Ajankohtaista

Kauppasodan uhatessa täytyy pitää pää kylmänä

8.12.2022

Energiakriisi ja EU:n auttamattoman hidas reagointi ovat ajaneet Euroopan kilpailukyvyn kriisitilaan. EU:n ja Yhdysvaltain suhteita uhkaa kilpailukykysota, kun presidentti Bidenin amerikkalaisia yrityksiä tukeva investointiohjelma uhkaa eurooppalaisten tuontituotteiden asemaa Yhdysvaltain markkinoilla.

Komissiolta tarvitaan nyt niin lyhyen kuin pitkänkin aikavälin toimia.

Vuosien mittaan pahentuneen Euroopan Venäjä-riippuvaisuuden vaikutukset alkavat nyt toden teolla näkyä. Verrattuna Yhdysvaltoihin eurooppalaiset energiahinnat ovat yrityksille kestämättömiä, ja ilman komission väliintuloa ne ajavat investointeja väistämättä pois Euroopasta. Samalla Yhdysvallat käärii voittoja myydessään halvalla tuotettua LNG:tä eurooppalaisille kovalla hinnalla.

Komissio on energiakriisiin vastaamisessa keskittynyt lähinnä kotitalouksien tukemiseen ja on jättänyt yritykset oman onnensa nojaan – toisin kuin Yhdysvallat.

Myös Kiinasta tuleva paine kasvaa. Jos EU:n ja Yhdysvaltain kiista yltyy kauppasodaksi, tilanteessa ainoa hyötyjä on Kiina.

Tämänhetkinen kilpailukykykriisi on pitkän kehityksen tulosta. Eurooppalaiset investoinnit esimerkiksi puolustusteollisuuteen kalpenevat Yhdysvaltain rinnalla. Kasvava regulaatiopaine yhdessä Euroopan hitaan energiakriisivastauksen kanssa heikentää entisestään yritysten näkymiä Euroopassa.

Euroopan asema vihreän energian ja investointien globaalina edelläkävijänä on uhan alla. Vihreisiin investointeihin on panostettu vuosikymmeniä suurella vaivalla, ja EU on pitkällä aikavälillä pyrkinyt asettamaan itsensä maailman johtavaksi uusiutuvien teollisuudenalojen investointialueeksi. Esimerkiksi vasta vauhtiin pääsevä vetytalouden ala uhkaa nyt sijoittua Euroopan sijaan Yhdysvaltoihin. Investointikadon vaikutukset tunnetaan Euroopassa vielä vuosikymmeniä.

Toimia tarvitaan nyt. Komission roimasti myöhästynyt esitys kaasun hintakatoksi näyttäytyy täytenä vitsinä: sen asettama hintakatto on niin korkea, ettei sen yli menty korkeimmankaan energiahinnan aikana tämän vuoden elokuussa kuin viikon verran.

Lehtitietojen mukaan komissio valmistelee Yhdysvaltain tukiaiskampanjalle eurooppalaista vastinetta, jolla tuettaisiin kehittyneen teollisuuden aloja. Tukikilpailussa on kuitenkin isoja riskejä, ja tilanteen kiihtyminen kauppasodaksi tulee ehdottomasti välttää.

Euroopan on syytä kääntää katseet sisäänpäin ja alkaa etsiä pitkän aikavälin ratkaisuja. Yritykset eivät jää Eurooppaan ilman selvää näkymää energiakriisin ratkaisusta.

Kolumni on julkaistu Turun Sanomissa 8.12.2022.

Ajankohtaista

Suomenmaa: Komissio haluaa yhä jäädyttää Unkarille kaavaillut rahat –  miljardit EU-eurot uhkaavat nyt todella valua maan sormien läpi

30.11.2022

Jäsenmaiden ministerien täytyy vielä hyväksyä jäädyttäminen. Unkari voi pyrkiä kiristämään mieleistään päätöstä Ukraina-avun jarruttamisella.

Käytännössä komission keskiviikkoinen näkemys tarkoittaa, että miljardit Unkarille kaavaillut EU-eurot uhkaavat nyt toden totta valua maan sormien läpi.

Komission mielestä on riski, että EU:n maksamaa rahaa käytettäisiin Unkarissa väärin.

–  Unkari ei ole valitettavasti toimeenpannut korjaavia toimia niin, että voisimme sanoa riskien poistuneen, budjettikomissaari Johannes Hahn sanoi asiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Asia etenee seuraavaksi jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston päätettäväksi. Tuon päätöksen odotetaan tulevan myöhäisimmilläänkin ennen joulukuun 19. päivää, joten Unkarin kannalta riski rahojen menetyksestä on nyt todellinen.

Komission syynissä ovat olleet toimet, joilla Unkarin pitäisi muun muassa vahvistaa maansa oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja korruption torjuntaa.

Komission arvion jälkeen Unkaria uhkaa ensiksikin 7,5 miljardin euron varojen jäädyttäminen koheesiorahastosta. Koheesiorahasto on tarkoitettu valtioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa Unkaria koskeva uhka. Komissio ilmoitti keskiviikkona hyväksyneensä suunnitelman Unkarille varattujen vajaan kuuden miljardin euron elpymisrahojen käyttämiseksi, mutta nämäkään rahat eivät etene maksuun ilman korjaavia toimia.

Rahojen jäädyttämisen mahdollistaa ehdollisuusmekanismi, jossa oikeusvaltion tila ja EU-rahoituksen saaminen on kytketty yhteen. Euroopan parlamentin puolella pääneuvottelijana tuota asiaa koskevassa neuvotteluryhmässä on ollut EPP:n kokoomuslainen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Sarvamaa sanoo STT:lle, että kovin moni ei uskonut alkumetreillä, että ehdollisuusmekanismista voisi tulla mitään. Myös asetuksen hyväksymisen jälkeen monet suhtautuivat hänen mukaansa varautuneesti siihen, johtaako se oikeasti mihinkään.

Sarvamaa kuitenkin katsoo, että komission keskiviikon linjauksen jälkeen Unkarille kaavailtujen rahojen jäädyttämistä olisi hankalaa kaataa joulukuussa jäsenmaiden ministereistä koostuvassa neuvostossa.

Unkarin toimintatapa EU:ssa on usein ollut riitaisa. Tälläkin kertaa on uumoiltu sitä, pyrkiikö Unkari tavalla tai toisella aiheuttamaan seurauksia mahdollisesta EU-rahojensa jäädyttämisestä.

Yksi mahdollinen kiristyksen paikka olisi Ukrainalle kaavailtu 18 miljardin euron lainapaketti, joka jäsenmaiden pitäisi vielä yksimielisesti hyväksyä.

Unkarin rahoja koskeva päätös pyritäänkin ilmeisesti nyt viemään jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston käsittelyyn mahdollisimman nopeasti, jotta myös Unkarin täytyy laittaa korttinsa pöytään pikaisesti.

Ilmeisesti tavoitteena olisi, että jäsenmaiden valtiovarainministerit käsittelisivät Unkarin rahojen jäädytystä jo Suomen itsenäisyyspäivänä järjestettävässä kokouksessa.

Artikkeli julkaistu Suomenmaassa 30.11.2022.

Ajankohtaista

HS: Komissiolta tulossa historiallinen esitys: Unkarin EU-rahoitusta leikattava

29.11.2022

Unkari on luvannut korjata budjettirahojen jakoon liittyneitä epäkohtia. Komissio ei pidä uudistuksia vielä riittävinä, kertoo asiaa tiiviisti seuraava EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok).

