Ajankohtaista

Pähkähullu lyijyhaulikielto

23.11.2020

Euroopan komissio on antanut ehdotuksen kiellosta, joka rajoittaa lyijyhaulien käyttöä kosteikoilla merkittävästi. Häviäjinä ovat erityisesti metsästäjät ja ampumaharrastajat. Ehdotus sisältää lukuisia ongelmakohtia ja se on palautettava komission valmisteluun. Ennen kun pureudutaan esityksen keskeisimpiin ongelmakohtiin, haluan korostaa, että suhtaudun vakavasti lyijyyn myrkyllisenä aineena, eikä minulla ole mitään vesilintujen suojelua vastaan – päinvastoin!

Käänteinen syyttömyysolettama

Suomeksi sanottuna kyse on siitä, että jokainen, joka kuljettaa lyijyhaulipatruunoita kosteikoilla tai edes sen läheisyydessä, on velvollinen todistamaan syyttömyytensä. Tämä myös silloin, vaikkei tarkoituksena edes ollut käyttää lyijyhaulipatruunoita kielletyllä alueella. Asetelma on hullunkurinen ja se sotii sekä EU:n perusperiaatteita että yleisiä lainsäädännöllisiä periaatteita vastaan. Niiden mukaan henkilöä on pidettävänä syyttömänä, kunnes syyllisyys on todistettu.

Liian laaja määritelmä kosteikolle

Lyijyhaulikielto olisi voimassa kosteikoilla, jotka sisältyvät niin kutsuttuun Ramsarin-määritelmään. Sen mukaan kosteikoiksi luetellaan kaikki väliaikaisesti veden peittämät alueet koosta riippumatta ja jopa turvealueet. Niinpä Suomen kaltaisessa maassa kosteikot peittäisivät jopa 75 prosenttia maapinta-alasta. Ehdotus on käyttökelvoton metsästäjille ja kieltoa valvoville viranomaisille, koska Ramsarin-määritelmän mukaiset kosteikot ovat todella vaikeasti havaittavissa. Seurauksena on täydellinen hämmennys ja oikeudellinen epävarmuus – tilanne, jonka ei pitäisi olla minkään EU:n sääntelyn lopputulos.

Lain suhde tavoiteltavaan päämäärään

Hyvään lainsäädäntötyöhön kuuluu suhteellisuusperiaate. Tämä tarkoittaa, että valittujen keinojen tulee olla oikeassa suhteessa niillä tavoiteltuihin päämääriin nähden. Komission ehdotus ei ota tätä periaatetta huomioon. Lyijyhaulikielto ylittää sen, mikä on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä vesilintujen suojelun tavoitteen saavuttamiseksi. Komissio ei ole valinnut toimivinta vaihtoehtoa, eikä lainsäädännön lopullisesta hyödystä ole minkäänlaista varmuutta.

Kaavailtu lyijyhaulikielto on oppikirjaesimerkki siitä, minkälaisista asioista olisi hyvä päättää kansallisella tasolla. Suomessahan lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä kiellettiin vuosikymmeniä sitten. Myös lukuisissa muissa EU-maissa lyijyhaulien käyttöä kosteikkoalueilla on vähennetty merkittävästi. Peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty. Meillä on mahdollisuus palauttaa esitys vielä komissiolle uudelleenarvioitavaksi. Tämän viikon täysistunnossa äänestetään aloitteesta, joka vaatii lyijyhaulikiellon uudelleenarviointia. Kerään paraikaa enemmistöä tämän aloitteen taakse, ja parlamentin suurin EPP-ryhmä on jo osoittanut minulle tukensa.

Ajankohtaista

Lyijyhaulikielto juridisesti täysi susi – palautettava heti suunnittelupöydälle. Myös sinä voit auttaa!

19.11.2020

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) pitää komission ehdottamaa lyijyhaulien käyttökieltoa ajavaa lainsäädäntöä suhteettomana ja huonosti valmisteltuna. Sarvamaa ajaa Euroopan parlamentissa kiellon palauttamista takaisin komission valmisteluun.

”Komission esityksessä on kolme keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin esityksessä kumotaan eurooppalaisessa lainsäädännössä perustuslakeihinkin kirjattu syyttömyysolettama. Esityksen mukaan jokainen, joka kuljettaa lyijyhaulipatruunoita kosteikoilla tai edes sen lähellä 100 metrin etäisyydellä, on velvollinen todistamaan syyttömyytensä, vaikkei tarkoituksena edes ollut käyttää lyijyhaulipatruunoita kielletyllä alueella,” Sarvamaa sanoo.

”Toiseksi kosteikkomääritelmä on liian laaja, joten kiellon valvonta on käytännössä mahdotonta. Esityksen mukaisessa määritelmässä Suomen maa-alasta noin 75 prosenttia luokiteltaisiin kosteikko- tai suoalueeksi. Luku on aivan posketon,” jatkaa Sarvamaa.

