikutusvaltaisin meppi on listan mukaan parlamentin puhemies Roberta Metsola. Maltalta kotoisin oleva Metsola edustaa EPP-ryhmää.

Listauksen mukaan vaikutusvaltaisimpia ovat saksalaiset mepit, kun suurista jäsenmaista Ranskan ja Italian mepit alisuorittavat.

EUMatrixin mukaan monien pienten jäsenmaiden mepit ovat kuitenkin pitäneet hyvin puolensa, kun valta-asemia jaetaan. Esimerkiksi Maltan ja Luxemburgin mepeillä on maiden kokoa painavampi asema parlamentissa.

Myös Portugalin ja Suomen mepit ovat hyvin edustettuina, tutkimus toteaa. Portugalista tulevat mepit ovat saaneet tärkeitä lainsäädäntömietintöjä vedettäväkseen, ja Suomesta tulevat mepit ovat lainsäädäntötyön lisäksi saaneet kärkipaikkoja muun muassa valiokunnissa.

Uutinen on julkaistu Helsingin Sanomissa 28.2.2024

Suomen on viimeistään nyt luovuttava mallioppilasasenteestaan

16.2.2024

Viljelijöiden protestit ovat levinneet Itä-Euroopasta Länsi-Eurooppaan. Mielenosoitukset heijastelevat aitoa ja perusteltua huolta, joka on syntynyt erityisesti Ukrainan sodan heijastevaikutuksista. Tuottajahinnat ovat laskeneet Euroopassa jyrkästi vuodesta 2022 lähtien.

EU-korttelit olivat muutama viikko sitten kirjaimellisesti liekeissä. Viljelijöille on luvattu EU:n perussopimuksissa asti esimerkiksi maatalousväestön kohtuullinen elintaso. EU näyttäytyy nyt osalle kansasta kaksinaamaisena.

Suomessa viljelijät ja metsänomistajat eivät ainakaan toistaiseksi ole protestoineet näyttävästi, mutta ainekset tähän voivat silti olla kasassa.

Suomen vaikuttaminen EU:n maa- ja metsätalouspolitiikkaan onkin oltava strategista. Tähän ajatteluun on sisällytettävä sekä kansallinen että kansainvälinen näkökulma.

Yksi esimerkki Suomen mahdollisuudesta toimia strategisesti viisaalla tavalla on menettely ennallistamisasetuksen kanssa, jos parlamentti hyväksyy kolmikantaneuvotteluissa saavutetun sovun ja asetusta aletaan siten soveltaa. Komission keskeisin perustelu neuvotteluissa on ollut jäsenvaltioille jätettävä joustovara asetuksen soveltamisessa. Tämä tarkoittaa sitä, että komissiolle toimitettavissa kansallisissa ennallistamissuunnitelmissa pitäisi olla mahdollisuus päättää jäsenvaltion kannalta keskeisistä kysymyksistä.

Suomen on viimeistään nyt luovuttava mallioppilasasenteestaan ja pidettävä omiensa etu mielessä palauttaessaan ennallistamissuunnitelmiaan.

Jos suunnitelma ei kelpaisikaan komissiolle, Suomen tulisi nöyrtymisen sijaan pitää päänsä ja vaatia luvattuja joustoja. Mikään ei heikennä unionia ja demokratiaa niin nopeasti, kuin kansalaiset, jotka eivät ymmärrä, miksi EU:sta tulee ristiriitaista ja kohtuutontakin sääntelyä. Tällä tavalla Suomi näyttäisi myös kansalaisilleen mahdollisuuden vaikuttaa.

Kansainvälisestä näkökulmasta Suomen on korostettava EU:n strategista autonomiaa. Haluamme, että EU on vahva maanosa, jonka huolto- ja energiavarmuus eivät ala sakata kriisien edessä. Tämä ei tarkoita sitä, että Suomi ei tukisi tai ajaisi EU:n yhteisiä ilmastotavoitteita. Suomen on kuitenkin pidettävä kunnianhimoisissa keskusteluissa mukana vahva kanta siitä, että ketään ei jätetä jälkeen tai kenenkään elinkeinoa ei lakkauteta ilman tukea. Niin meille kuin muillekin jäsenvaltioille on elintärkeää kuulua Euroopan unioniin, emmekä halua tieten tahtoen ajaa kansalaisia poliittisiin äärilaitoihin, joissa todelliset riskit maanosamme tulevaisuudelle vasta piilevätkin.