EU-KOMISSIO aikoo keskiviikkona kertoa historiallisen ehdotuksen: se ehdottaa, että yhden jäsenmaan eli Unkarin saamaa EU-rahoitusta leikataan.

Syynä on se, että Unkari on rikkonut EU:lle keskeistä oikeusvaltioperiaatetta, ja tämä on vaarantanut EU:n budjettirahojen asiallisen jaon maan sisällä.

Unkari oli luvannut tehdä kaikkiaan 17 uudistusta asian korjaamiseksi 19. marraskuuta mennessä. Uudistuksia on pitkä lista, mutta niiden toimeenpanossa on komission mielestä edelleen isoja aukkoja.

Unkari lupasi muun muassa parantaa korruption torjuntaa ja varmistaa, että julkiset hankinnat eli valtion ja kuntien tekemät tarjouskilpailut ja ostot hoidetaan asianmukaisesti.

KOMISSIO ehdottaa leikattavaksi 65 prosenttia rahoituksesta, jota Unkari on saanut EU:n koheesiorahaston kautta kolmelle eri rahoitusohjelmalle. Yhteensä se tarkoittaa Unkarille noin 7,5 miljardin euron menetystä.

EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok) vahvistaa HS:lle kuulleensa komissiolta, että esitys koheesiorahojen leikkauksesta on tulossa. Sarvamaa oli EU-parlamentissa keskeinen neuvottelija, kun EU:ssa luotiin oikeusvaltiomekanismi eli työkalu, jolla Unkarin rahoitusta nyt leikataan. Hän on ollut asiasta viime ajat tiiviissä yhteydessä komissioon.

Toissa viikolla joukko EU-parlamentaarikkoja kertoi omana mielipiteenään, että Unkari ei ole tehnyt riittäviä korjauksia. Parlamentaarikkojen mukaan komissio tekisi vakavan virheen, jos se päästäisi Unkarin nyt pälkähästä.

KOMISSIO heittää pallon seuraavaksi jäsenmaille, joiden pitää määräenemmistöllä lopulta päättää, miten ne suhtautuvat komission esitykseen. Sarvamaa uskoo, että enemmistö maista kannattaa komission esitystä.

Päätös tehtäneen nopeasti, tällä tietoa jo 6. joulukuuta pidettävässä EU:n valtiovarain­ministereiden kokouksessa.

Mahdollista edelleen on, että Unkari saa äkillistä vauhtia toimeenpanoonsa ja pystyy osoittamaan jäsenmaille, että on uudistuksissa tosissaan.

KOHEESIORAHOISTA erillään Unkari odottaa edelleen rahojaan EU:n elpymisvälineestä, joka luotiin koronaviruspandemian jälkeen.

Komissio aikoo ennakkotietojen mukaan hyväksyä Unkarin elvytyssuunnitelman, mutta ei aio antaa maalle euroakaan ennen kuin luvatut oikeusvaltio­uudistukset on tehty. Samoin on toimittu Puolan kanssa.

Unkari pyysi alun perin elpymisvälineestä 7,2 miljardin euron avustuksia, mutta maan tuoreimpien talouslukujen perusteella osuus on laskenut 5,8 miljardiin euroon.

Unkarin elvytyssuunnitelma on sääntöjen mukaan hyväksyttävä ennen tämän vuoden loppua, tai muuten maa menettää pysyvästi 70 prosenttia luvatuista avustuksista.

UNKARI on viime ajat jarruttanut EU-päätöksentekoa ja estänyt muun muassa 18 miljardin euron avun ohjaamisen Ukrainalle. Jos jarrutus jatkuu, EU:ssa joudutaan miettimään päätöksentekoon uusia väyliä, koska Ukraina tarvitsee kyseiset rahat jo yksin valtionhallintonsa pystyssä pitämiseen.

Unkari ei ole myöskään ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyttä, vaan asian käsittely on siirtymässä ensi vuoden puolelle.

Uutinen on julkaistu Helsingin Sanomissa 29.11.2022.

Ajankohtaista

Suomen on tiukennettava otettaan EU:n neuvottelupöydissä

25.11.2022

Nykyinen hallitus ei ole onnistunut tekemään Suomen kannalta keskeisiä linjauksia metsäpolitiikan kysymyksiin.

Komission julkaisema aloite EU:n luonnon ennallistamiseksi otti tässä kuussa kierroksia Suomessa, ja syystäkin. Aloitteen logiikka perustuu sattumanvaraisiin ja epämääräisiin arvioihin, eivätkä jäsenvaltioiden tavoitteet ole lainkaan tasapainossa keskenään. Toinen perustavanlaatuinen ongelma ehdotuksessa on komission yhä räikeämpi tavoite lisätä valtaansa kansallisten ennallistamissuunnitelmien arvioijana.

Ennallistamissopan vastakkainen poliittinen laita vetoaa kansalaisten tunteisiin: eivätkö suomalaiset todella halua suojella sitä osaa luonnostaan, joka on vielä jäljellä? No ilman muuta me haluamme, mutta realismin rajoissa. Ilmastonmuutos on totta ja äärimmäisen vakava asia, mutta ei missään nimessä ainoa yhteiskunnan haaste: yhteistä rahaa ei voida suoltaa tuhottomia määriä yhden aloitteen toimeenpanoon.

Valitettava tosiasia on, että mitä todennäköisimmin ennallistamisaloite tulee menemään EU:n lainsäädäntömankelista lävitse. Mutta aloite on huomattavasti paremmin siedettävissä, jos sekä Suomen hallitus että suomalaiset europarlamentaarikot tekevät sen suhteen kollektiivisen ryhtiliikkeen.

Ei ole lainkaan sattumaa, että metsiin vaikuttavia aloitteita on tullut ja mennyt läpi tällä kaudella kuin sieniä sateella. Suomen kannat ovat olleet epämääräisiä ja välillä ristiriitaisiakin. Tämä on takuulla huomattu myös Brysselissä. Suomen kannalta on olennaista nyt tiedostaa, että aloitteet tulevat jossain kohtaa vaikuttamaan yhtä aikaa, eikä osittain päällekkäisenkin lainsäädännön kokonaisvaikutuksia ole arvioitu riittävästi.

Suomi on Euroopan unionin jäsen, ja tämä fakta on kirjattu reilut kymmenen vuotta sitten kansalliseen perustuslakiimme asti. Näin sen myös kuuluu olla – kokonaiskuvassa EU-jäsenyys on ehdottomasti kansallisen edun mukaista.

EU on Suomelle hyvä asia silloin, kun unionista tuleva lainsäädäntö on riittävästi linjassa kansallisten prioriteettiemme kanssa. EU:n suurten linjojen kurssia Suomelle suotuisampiin suuntiin ei tule kääntämään kukaan muu kuin Suomi itse. Unionin lainsäädäntö kun ei muotoudu Suomen kantojen mukaiseksi itsestään, eikä Suomi tämän vuoksi voi toimia vasta silloin, kun aloitteet tulevat jo käsittelyyn.

Sekä Suomen hallituksen että europarlamentaarikkojen on tämän vuoksi otettava ohjat käsiinsä ja tuotava EU:n neuvottelupöytiin perusteltu tiukka linja.