”Kolmanneksi esitys ei huomioi EU-lainsäädännön keskeistä periaatetta eli lainsäädännön suhteellisuutta tavoiteltavaan päämäärään. Jos tavoitteena on sinänsä hyvä pyrkimys vähentää lyijyhaulien käyttöä, sitä ei tule tehdä tekemällä kaikista metsästäjistä käytännössä rikollisia. Myös kiellon valvominen asettaisi erittäin suuren rasitteen paikallisille viranomaisille,” Sarvamaa sanoo.

Esityksestä äänestetään parlamentissa seuraavassa täysistunnossa, tiistaina 24.11. Sarvamaa sai käännettyä parlamentin suurimman EPP-ryhmän taakseen lyijyhaulikiellon palauttamisessa takaisin parempaan valmisteluun. Seuraavaksi vuorossa on vaikuttaminen muihin puolueryhmittymiin.

”Komission esitys oli juridisesti susi jo syntyessään ja nyt on aika palauttaa tämä hullunkurinen aloite suunnittelupöydälle. Lainsäädännön on oltava ennustettavaa ja suhteellista ajamaansa tavoitteeseensa nähden, ja sitä tämä ei nyt ole. Toivon Suomen meppien ja hallituksen ajavan ehdotustani yhdessä rintamassa,” Sarvamaa päättää.

Palautetaan lyijyhaulikielto takaisin komission suunnittelupöydälle yhdessä. 

Vetoa Suomen meppeihin, ministereihin ja kansanedustajiin ennen ensi tiistain äänestystä lähettämällä oheinen viesti sähköpostilla: 

Arvoisa edustaja, 

Olen huolissani komission nykyisestä ehdotuksesta lyijyhaulikieltoon liittyen. Juridisesti katsottuna ongelmia on useita:

A) Syyttömyysolettaman kumoaminen (esityksen mukaan jokainen, joka kuljettaa lyijyhaulipatruunoita kosteikoilla tai edes sen lähellä, on velvollinen todistamaan syyttömyytensä.)

B) Kosteikkomääritelmä on liian lajaa, joten kiellon valvonta on käytännössä mahdotonta

C) Esitys ei huomioi EU-lainsäädännön keskeistä periaatetta eli lainsäädännön suhteellisuutta tavoiteltavaan päämäärään.

Euroopan parlamentti äänestää 24.11. tiistaina vastalauseesta lyijyhaulikieltoon liittyen. Teethän parhaasi, että ehdotus palautetaan komissiolle uudelleenarvioitavaksi. 

Ajankohtaista

Kokoomusmepit: Unkarin ja Puolan kiristykselle ei tule antautua

18.11.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Petri Sarvamaa, Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen pitävät Puolan ja Unkarin päätöstä EU:n elvytyspaketin jarruttamisesta valitettavana, mutta odotettuna. Kokoomusmepeille niin sanotun oikeusvaltiomekanismin hyväksyntä on kynnyskysymys, jota ilman EU:n uutta monivuotista rahoituskehystä ei voida hyväksyä. 

Parlamentti ja neuvosto saavuttivat alustavan sovun oikeusvaltiomekanismia koskevan lain sisällöstä marraskuun alussa. Kokoomuksen europarlamentaarikkojen mukaan Suomen hallitus on ollut läpi lainsäädäntöprosessin asiassa oikealla kannalla, josta ei nyt tule joustaa.

”Oikeusvaltiomekanismin säilyttäminen on ennakkoehto budjetin hyväksymiselle. Kyseessä on historiallinen saavutus, jota Euroopan kansalaiset ovat odottaneet vuosia. Emme voi antaa kahden rikkurimaan kaataa saavutettua sopua. Luotan Saksan puheenjohtajuuden kykyyn viedä uudistukset läpi. Mikäli uho jatkuu, on Suomen hallituksen toimittava määrätietoisesti”, sanoo parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltiomekanismia koskevassa mietinnössä toiminut Petri Sarvamaa.

Jäsenmaiden EU-suurlähettiläät hyväksyivät saavutetun oikeusvaltiosovun Coreper-kokouksessaan tänään 16.11. Samaan hengenvetoon Puola ja Unkari ilmoittivat aikovansa kaataa koronaelvytyksestä ja EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä saavutetut yhteisymmärrykset, mikäli oikeusvaltiomekanismi viedään lainsäädännöksi asti.

Oikeusvaltiomekanismin hyväksyntä edellyttää vain määräenemmistöä jäsenmaista, kun taas elvytyspaketti ja monivuotinen budjetti kaikkien jäsenmaiden parlamenttien hyväksyntää.