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.2.2024

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa EU:n uusista ilmastotavoitteista: Tulevat herättämään reaktioita

7.2.2024

Verkkouutiset: ”Kremlissä ei tästä sovusta varmastikaan iloita”

6.2.2024

EU-instituutiot pääsivät sopuun 50 miljardin euron Ukraina-välineestä. 

Euroopan parlamentti, EU:n jäsenmaat sekä komissio ovat viime yönä saavuttaneet poliittisen sovun 50 miljardin euron Ukraina-välineestä. Neuvotteluissa mukana ollut europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) pitää sopua historiallisena ja merkittävänä Ukrainan tulevaisuudelle.

– Tämä paketti sementoi Ukrainalle pitkäaikaisen ja vankkumattoman tuen. Se viestii ennen kaikkea siitä, että Euroopan unioni seisoo Ukrainan rinnalla niin kauan kuin tarve vaatii. Ja mikä tärkeintä – Kremlissä ei tästä sovusta varmastikaan iloita, kommentoi Sarvamaa.

Samalla hän kuitenkin korostaa, että Ukrainassa moni asia vaatii parannuksia.

– Oikeusvaltiota on vahvistettava ja julkisten varojen käytön valvontaa parannettava. On myös välttämätöntä kitkeä oligarkkien liiallista vaikutusvaltaa Ukrainassa. Onnistuin neuvottelemaan lopulliseen tekstiin kirjauksen, joka vaatii oligarkkisten rakenteiden purkamista, kertoo Sarvamaa.

Hän toteaa, että nämä asiat on laitettava kuntoon joka tapauksessa, etenkin silmällä pitäen Ukrainan tulevaa EU-jäsenyyttä.

Sarvamaa muistuttaa myös, ettei Ukrainalle olla antamassa avointa shekkiä.

– Ukrainalle maksettavat EU-varat sidotaan konkreettisiin jälleenrakennustavoitteisiin. Nämä tavoitteet valmistellaan yhteistyössä Ukrainan kanssa ja ne kirjataan ylös niin kutsuttuun Ukraina-suunnitelmaan. Tavoitteiden saavuttamista seurataan useiden mitattavien laadullisten ja määrällisten kriteereiden avulla, hän kertoo.

– EU-rahoituksen myötä tulee myös vastuu ja Ukrainan tapauksessa se vastuu on käyttää varat sellaisiin hankkeisiin, jotka tuovat maata lähemmäs EU:ta, sen toimintatapoja, arvoja ja normeja, jatkaa Sarvamaa.

Hän pitää merkittävänä voittona myös kirjausta siitä, että Venäjän pitäisi maksaa aiheuttamansa tuhot Ukrainassa.

– Se, miten tämä käytännössä tapahtuisi ja voitaisiinko siihen käyttää esimerkiksi Venäjältä jäädytettyjä varoja, jää vielä EU-lakimiesten ratkaistavaksi. Tärkeintä on kuitenkin se, että kyseinen kirjaus saatiin mukaan tekstiin. Tämä oli parlamentille kynnyskysymys, jota puolustimme viikkoja kestäneiden neuvottelujen loppuun asti, kertoo Sarvamaa.

Uutinen on julkaistu Verkkouutisissa 6.2.2024

Helmikuun uutiskirje

1.2.2024

Terveisiä Brysselistä!

Lainsäädäntökauden viimeinen puolivuotinen on pyörähtänyt käyntiin ja samalla myös omalta osaltani toistaiseksi viimeinen kevät europarlamentaarikkona täällä Brysselissä.

Aloitin kevään vauhdikkaasti oikeusvaltioperiaatteen saralla lähettämällä kirjeen parlamentin puhemies Roberta Metsolalle. Vetosin Metsolaan ja pyysin, että hän aloittaisi artikla 7(2) mukaisen prosessin Unkarin äänioikeuden viemiseksi. Orbánin Unkari on kerta toisensa jälkeen osoittanut kykenemättömyytensä noudattaa oikeusvaltioperiaatetta, joka on kaiken EU:n toiminnan ytimessä. Vetoomukseni keräsi laajaa tukea puoluerajojen yli ja eteni lopulta Euroopan parlamentin kannaksi, mikä osoittaa jäsenmaiden vahvan tahtotilan tilanteen korjaamiseksi.