Tarvitaan huolellista arviointia siitä, mitä Suomi pienenä valtiona EU:lta tarvitsee, ja mitä taas ei. Metsien osalta ainakin tarvitaan metsäkurinpalautus, eli vahvempaa koordinaatiota ja johtajuutta Suomen osalta. Poteroituminen ideologisiin leireihin sotii lopulta Suomen etuja vastaan. Todellisuudessa tarvitsemme ratkaisukeskeistä lähestymistapaa enemmän kuin koskaan.

Nykyinen hallitus ei ole onnistunut tekemään Suomen kannalta keskeisiä linjauksia metsäpolitiikan kysymyksiin. Hallitus on unohtanut sen, että neuvottelutulos heijastelee aina EU:ssa 27 eri jäsenvaltion kantaa ja on siten lopputulokseltaan enemmän tai vähemmän kompromissi. Jos neuvottelupöytiin astellaan jo valmiiksi tehottomalla kannalla, Suomen sana ei lopulta paina unionin vaakakupissa yhtään mitään.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 28.11.2022

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Metsäkiista osoitti, että hallitus on toimintakyvytön”

20.11.2022

Kokeneen europarlamentaarikon mukaan Suomen pitäisi vaikuttaa EU:n päätöksiin ennalta paremmin.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa istuu Euroopan parlamentissa kolmatta kauttaan. Hän aloitti europarlamentaarikkona Brysselissä vuonna 2012. Sarvamaalla on hyvä kuva siitä, miten Suomi on onnistunut vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksiin.

Istuva hallitus on saanut kritiikkiä siitä, että se ei ole vaikuttanut tarpeeksi Euroopan parlamentin esittelemään ennallistamispäätökseen. Petri Sarvamaa on sitä mieltä, että Suomi ei vaikuta tällä hetkellä tarpeeksi EU:n päätöksiin. Mutta tämä ei ole ensimmäinen kerta eikä ainoastaan tämän hallituksen ongelma.

– Ei vaikuta. Se on lyhyt ja ytimekäs vastaukseni, Sarvamaa sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

– Olen ollut reilut kymmenen vuotta meppinä. Jo heti alussa, tuli niin sanottu rekka-direktiivi, kun olin EPP:n neuvottelijana. Komission esityksessä oli sellainen kupru, että suomalaisilta kuljetusyrittäjiltä olisi käytännössä loppunut leipä. Ministeriö tuli mukaan vasta neuvotteluvaiheessa. Onneksi edunvalvojat olivat Brysselissä hereillä ja heidän kauttaan sain tarvittavat signaalit.

Kyseisen rekkadirektiivin uutta versiota ryhdytään parhaillaan valmistelemaan komissiossa. Sarvamaan mukaan on kiitettävää, että liikenneministeriö on tällä kertaa todella hyvissä ajoin aktiivinen sen suhteen.

Euroopan unionin päätöksentekoprosessi on monimutkainen palapeli. Se koostuu Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin päätöksistä. Niillä kaikilla on oma systeeminsä siitä, kuinka päätöksiä tehdään.

– Niihin myös vaikutetaan hyvin eri tavoilla, mutta kuitenkin ne kaikki ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Jos piirrettäisiin kuva vaikuttamisesta, niin kuvion keskellä olisi komissio, josta lähtisi nuolia eri suuntaan. Komissioon pitäisi vaikuttaa eri tahoilta, Sarvamaa sanoo.

Europarlamentaarikkojen ja erilaisten sidosryhmien tulee olla aktiivisesti vaikuttamassa komission päätöksentekoon. Mutta europarlamentaarikkojen ja sidosryhmien panos ei yksin riitä, myös jäsenvaltioiden tulee aktiivisesti vaikuttaa komission päätöksentekoon. Parlamenttivaiheessa europarlamentaarikot pyrkivät omista lähtökohdistaan vaikuttamaan päätöksiin parhaan kykynsä mukaan.

Suomi on uinut EU:n osaksi ja osaksi sen elimiä kolmessa kymmenessä vuodessa varsin hyvin. Mutta vaikuttaminen EU-tason päätöksiin ei ole vielä riittävällä tasolla tai ainakin monella ministeriöllä olisi asiassa parannettavaa.

EU:n parlamentissa päätöksiin voidaan vaikuttaa vielä paljon, mutta päätöksiin tulisi vaikuttaa jo ennen kuin komissio esittelee mahdollisesti Suomea koskevia asioita. Ennallistamispäätös on mainio esimerkki siitä, miten asioita ei tulisi hoitaa.

Suomea EU:ssa edustaa Brysselissä Suomen edustusto. Suomen EU-edustusto kerää kiitosta Sarvamaalta. Hänen mukaansa edustusto hoitaa tehtävänsä hyvin.

– Esimerkiksi Suomella on sellainen ässä siellä kuin Kytölän Tapsa, joka vaikuttaa kaikkeen, joka liittyy maatalouteen ja metsiin. En lähde Tapsaa syyttämään siitä, että asioihin ei ole vaikutettu. Hänen tehtävänsä on viedä Suomen maa- ja metsätalouden asioita eteenpäin. Mutta jos tehtävänantoa ei tule Helsingistä, niin yksittäiset virkamiehet eivät voi yksin toimiin, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan Suomen vaikuttamisen kannalta tärkeintä on se, kuinka Brysselistä Suomen EU-edustustosta tulevaan tietoon reagoidaan eri ministeriöissä. Sarvamaan mukaan metsät ovat Suomen kannalta niin merkityksellisissä roolissa, että muualla Euroopassa ei edes ymmärretä niiden merkitystä maallemme.

Kysymykseen siitä, miten Suomen ja suomalaisten asioiden edistämistä ja niihin vaikuttamista EU:ssa voitaisiin parantaa Sarvamaa ei osaa antaa selkeää vastausta. Selkeästi hän kuitenkin odottaisi eri ministeriöiltä terävöittämistä EU-asioiden hoidossa. Sarvamaan mukaan eri ministeriöiden tulisi olla hyvin kartalla siitä, mitä sen toimintakenttään tulevia päätöksiä EU:ssa ollaan lähitulevaisuudessa tekemässä.

Petri Sarvamaan mukaan Suomen pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, kuinka se vaikuttaa päätöksiin ennakolta. Ennakkovaikuttamisella päätöksenteko olisi Suomen kannalta myönteisempää.

Sarvamaa kehuu, että suomalaisista ministeriöistä maa- ja metsätalousministeriössä sekä ympäristöministeriössä osataan vaikuttaa EU-asioihin varsin hyvin. Kaikissa ministeriössä vastaavaa osaamista ei kuitenkaan ole. Maa- ja metsätalousministeriön roolin EU-asioiden hoidossa on Sarvamaan mukaan valmiita myöntämään myös muut ministeriöt.

Samassa yhteydessä nousee kuitenkin kysymys siitä, että miten ihmeessä on sitten mahdollista, että Suomelle on jäämässä ennallistamispaketin kanssa luu käteen.

Sarvamaa epäilee, että ennallistamispaketin takkuilun syyt ovat ensisijaisesti olleet sisäpoliittiset. Hän epäilee, että hallituksella on ollut tieto EU:n toimista.

– Vihreät ja keskusta eivät ole yhdessä pystyneet tekemään linjauksia asiasta. Tässä oli Suomen kannalta onnetonta se, että meillä oli hallitus, joka oli ideologisista syistä toimintakyvytön, Sarvamaa sanoo.

– Kyllä siellä on ollut aika hyvä tieto siitä, mitä oli tulossa, mutta strutsi työnsi päänsä hiekkaan. Kuka on strutsi?

Artikkeli on julkaistu Verkkouutisissa 20.11.2022.

Ajankohtaista

TE: Jäädyttääkö EU Unkarin miljardit? – Petri Sarvamaa: ”Jos ette pistä asioita kuntoon, seuraavaksi otetaan lisää”

17.11.2022

Kokoomusmeppi uskoo, että EU-komissio tulee suosittelemaan jäsenmaiden neuvostolle Unkarin koheesiorahojen jäädyttämistä.

Europarlamentaarikot ovat huolissaan siitä, että Unkari ei ole vienyt läpi oikeusvaltion tilaa parantavia uudistuksia tarpeeksi tehokkaasti.

Kyse on oikeusvaltion ehdollisuusmekanismista, joka kytkee EU-rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen toisiinsa.

EU-komissio ilmoitti syyskuussa, että se jäädyttää 65 prosenttia Unkarin saamasta koheesiorahoituksesta, jos Unkari ei tee korjaavia toimenpiteitä 17 eri osa-alueella.

Tämä tarkoittaisi, että Unkarilta voidaan jäädyttää jopa 7,5 miljardin euron rahapotti.

Takaraja uudistusten toteuttamiselle on lauantaina 19. marraskuuta. Suurin osa vaadituista korjaustoimenpiteistä painottuu korruption kitkemiseen, julkisiin hankintoihin ja läpinäkyvyyden lisäämiseen hallinnossa.

Jos komissio on tyytyväinen Unkarin tekemiin toimiin, se voi lopettaa ehdollisuusmenettelyn. Jos se kuitenkin katsoo korjausliikkeiden olevan riittämättömiä, EU-maiden valtiovarainministerit äänestävät koheesiovarojen jäädyttämisestä joulukuun alkupuolella.

Ehdollisuusasetuksen neuvottelijat Euroopan parlamentissa ovat huolissaan siitä, että komissio tulee arvioimaan Unkarin tekemiä uudistuksia liian myönteisessä valossa.

”Jos komissio vapauttaa nämä varat, Ursula von der Leyen on henkilökohtaisesti syyllinen siihen, että Unkari vajoaa korruption suohon”, Renew-ryhmän europarlamentaarikko Moritz Körner toteaa.

Neuvottelijoiden arvion mukaan vain kolme vaadituista 17 uudistuksesta on toteutettu Unkarissa riittävällä tasolla. Toisaalta aikaa uudistusten tekemiselle on ollut vain muutamia kuukausia.

Orbán pelaa peliä

Ehdollisuusasetuksen pääneuvottelijana parlamentissa toiminut suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok) uskoo, että komissio tulee suosittelemaan jäsenmaiden neuvostolle varojen jäädyttämistä.

”Sitä en osaa arvioida, miten äänet tulevat jakautumaan neuvostossa. Itse olen keskittynyt vaikuttamaan komissioon ja painanut päälle kuin Viitamaan susi.”

Sarvamaa on sitä mieltä, että jos ehdollisuusasetusta ei nyt viedä Unkarin kohdalla läpi ja saada aikaiseksi ennakkotapausta, koko asetus uhkaa menettää merkityksensä.

”On paljon syitä pelätä, että asetus vesittyisi. Jos tällä kapealla fokuksella ei saada päätöstä aikaan, millä se sitten saadaan? Siksi tämä on äärimmäisen tärkeä hetki.”

Sarvamaa tarkoittaa kapealla fokuksella sitä, että komissio on vaatinut Unkarilta toimenpiteitä, jotka tähtäävät korruption kitkemiseen ja julkisten hankintojen eettisyyteen. Se ei ole vaatinut esimerkiksi oikeuslaitoksen tilan parantamista.

Mikä on käsityksesi siitä, kuinka tosissaan Unkari on?

Viktor Orbán ja hänen lähipiirinsä pelaavat peliä. Ei se ole sen kummempaa. He pelaavat korttejaan niin pitkään kuin heillä on toivoa saada pelipöydästä jotain.”

Sarvamaan mielestä EU:n täytyy katsoa Orbánin pelin läpi ja jättää koheesiovarat maksamatta.

”Nato-kortti kytkeytyy tähän tilanteeseen. Totta kai Unkari on Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifioinnin kannalla. Mutta se pelaa peliään loppuun asti.”

Riittääkö muutaman miljardin euron jäädyttäminen siihen, että Unkarin oikeusvaltion tilassa tapahtuisi muutosta positiiviseen suuntaan?

”Nyt lähetetään viesti, että jäädytämme nämä varat, ja jos ette pistä asioita kuntoon, seuraavaksi otetaan lisää”, Sarvamaa sanoo.

Unkarilta on edelleen saamatta myös sille kuuluva osuus EU:n elpymispaketin varoista.

Uutinen on julkaistu Talouselämässä 18.11.2022.

Ajankohtaista

HS: EU-parlamentissa Unkarin toimia ei pidetä riittävinä – miljardien EU-varat saattavat joutua jäädytetyiksi

EU-komissio kertoo arvionsa ensi viikolla. Petri Sarvamaan mukaan EU-rahojen kohtalolla on kytky Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiin.

EU-MAA Unkari ei ole tehnyt riittävästi korjauksia turvatakseen sen, että EU:n budjetista annettavat varat jaetaan Unkarissa asiallisesti eteenpäin.

Näin sanoo Petri Sarvamaa (kok), joka oli EU-parlamentissa pääneuvottelija niin sanotussa oikeusvaltiomekanismissa. Mekanismin avulla EU voi jäädyttää EU-tukirahat mailta, jotka rikkovat oikeusvaltioperiaatetta vastaan.

EU-tukirahat jaetaan EU:n budjetista, josta suomalaisetkin maksavat 175 euroa asukasta kohti.

Unkarin piti tehdä korjaukset 19. marraskuuta eli tulevaan lauantaihin mennessä. Sen piti muun muassa parantaa korruption torjuntaa ja varmistaa, että julkiset hankinnat eli valtion ja kuntien tekemät tarjouskilpailut ja ostot hoidetaan asianmukaisesti.

Sarvamaa ja parlamentin muu neuvotteluryhmä esittävät oman kielteisen arvionsa torstaina. He edustavat parlamentin suurimpia poliittisia ryhmiä. Varsinainen Unkarin toiminnan arvioija on EU-komissio, joka ilmeisesti ensi tiistaina kertoo, miten se suhtautuu Unkarin tähänastisiin lupauksiin.

Sarvamaan mukaan kyse ei ole siitä, että toimia olisi liian vähän. Enemmänkin kyse on siitä, mihin ne kohdistuvat.

EU-KOMISSIO ilmoitti syyskuussa, että se jäädyttää osan Unkarin EU:lta saamasta rahoituksesta, jos maa ei tee lupaamiaan uudistuksia muun muassa korruption torjumiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseksi.

”En voi mitenkään uskoa, että komissio toteaisi ensi tiistaina peruvansa koko homman ja Unkarin panneen kaiken täytäntöön”, Sarvamaa sanoo.

Unkari on luvannut esimerkiksi itsenäisen ”integriteettiviranomaisen”, jonka tehtävänä on valvoa EU-varojen käyttöä. Sarvamaan mukaan sen piti olla toiminnassa jo nyt marraskuun puolivälissä.