Työtä vielä riittää ja ennen vaaleja on pöydällämme vielä laaja kattaus merkittäviä päätöksiä. Belgia on alleviivannut nyt alkaneen EU-puheenjohtajakautensa tärkeimmiksi tavoitteiksi mm. oikeusvaltion, demokratian ja yhtenäisyyden turvaamisen unionissa – tärkeitä asioita varsinkin viimeaikaisten geopoliittisten kehitysten seurauksena. Tässä tammikuun uutiskirjeessä asiaa juuri näiden teemojen ympäriltä.

Unkaria on painostettava kaikin demokratian keinoin

Ukrainan tuen jarruttamista, valtoimenaan rehottavia oikeusvaltio-ongelmia, vähemmistön oikeuksien poljentaa, median toimintavapauksien rajoittamista. Näistä elementeistä Unkarin viime kuukausien ja vuosien politiikka on koostunut.

Demokratiaan uskovien kansalaisten luotto koko unioniin on ollut kerta toisensa jälkeen koetuksella, kun Orban on tanssittanut 26:tta muuta jäsenvaltiota pillinsä mukaan.

Ongelmien toteaminen onnistuu kyllä lähes keneltä tahansa, mutta missä ovat keinot niiden kitkemiseksi? Moni kansalainen onkin kysynyt, miten näin räikeästi demokratian vastaisesti toimivan valtion annetaan edelleen olla Euroopan unionin jäsenvaltio, tai miten sille voi muodostua paikkoja käyttää aivan suhteetonta valtaa. Tämän lisäksi sama jäsenvaltio on yksi unionin suurimmista nettosaajista. Nämä kysymykset ovat aivan aiheellisia, onhan Euroopan unioni pohjimmiltaan arvoyhteisö.

Orban on onnistunut toiminnallaan osoittaman kerta toisensa jälkeen Euroopan unionin haavoittuvaisimmat kohdat. EU:n etäisyys tavallisista kansalaisistaan, päätöksenteon jähmeys sekä yksittäisten jäsenvaltioiden mahdollisuus kiristää muita maita aivan elintärkeissä kysymyksissä ovat kaikki sekä syitä että seurauksia Orbanin pelissä, jossa yritetään manipuloida koko unionia.

EU:n ei suinkaan tule lamaantua jäsenvaltionsa toiminnan edessä, vaan koko unionin on katsottava nyt peiliin ja paikannettava päätöksentekojärjestelmänsä heikot kohdat.

Unkarin toiminta määrittää koko Euroopan unionin arvopohjan uskottavuuden. Ei riitä, että maata painostetaan ainoastaan yhdellä demokratian työkalulla, kuten uutisoinnilla. Sen sijaan Unkarin oikeusvaltio-ongelmiin on vastattava kaikilla niillä työkaluilla, joita toimivassa demokratiassa on, kuten esimerkiksi vapaalla lehdistöllä, oikeudellisella analyysillä ja demokraattisen prosessin kautta syntyneellä poliittisella painostuksella.

Toiminnassa Orbanin politiikkaa vastaan on oltava yksi ohjenuora: luovuttaa tai piiloutua ei saa. Kortteja on kyllä vielä käytettävissä. Jonkun on vain uskallettava vetää ne pöytään.

Lue koko kannanotto kotisivultani (19.01.2024)

Vaalien lähestyessä euroskeptisyys nostaa taas päätään

Oman Luxemburgiin siirtymiseni johdosta pääsen pitkästä aikaa seuraamaan eurovaaleja ehdokkaan sijaan äänestäjän ja politiikasta kiinnostuneen kansalaisen näkökulmasta. Pandemia, sodat Ukrainassa ja Gazassa, energiakriisi, sekä monet muut haasteet ovat leimanneet tätä mandaattia ja luoneet jännitteitä unionin sisällä. Jakolinjoja on luonut myös syksyllä alkanut keskustelu EU:n laajentumisesta – onkin selvää, että unioninvastaiset äärivoimat tulevat jälleen koettelemaan EU:n yhtenäisyyttä kesän vaaleissa.