”Tosiasiassa sinne on nimitetty pääjohtaja ja varapääjohtaja, mutta missään tapauksessa se ei ole toiminnassa vielä.”

UNKARI on luvannut tehdä kaikkiaan 17 uudistusta, jotka liittyvät julkisiin hankintoihin ja korruption torjuntaan. Oikeuslaitoksen uudistukset eivät ole mukana, koska komissio rajasi tarkastelun kapeaksi.

Komissio tekee parhaillaan omaa arviotaan siitä, onko Unkari tehnyt tarpeeksi toimia sisällyttääkseen uudistukset lakeihinsa ja saattaakseen ne myös voimaan.

Parlamentin arviosta käy ilmi, että lakeja on kyllä viety eteenpäin, mutta niiden toimeenpano on vasta useiden vuosien päässä.

Komission arvio menee seuraavaksi jäsenmaiden päätöksentekoon. EU:n valtiovarainministerit päättävät ilmeisesti 6. joulukuuta, mitä Unkarin rahoituksen kanssa tehdään. Varojen jäädytys ei vaadi yksimielisyyttä, vaan määräenemmistön.

Unkari ei ole vielä ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyttä. Sarvamaa uskoo, että sillä on kytky EU-rahoitukseen: hänen mukaansa Nato-ratifiointi on pääministeri Viktor Orbánille pelikortti, jota Orbán pelaa niin kauan kunnes näkee, jäädyttävätkö jäsenmaat Unkarin EU-rahoituksen.

UNKARILLA pelissä ovat myös isot rahat, joita sen valtiontalous tarvitsisi kipeästi. Julkiseen talouteen on revennyt alijäämä, koska maan hallitus on muun muassa pyrkinyt hillitsemään energian hinnan nousun vaikutuksia kansalaisille. Inflaatio on muiden EU-maiden tavoin kovassa vauhdissa, mitä hillitäkseen maan keskuspankki on nostanut korkoja.

Syyskuussa komissio uhkasi jäädyttävänsä 65 prosenttia rahoituksesta, jota se on myöntänyt EU:n koheesio­rahaston kautta kolmelle Unkarissa meneillään olevalle rahoitusohjelmalle. Yhteensä se olisi Unkarille noin 7,5 miljardin euron lovi EU:n budjetista tulevaan rahoitukseen.

Komissio voi tulla puoliväliin vastaan ja todeta, että Unkari on edennyt, mutta ei riittävästi. On mahdollista, että komissio esittää jäädytettäväksi uuden, pienemmän summan, Sarvamaa arvioi.

UNKARI hakee rahaa myös koronapandemian jälkeen sovitusta yhteisestä elpymis- ja palautumistukivälineestä RRF:stä.

Se on eri asia kuin vuosittaiset koheesiorahat, mutta oikeusvaltiomekanismi koskee myös RRF:ää. Komissio saattaa hyväksyä Unkarin kansallisen elvytyssuunnitelman, mutta ei välttämättä aloita maksatuksia, ennen kuin Unkari on tehnyt sen mielestä riittävät uudistukset.

Jos komissio ei tee päätöstä elvytysrahoituksesta ennen tämän vuoden loppua, Unkari menettää elpymisvälineen sääntöjen mukaan 70 prosenttia luvatuista avustuksista eli noin neljä miljardia euroa.

Unkari pyysi alun perin elpymisvälineestä 7,2 miljardin euron avustuksia, mutta maan tuoreimpien talouslukujen perusteella osuus on laskenut 5,8 miljardiin euroon. Avustusten lisäksi Unkari voisi saada elpymisvälineestä kaikkiaan yhdeksän miljardia euroa lainamuotoista tukea.

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.11.2022.

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: EU:n ilmastomiljardien tuloksellisuudessa vakavia puutteita

9.11.2022

TIEDOTE

Julkaisuvapaa: Heti

Petri Sarvamaa: EU:n ilmastomiljardien tuloksellisuudessa vakavia puutteita

Kokoomuksen europarlamentaarikko ja EPP:n talousarvion valvontavaliokuntaryhmän puheenjohtaja Sarvamaa kritisoi EU:n vihreään siirtymään käytettävien miljardien tuloksellisuutta.

”Vihreän siirtymän myötä ilmastonmuutoksen torjumiseen pumpataan satoja miljardeja euroja. Tavoite on tietenkin oikea, mutta on uskallettava kysyä myös ääneen, mitä kaikkea näillä historiallisilla summilla saadaan aikaiseksi.”, toteaa Sarvamaa.

Sarvamaa nostaa esiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen selvityksen, jossa kritisoidaan komissiota esimerkiksi vuosien 2021-2027 ilmastoraportoinnin luotettavuudesta.

”Komissio keksii itselleen mieluisat ja paperilla kauniilta näyttävät kustannus-hyötyanalyysit laskeakseen ilmastohyödyt vihreään siirtymään pumpatuille miljardeille, mutta todellisuus on jotain aivan muuta.”, sanoo Sarvamaa.

”Selvityksen mukaan osa ilmastotoimiksi naamioiduista menoista on itse asiassa osoittautunut ilmaston kannalta merkityksettömiksi.”, jatkaa Sarvamaa.

Sarvamaa penäsi vastauksia EU-varainkäytön tuloksellisuudesta vihreästä siirtymästä vastaavalta komissaari Frans Timmermansilta talousarvion valvontavaliokunnan kuulemisessa.

”Kokouksen puheenjohtajana tehtäväni oli saada vastauksia komissaarilta ilmastomiljardien haaskaamiselle. Kysyin tarkempien vaikutustenarviointien perään ja siitä, miten komissio aikoo käytännössä varmistaa ilmastomiljardien tehokkaan ja tuloksellisen käytön.”, sanoo Sarvamaa.

Sarvamaan mukaan komissaarin vastaukset ontuivat.

”Kuulemisen jälkeen mieleeni jäi enemmän lisäkysymyksiä. Ilmastomiljardien valvontaan on kiinnitettävä erityistä tarkkuutta. EU-varojen on aina edistettävä sitä päämäärää, johon niiden käyttö on tarkoitettu.”, kertoo Sarvamaa.

”Tuloksettomat hankkeet ovat käytännössä yhteisten varojen haaskausta”, päättää Sarvamaa.

Lisätietoja

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa, +32 (0)2 28 45647

Poliittinen avustaja Juuso Kilpinen, +358 45 857 3670

Ajankohtaista

Uutiskirje 11/2022

3.11.2022

Terveiset tällä kertaa Brysselistä! Lokakuuta vauhdittivat poikkeukselliset kaksi asiantäyteistä täysistuntoviikkoa. Parlamentin agendalla ovat olleet muun muassa ensi vuoden budjetti ja energiakriisiin vastaaminen. Lisäksi uutiskirjeessä asiaa laajenevasta lyijyhaulikiellosta.

Unionin ensi vuoden budjetin valmistelu etenee

Parlamentti viimeisteli lokakuun toisessa täysistunnossa kantansa komission ehdotukseen ensi vuoden budjetista. Budjettia valmistellaan tänä vuonna harvinaisen poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun inflaatio, energian hinnannousu sekä koronakriisin jälkimainingit kasaavat paineita. Seuraavaksi budjettivalmisteluissa siirrytään instituutioiden välisiin keskusteluihin, joissa näkemyserot pyritään saamaan mahdollisimman pieniksi.

Budjettiprosessin aikana olen vahvasti painottanut, että budjetin prioriteettien on oltava ajanmukaiset. Sen on panostettava erityisesti energia- ja ruokaturvallisuuteen ja yhteisen puolustuksen kehittämiseen sekä tuettava pk-yrityksiä ja nuoria. Samalla leikkaukset esimerkiksi tutkimukseen, digitalisaatioon ja terveysunionin kehittämiseen tulee torjua.

Kun unionin seuraavaa vuotta hahmotellaan, tulisi rahankäytön näkökulmasta pystyä katsomaan myös pidemmälle. EU-instituutioiden käytävillä tosiasiallinen keskustelu talouskurista ja jäsenmaiden velkaantumisesta on jäänyt täysin unholaan.

Historia on opettanut, että jäsenmaiden jatkuva velkaantuminen koituu ennen pitkää kohtaloksi. Kasvavat valtionvelkojen korot tuovat tähän oman mausteensa. Kukaan ei halua uutta finanssikriisiä. Komission puheenjohtaja on toisaalta peräänkuuluttanut Maastrichtin hengen palauttamista ja muistuttanut, että vakaus ja kasvu voivat kulkea vain käsi kädessä. En voisi olla enempää samaa mieltä, mutta kasvua ei voi loputtomiin rahoittaa velkarahalla.

Myös jäsenmailta on uskallettava vaatia. Lahjaraha on kelvannut esimerkiksi elpymispaketissa, mutta lainat ovat jääneet jäsenmailta nostamatta. Tämä toimikoon opetuksena siitä, että EU-rahoituksessa on aina pidettävä kiinni sen ehdollisuudesta. On myös mielestäni hyvin uhkarohkeaa edes keskustella uudesta mahdollisesta yhteisvelasta esimerkiksi energiakriisin ratkaisemiseksi. Suomen ei tule sellaista missään tapauksessa hyväksyä, ja voimat tulee yhdistää muiden yhteisvelkaa vastustavien jäsenmaiden kanssa.

On asioita, jotka jäsenmaiden kannattaa hoitaa yhteisesti EU:n kautta. Mutta on parempi, että jäsenvaltiot näkevät nämä tarpeet yhdessä ja mieluummin vahvistavat yhteistä budjettia kuin rakentavat yhteisvelkaisen jättipaketin.

Energiakriisin ratkaisut uupuvat edelleen

EU:lla on ollut helmikuun alusta lähtien aikaa reagoida nouseviin energianhintoihin, mutta kaikista puheista ja toimista huolimatta sähkön hinta on yhä korkealla. Jo tehtyihin toimiin lukeutuvat esimerkiksi sopimukset kaasun kysynnän vapaaehtoisesta vähentämisestä sekä sähkönkäytön vähentämisestä EU-maissa. Energian hinta huitelee kuitenkin edelleen huippulukemissa, ja sähkön kuluttajahinta on 35% korkeammalla viime vuoteen nähden.

Herääkin kysymys siitä, ovatko tehokkaimmat toimet edelleen käyttämättä. Edellisessä huippukokouksessaan EU-johtajat päättivät edistää kaasun hintakattoa, mutta energiaministereiden kokouksessa hintakatto ajautui jälleen vastatuuleen.

Konkreettisia, tehokkaita toimia joudutaankin yhä odottelemaan. Hintakattoa todennäköisemmin näyttävät toteutuvan kaasun yhteisostot ja velvoitteet toisten jäsenmaiden tukemiseksi, jos jollain alueella tulee pulaa kaasusta. Myös alustavia ehdotuksia koko EU:n sähkömarkkinamallin uudistamisesta on kuultu – tässä pienten EU-maiden tulee olla tarkkana, jottei uudistuksia ajeta läpi isojen maiden ehdoilla. Varsinaisia päätöksiä ei kuitenkaan ole odotettavissa ennen marraskuun puolivälin uutta energianeuvoston kokousta.

Lyijyhaulikiellon uutta kierrosta tulee seurata tarkkaan

Helmikuussa 2023 astuu voimaan kosteikkojen lyijyhaulikielto, mutta jo tätä ennen EU:ssa pohditaan kiellon laajentamista entisestään. Käsillä oleva ehdotus sisältää teemoja, jotka on otettava erittäin vakavasti ja joihin tulevan hallituksen vaikuttamista tarvitaan.

Kävin EU:n kemikaalivirastossa Helsingissä keskustelemassa ja esittämässä kysymyksiä lyijyhaulikiellon laajentamisesta.

Luonnosvaiheessa olevassa esityksessä esitetään erityisen tiukkoja ympäristövaatimuksia haulikko- ja kivääriradoille. Esimerkiksi haulikkoratojen, joissa käytetään lyijyhauleja, tulisi pystyä vuosittain keräämään vähintään 90 prosenttia ammutusta lyijystä.  Suomessa on tällä hetkellä 670 ampumarataa jaesimerkiksi poliisihallituksen lausunnon mukaan vaatimusten täyttäminen tulee olemaan erittäin kallista.

Vaikka valmisteilla olevassa ehdotuksessa suljetaan esimerkiksi poliisi ja puolustusvoimat rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle, on ehdotuksella vaikutuksia ampumaratoihin ja aseenkäsittelyn harjoitteluun. Maanpuolustuskyky, reserviläistoiminnan sekä harjoittelun kannalta keskeiset ampumaradat ja huoltovarmuus on huomioitava mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä.

Haluan painottaa, että suhtaudun lyijyyn myrkkynä vakavasti. Kukapa haluaisi esimerkiksi palata Suomessa aikaan ennen vuotta 1994, kun autoihimme vielä tankattiin lyijyä sisältävää bensiiniä. Samalla esityksen vaikutukset on arvioitava tarkkaan. Aikataulullisesti tärkeä vaikutustyö tulee lankeamaan seuraavan hallituksen vastuulle.

Kirjoitin asiasta pidemmin Uuden Suomen puheenvuoroon.

Kuvia tapahtumista kuun varrelta

Oli mukava käydä maatalouskonemessujen paneelissa 13.10. keskustelemassa tärkeistä aiheista – ruokaturvasta ja ruokamarkkinoista.

 

Osallistuin 22.10. Porissa Satakunnan Kokoomuksen yhdistyspäiville. Keskustelussa muun muassa turvallisuus, energia, ruoka, rahat & oikeusvaltion tila.

 

Kävin Eduskunnan pikkuparlamentissa 21.10. puhumassa paneelikeskustelussa Unkarin oikeusvaltiokehityksen suunnasta ja EU:n seuraavista askelmerkeistä budjettilain suhteen.

 

Poimintoja mediasta

Kauppalehti: Sarvamaa: Rahoituskehykset paukkuvat myös EU:ssa – mistä oikein on kyse?

Verkkouutiset: ”Komission laskelmat vedetty hatusta” – Suurin osa mepeistä vastustaa luontoasetusta

Petri Sarvamaa AlfaTV:llä – Hjallis lisää rahaa!

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Unkaria tuskin rankaistaan kovalla kädellä

MT: Miksi Suomi ei vastustanut komission torjunta-ainealoitetta allekirjoituksellaan? Kurvinen: ”Kireä aikataulu esteenä”

Turun Sanomat: Viisi vuotta hiljaisuutta Maltalla

Kannanotto: Kertaus metsäasioihin vaikuttamisesta ministeri Kurviselle

 

Ajankohtaista

Sarvamaa: Rahoituskehykset paukkuvat myös EU:ssa – mistä oikein on kyse?