Mutkien vetäminen suoraksi, oman edun tavoittelu, sekä kärjistetyn vastakkainasettelun luominen ”korruptoituneen eliitin” ja ”tavallisen kansan” välille ovat yhdistäviä tekijöitä oikeisto-vasemmisto -akselin molemmissa reunoissa. EU:n kritisoiminen on yksi populistien suosikkiteemoista, joten varsinkin vaalien lähestyessä on maltillisten puolueiden ja ryhmien seistävä yhtenäisenä unionin toimien takana, jottei ääriajattelu saisi liikaa valtaa.

Taivaalla on tummia pilviä. EU:n suurimmassa jäsenmaassa Saksassa avoimesti EU-vastainen ja laitaoikeistolainen AfD on tuplannut kannatuksensa historiallisiin numeroihin. Italiassa populistisen oikeistoblokin kannatus on tällä hetkellä edellisvaalien luokkaa, yhteensä noin 40 prosenttia. Ranskassa kansallismielisen oikeiston vankan kannatuksen lisäksi vaalikeskusteluita tulee hallitsemaan euroskeptisen Jean-Luc Mélenchonin johtama vasemmistoblokki NUPES noin 25 prosentin kannatuksella.

Populismi ja euroskeptisyys kulkevat harmillisen usein käsi kädessä sen kanssa, että demokratiasta ja oikeusvaltiosta aletaan luistaa. Tätä olemme todistaneet jo pitkään Unkarin tapauksessa.

Positiivisen signaalin antaa onneksi Puola, jonka vaalit päättyivät syksyllä oppositioblokin voittoon. Nyt olisi toivottavaa, että muuallakin Euroopassa kansalaiset ymmärtäisivät EU:n olevan vahvimmillaan samaa köyttä vetäessä – Kiinan kaltaisten supervaltojen maailmassa muut vaihtoehdot käyvät vähiin.

Suomessa tilannetta monimutkaistaa alkuvuoden presidentinvaali. Olisi toivottavaa, että EU-myönteisille äänestäjille jäisi nälkää myös presidentinvaalien jälkeen ja äänestysintoa riittäisi kesän eurovaaleihin. Äänioikeutettujen tulisi muistaa unionin vaikuttavan suuresti jokaisen suomalaisen arkeen, sillä esimerkiksi eduskunnan arvion mukaan yli puolet Suomen uudesta lainsäädännöstä on EU-peräistä.

Parhaimmillaan unioni onkin paras työkalu suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Turvallisuuden lisäksi esimerkiksi väestöllinen huoltosuhde ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat tulevaisuudessa asioita joihin tarvitsemme vastauksia unionin tasolta. Kannustankin jokaista suomalaista alkamaan presidentinvaalien lähestyessä pohtimaan myös tulevia eurovaaleja – paljon on pelissä.

Lue koko kannanotto Verkkouutisista (21.12.)

Erävoitto reserviläistoiminnalle

EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton sekä ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevicius ovat vastanneet lokakuussa lähettämääni kirjeeseen. Komissaarien vastaus paljastaa kemikaaliviraston esittämän lyijykiellon olevan jumissa komission päätöksentekokoneistossa.

Kirjoitin alkuperäisen kirjeen komissiolle, koska halusin tuoda esiin kemikaaliviraston ehdottoman lyijykiellon haittavaikutukset. Suuria haasteita suunniteltu kielto toisi erityisesti ammustuotantoon ja reserviläistoimintaan, joka on nykyisellään riippuvainen esimerkiksi yksityisten ampumaratojen käytöstä. Toteutuessaan kielto olisi lamaannuttava toimi suomalaiselle maanpuolustukselle.

Kirjeeni keräsi lokakuussa laajan kannatuksen europarlamentaarikoilta viidestä eri poliittisesta ryhmästä ja kahdeksasta jäsenmaasta. Laaja tuki kertoo tässäkin tapauksessa siitä, että huoli turvallisuudesta on kova ympäri Eurooppaa.