31.10.2022

On uhkarohkeaa keskustella uudesta mahdollisesta yhteisvelasta esimerkiksi energiakriisin ratkaisemiseksi, kirjoittaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen avulla pyritään varmistamaan, että EU:n menot kehittyvät hallitusti sen käytettävissä olevien tulojen rajoissa. Sen tarkoituksena on siis pitää huolta talouskurista ja asettaa rajat vuosittaiselle EU:n budjetille.

Kuten kotimaan politiikassa, myös EU:ssa ollaan venyttämässä rahoituskehyksiä uuteen uskoon. Komission vuoden 2023 työohjelmassa mainitaan, miten tulevana vuonna tullaan tekemään monivuotisen rahoituskehyksen ”väliarviointi”.

Syynä on erityisesti se, että nykyinen vuosille 2021–2027 suunniteltu ohjelmakausi on viimeisen kahden vuoden aikana osoittanut rajoitteensa maailmanpoliittisen myllerryksen keskellä. Pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä energiakriisi ovat vaatineet EU:lta merkittäviä taloudellisia toimia, ja nykyisten kehyksien tarjoama jousto ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia rahoitustarpeita.

Toinen keskeinen tarve rahoituskehyksien uudistamiselle on se, että kahden viime vuosikymmenen aikana EU:ssa on otettu käyttöön uusia rahoitusinnovaatioita vastauksena erilaisiin poliittisiin ja taloudellisiin kehityksiin. On puhuttu niin kutsutusta budjettigalaksista, joka kuvaa EU:n tavanomaisen budjettiprosessin ulkopuolella olevia rahoitusvälineitä.

Budjettigalaksista on tullut vuosien saatossa monimutkainen, eikä perussopimusten periaatteita EU:n budjetin näkökulmasta aina kunnioiteta. Kun rahoitusinnovaatiota kehitellään tavanomaisen budjettiprosessin ulkopuolella ja niiden käyttö hyväksytään vain neuvoston päätöksellä, vähentää se esimerkiksi Euroopan parlamentin budjettivaltaa ja mahdollisuutta valvoa EU-varojen käyttöä. Samalla päätöksenteko karkaa kauas demokratian ytimestä, eikä vaaleilla valittuja edustajia kuunnella.

Talouskuri unohtunut kriiseissä

Euroopan parlamentti valmistelee paraikaa kantaansa rahoituskehyksien uudistamiseen liittyen. Neuvotteluissa on mielestäni uupunut keskeisiä havaintoja esimerkiksi siitä, kuinka unionin olisi pystyttävä palauttamaan taloudellinen tasapaino pitkällä aikavälillä. Viimeaikaisten kriisien vaikutus EU:n budjettiin on tietenkin tunnustettava, mutta EU:n taloushuolet eivät tule kuitenkaan ratkeamaan vain kattoa nostamalla.

Tosiasiallinen keskustelu talouskurista ja EU-maiden velkaantumisesta on jäänyt täysin unholaan.

Kuten historia on opettanut, jäsenmaiden jatkuva velkaantuminen koituu ennen pitkää kohtaloksi. Kasvavat valtionvelkojen korot tuovat tähän oman mausteensa. Kukaan ei halua uutta finanssikriisiä. Komission puheenjohtaja on toisaalta peräänkuuluttanut Maastrichtin hengen palauttamista ja muistuttanut, että vakaus ja kasvu voivat kulkea vain käsi kädessä. En voisi olla enempää samaa mieltä, mutta kasvua ei voi loputtomiin rahoittaa velkarahalla.

Myös jäsenmailta on uskallettava vaatia. Lahjaraha on kelvannut esimerkiksi elpymispaketissa, mutta lainat ovat jääneet jäsenmailta nostamatta. Tämä toimikoon opetuksena siitä, että EU-rahoituksessa on aina pidettävä kiinni sen ehdollisuudesta.

On myös mielestäni uhkarohkeaa keskustella uudesta mahdollisesta yhteisvelasta esimerkiksi energiakriisin ratkaisemiseksi. Suomen ei tule sellaista missään tapauksessa hyväksyä, ja voimat tulee yhdistää muiden yhteisvelkaa vastustavien jäsenmaiden kanssa.

On asioita, jotka jäsenmaiden kannattaa hoitaa yhteisesti EU:n kautta. Mutta on parempi, että jäsenvaltiot näkevät nämä tarpeet yhdessä ja mieluummin vahvistavat yhteistä budjettia kuin rakentavat yhteisvelkaisen jättipaketin.

Petri Sarvamaa

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok) ja pääneuvottelija talousarvion valvontavaliokunnan lausunnossa monivuotisen rahoituskehyksen uudistamiseen

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 31.10.2022.

Ajankohtaista

Uuden lyijyhaulikiellon esinäytös

26.10.2022

Helmikuusta 2023 alkaen lyijyhaulien käyttäminen kosteikoilla tulee olemaan kiellettyä. Taustatiedoksi on hyvä muistaa, että maa- ja metsätalousministeriön mukaan soita ja turvemaita on Suomessa yhteensä 9,3 miljoonaa hehtaaria, eli kolmannes maapinta-alasta. Suomi on yksi Euroopan turverikkaimmista maista ja siten vaikutukset Suomeen ovat merkittävät.

Ennen kuin edellinen kielto on astunut edes voimaan, komissio on päättänyt selvittää, tuleeko lyijyhaulien käyttökieltoa laajentaa entisestään. Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin vuosikymmeniä sitten ja esimerkiksi ampumaradan perustamiseen tarvitaan jo nykyisinkin kattava ympäristölupa, jota aidosti myös valvotaan. Ympäristölupa vaaditaan miltei kaikilta ulkona sijaitsevilta ampumaradoilta.

Haluan painottaa, että suhtaudun lyijyyn myrkkynä vakavasti. Kukapa haluaisi esimerkiksi palata Suomessa aikaan ennen vuotta 1994, kun autoihimme vielä tankattiin lyijyä sisältävää bensiiniä.

Käsillä oleva ehdotus sisältää kuitenkin teemoja, jotka on otettava erittäin vakavasti ja joihin tulevan hallituksen vaikuttamista tarvitaan. Kemikaaliviraston sosioekonomisesta analyysistä vastaava komitea ja riskinarviointikomitea tulevat antamaan lopullisen tekstinsä vuoden 2023 alussa (Q1). Komissio tulee tämän jälkeen laatimaan oman esityksensä, jonka tulee olla valmis kolmen kuukauden sisällä. Aikataulullisesti tärkeä vaikutustyö tulee lankeamaan seuraavan hallituksen vastuulle.

Vaikka valmisteilla olevassa ehdotuksessa suljetaan esimerkiksi poliisi ja puolustusvoimat rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle, on ehdotuksella vaikutuksia ampumaratoihin ja aseenkäsittelyn harjoitteluun. Esimerkiksi tilanne ampuratojen kanssa on otettava todesta. Maanpuolustuskyky, reserviläistoiminnan sekä harjoittelun kannalta keskeiset ampumaradat ja huoltovarmuus on huomioitava mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä.

Luonnosvaiheessa olevassa esityksessä esitetään erityisen tiukkoja ympäristövaatimuksia haulikko- ja kivääriradoille. Esimerkiksi haulikkoratojen, joissa käytetään lyijyhauleja, tulisi pystyä vuosittain keräämään vähintään 90 prosenttia ammutusta lyijystä.  Kivääriratojen, joissa käytetään lyijyammuksia, tulisi asettaa lyijynkerääjät tai tiukkojen vaatimusten mukaiset hiekkavallit. Suomessa on tällä hetkellä 670 ampumarataa ja esimerkiksi poliisihallituksen lausunnon mukaan vaatimusten täyttäminen tulee olemaan erittäin kallista. Tämä johtaisi todennäköisesti siihen, että huomattava määrä kolmansien osapuolten ampumaradoista lopettaisi toimintansa.

Tärkeä kysymys on myös se, miten tulevat vaatimukset tulisivat vaikuttamaan esimerkiksi sovellettuun reserviläisammuntaan (SRA), jossa toiminta tapahtuu pääosin maastossa, josta lyijyn kerääminen on miltei mahdotonta. Toinen kysymys on esimerkiksi poliisin, rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien henkilökunnan vapaa-ajalla tapahtuva harjoittelu. Suomi on pitkien etäisyyksien maa ja aina tarvittavaa harjoittelua ei ole mahdollista suorittaa viranomaisten omilla ampumaradoilla.

Nykyisellään Euroopan parlamentin ja neuvoston REACH-asetus (1907/2006) jättää kuitenkin tilaa reserviläistoiminnan ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen sisällyttämisestä uusien rajoituksien ulkopuolelle.

Asetuksen artikla 2.3. toteaa, että jäsenvaltiot voivat sallia vapautukset tämän asetuksen noudattamisesta erityisissä tapauksissa tiettyjen aineiden osalta sellaisenaan, valmisteessa tai esineessä, jos se on tarpeen maan puolustuksen vuoksi. Tämä kyseinen kohta tulee ottaa vaikuttamistyön kärkiviestiksi ja huomioon mahdollisia uusia rajoituksia tehdessä. Tulevan hallituksen on varmistettava, että muotoilu on mukana uudessa ehdotuksessa ja kattaa samalla kaiken reserviläistoiminnan ja harjoitteluun tähtäävään ampumaratatoiminnan. Lienee sanomattakin selvää, että tässä maailmanajassa ampumaradoilla on erittäin suuri merkitys kokonaisturvallisuuden ja yleisen edun näkökulmasta.

Arvostan suuresti unionin virastoja ja tutkimustyötä, mutta välillä on aiheellista esittää myös kritiikkiä. Esityksessä muun muassa todetaan, että noin yli miljoona lasta on alttiina lyijyn myrkyllisille vaikutuksille riistalihan kulutuksen vuoksi ja tämä aiheuttaisi heille haittaa neurologisen kehityksen saralla. Olen tiedustellut kemikaalivirastosta taustatietoa kyseiselle tutkimukselle, mutta en ole vielä saanut kattavaa tietoa siitä, mihin kyseinen väite perustuu.

Käsillämme on nyt uuden lyijyhaulikiellon esinäytös ja vaikuttamisen pelimerkit ovat asettumassa pöydälle. Olen itse tehnyt vierailun Euroopan kemikaalivirastoon ja painottanut viraston johdolle suomalaisia erityispiirteitä. Varsinainen näytös nähdään komission päässä, jahka sen lopullinen esitys on valmistunut. Vaikuttamisen paikka alkaa olla käsillä.

Kolumni on julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissa.

Ajankohtaista

Viisi vuotta hiljaisuutta Maltalla

21.10.2022

Viisi vuotta sitten Maltalla hyökättiin demokratian ydintä vastaan. Toimittaja Daphne Caruana Galizia oli juuri lähettänyt blogipostauksensa olohuoneestaan, ottanut avaimet pöydältä ja lähtenyt autoonsa. Muutaman metrin ajettuaan räjähdys repi maiseman ja ääniaalto kantautui läpi alueen. Tutkiva toimittaja oli murhattu. Hänen maineensa jäi eloon.

Daphne Caruana Galizian viimeinen blogi ei ollut hänen viimeinen sanansa. Hänen paljastustensa vuoksi Maltan sosialistihallituksen pääministeri ja kaksi ministeriä joutui eroamaan. Tekstit osoittivat, kuinka tuon hallituksen aikana Maltalle oli kehittynyt rakenteellinen oikeusvaltio-ongelma.

Ongelma on yhä olemassa, sillä Caruana Galizian omaiset ja ystävät ovat odottaneet viisi vuotta murhan selvittämistä. Oikeudenkäyntejä on viivytetty ja pyritty viemään sivuraiteille lukuisia kertoja.

Viiden vuoden jälkeen emme ole yhtään viisaampia tutkinnasta, joka kohdistuu maltalaisten poliitikkojen osallisuudesta murhaan. Ei ole tiedossa edes se, onko esimerkiksi Maltan poliisi takavarikoinut tietokoneen ja matkapuhelimen maltalaiselta apulaispoliisipäälliköltä, joka väitetysti välitti tietoja murhasta mahdolliselle murhaajalle.

Hiljaisuus on korviahuumaavaa myös Euroopan parlamentin sosialistien keskuudessa, jotka ovat antaneet poliittista tukea Maltan sosialistihallitukselle.

Vuosien varrella Daphne Caruana Galizia toi esiin valtaisasti todisteita Maltan aiemman sosialistipääministeri Joseph Muscatin, hänen kabinettipäällikkönsä Keith Schembrin ja ministeri Konrad Mizzin korruptiosta. Tästä huolimatta ketään näistä ei ole saatettu syytteeseen, vaan he saavat jatkaa poliittista toimintaansa.

Yli vuosi sitten riippumaton tutkinta Maltalla löysi todisteita siitä, että Maltan valtio oli itse vastuussa toimittajan murhasta. Se, että valtio olisi vastuussa riippumattoman toimittajan murhasta, rikkoisi vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Tämä periaate taas kuuluu olennaisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artikla kahden mukaisiin yhteisiin arvoihimme.

Puhumattakaan, että olisi osoittanut minkäänlaista vastuuta murhasta, Maltan valtio ei ole tehnyt ainuttakaan merkityksellistä elettä pannakseen toimeen sen saamien suositusten mukaista tutkintaa. Me emme voi katsoa toisaalle, kyse on Euroopan unionin jäsenmaasta.

On myös kysyttävä, ovatko Euroopan parlamentin sosialistit, joihin Suomen sosialidemokraatitkin kuuluvat, tyytyväisiä oman maltalaisen jäsenpuolueensa toimintaan. Viimeksi, kun sosialistiryhmän puheenjohtaja Iratxe Gárcia Pérez vieraili Maltalla, hän vältti mainitsemasta Daphne Caruana Galiziaa seisoessaan maan sosialistipääministerin vieressä. Entä milloin komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, sosialisti hänkin, on puhunut asiasta?

EPP-ryhmä vaatii ja etsii johdonmukaisesti oikeutta Daphne Caruana Galizialle ja haluaa kertakaikkisesti lopettaa murhaajien rangaistusten välttelyn Maltalla.

MANFRED WEBER

MEP, EPP-ryhmän puheenjohtaja

PETRI SARVAMAA (KOK)

MEP, oikeusvaltioperiaatetta koskevan budjettilainsäädännön esittelijä

Mielipidekirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 21.10.2022.