Komissio vaikuttaa ottaneen viestin huomioon, sillä turvallisuushuolten tiimoilta oli komissaarien kirjeessä useita tärkeitä mainintoja suomalaisten reserviläistoimijoiden kannalta. Breton ja Sinkevicius painottavat, ettei lyijyrajoituksesta olisi EU:n sotilaalliselle turvallisuudelle haittaa ja rajoituksen mahdollisesti iskiessä, olisi komissio myös valmis antamaan rahoitusta niille toimijoille, joiden tarvitsisi esimerkiksi kehittää ampumaratojaan uudistuksen seurauksena. Tämä on oikeansuuntaista toimintaa ja jo nyt voitto reserviläistoiminnalle.

Haluan korostaa, että paljon vaikuttamistyötä on vielä tehtävä, jotta reserviläisten etu saadaan parhaiten kuuluviin. Kokoomusjohtoisella hallituksella on nyt loistava paikka tehostaa EU-vaikuttamistaan lyijykieltoon liittyen. Luotan hallitukseemme ja uskon hallitusohjelmaan kirjattuun 1000 ampumaradan lisäämiseen. Reserviläistoiminta on Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta elintärkeää ja tämän ymmärtävät myös päättäjämme.

Lue lisää aiheesta Verkkouutisista (24.01.)

Kuukauden aikana tapahtunutta:

Ennen joulutauolle siirtymistä järjestimme kokoomusmeppien perinteiset jouluglögit Kampin Eurooppasalissa. Tapahtumassa kerroimme menneen syksyn kuulumisia Brysselistä ja pääsimme keskustelemaan äänestäjien kanssa ajankohtaisista EU-aiheista. Kiitos kaikille paikallaolijoille – äänestäjiä on aina mukava tavata!

Vuoden ensimmäisessä täysistunnossa Strasbourgissa istuttiin pitkää iltaa hyvästä syystä, kun Ukraina-välineen alustavat neuvottelut alkoivat. Mikäli sopuun päästään, väline varmistaa noin 50 miljardin euron tuen Ukrainalle.

Sain kunnian esitellä EU:n toimintaa ja päätöksentekoa Tsinghuan yliopistosta saapuneille kiinalaisille opiskelijoille. Kiinan ja EU:n suhde on tietenkin moniulotteinen, mutta motivoituneiden nuorten kanssa on aina ilo keskustella.

Ilokseni sain tammikuussa nähdä kansainvälistä suosiota keränneen Kuolleet lehdet -elokuvan sekä tavata itse tähdet, Alma Pöystin ja Jussi Vatasen. On aina hienoa nähdä suomalaisten menestyvän maailmalla!

Petri mediassa:

Dagens Nyheter: EU-parlamentet på väg att ta ny strid mot Ungern (11.1.)

Reuters: EU lawmakers urge pressure on Hungary to respect rule of law (12.1.)

Al Jazeera: EU lawmakers push on with move to try and limit Hungary’s voting rights (12.1.)

Euronews: 120 MEPs demand Hungary be stripped of its voting rights over Viktor Orbán’s ’unacceptable’ actions (12.1.)

Hindustan Times: EU Gangs Up Against Own Member? Petition To Strip Hungary Of This Key Power Over Ukraine Aid (13.1.)

Helsingin Sanomat: Venäjää hännystelevä Unkari tulee todistaneeksi sen, että yksimielisyysvaatimus on EU:ssa ongelma (14.1.)

Yle Uutiset: Europarlamentti haluaa viedä Unkarilta äänioikeuden määräajaksi EU-maiden neuvostossa (17.1.)

Helsingin Sanomat: Euroopan parlamentissa löylytettiin Unkaria, mutta Orbánille löytyi yhä ymmärtäjiäkin (17.1.)

Yle Uutiset: Meppien enemmistö vaatii Unkarin äänioikeuden poistamista jäsenmaiden kokouksissa määräajaksi (18.1.)

Maaseudun tulevaisuus: Lyijykielto ei ole vielä edennyt EU-komissiossa – Sarvamaa: ”Tuo jäsenmaille lisäaikaa vaikuttaa lopputulokseen” (24.1)

Kiitos, kun luit uutiskirjeeni!

Ystävällisin terveisin
Petri