”Eurooppa tarvitsee sekä elvytyspaketin että oikeusvaltiomekanismin. On alhaista, että Unkari ja Puola EU-tukien ja elvytysrahaston suurimpina hyötyjinä uhkaavat sovun kaatamisella. EU:lla on oltava käytössään toimivia keinoja asettaa ehtoja yhteisten verovarojen käytölle. Toimivan oikeusvaltiomekanismin hyväksyntä on tässä avainasemassa”, sanoo Sirpa Pietikäinen.

Käsittelyä joudutaan todennäköisesti jatkamaan huippukokoustasolla torstaina. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).

”Nyt on käsillä seuraavaan seitsemään vuoteen ainoa todellinen mahdollisuus puuttua negatiiviseen oikeusvaltiokehitykseen. Vetoan Suomen hallituksen vastuulliseen toimintaan tässä tärkeässä asiassa, joka on ollut myös Suomen tärkeitä tavoitteita EU-neuvotteluissa. Hallitus ei voi antaa oikeusvaltiomekanismin kaatua neuvostossa ja luotan siihen, että pääministeri Marin ei tällaista vaihtoehtoa hyväksy. On aika katsoa Unkarin ja Puolan bluffi”, sanoo Henna Virkkunen.

Ajankohtaista

Neuvottelemani oikeusvaltiosopu noteerattiin laajasti maailmalla

Oikeuvaltiosovusta uutisoitiin laajasti eri medioissa. Löydät ne koottuna tästä artikkelista

Financial Times: 

EU reaches deal to suspend funds to member states that breach rule of law

Breakthrough will help unlock wider talks over bloc’s €1.8tn recovery package

EU negotiators have reached an agreement on rules to suspend budget money to member states that breach fundamental rights, a breakthrough that will help unlock wider talks over the bloc’s €1.8tn recovery package.

Negotiators from the European Parliament and EU ambassadors on Thursday struck a preliminary deal on the bloc’s first rule-of-law mechanism which will tie budget money to respect for EU values, including the independence of judges.

The hard-fought negotiations over the mechanism — first proposed by Brussels in 2018 — have split EU member states and pitted them against MEPs. Poland and Hungary — which are already the target of longstanding inconclusive EU rule-of-law disciplinary proceedings — have threatened to veto the EU’s entire upcoming budget deal if it includes a tool which they argue targets them. The agreement is subject to final approval from a majority of member states.

Judit Varga, Hungary’s justice minister, accused the European Parliament of making a “reckless and mistaken move” by pushing for a stronger mechanism. “There is no agreement on any element of the EU budget until all its elements have been agreed”, she wrote on Facebook on Thursday.

The European Parliament hailed the agreement as a “historic moment” that responds to the slide towards authoritarianism in some member states. Dacian Ciolos, leader of the centrist Renew Europe group, said it was a “major achievement . . . Europe is not a cash machine”, he wrote on Twitter.

In a victory for the parliament, Petri Sarvamaa, the lead MEP in the talks, said the mechanism would define “breaches” of the rule of law in a way that would allow it to target broader violations of EU values and not just those that had a direct financial impact on the budget. MEPs also received backing from a group of northern member states including the Netherlands, Nordics, Austria and Baltics.

“The EU will not only be able to stop EU funding once the rule-of-law principles have already been breached, but also in cases where it is evident that recent governmental decisions represent a future risk for EU finances,” said Mr Sarvamaa. “For example, when the independence of national courts is undermined, there is a clear risk that judges may take arbitrary decisions or disregard cases of corruption and fraud.”

The tool gives the European Commission the power to identify breaches of the rule of law in member states and to propose a suspension or reduction of budget money. This decision would then need to be approved by a majority of EU governments, which would hold a vote within one month.

The rule-of-law tussle has threatened to derail a huge financial package agreed by EU leaders in July, the need for which has become more pressing as Europe’s economy has been forced into fresh hibernation with new lockdown measures imposed in many countries this month.

Member states and the parliament are still haggling over the exact size of the upcoming seven-year EU budget and Covid-19 recovery plan, with the parliament demanding additional money worth more than €30bn.

Johannes Hahn, the EU’s budget commissioner, called Thursday’s agreement a breakthrough that he hoped would trigger “additional dynamics” in the talks over the final size of the multiannual budget.

MEPs are due to meet officials and the German presidency on Monday with the hope of bringing the complex and drawn-out negotiations to a close. Mr Hahn told the Financial Times that a deal on the matter was “achievable” as soon as Monday. “The dinner is prepared, if you like,” he said.

Having reached an agreement on the rule of law, Michael Clauss, Germany’s EU ambassador and head of the negotiations for the Council of Ministers, urged MEPs to come to an agreement on the recovery deal. “We have a historic €1.8tn financial package on the table. With the second wave of the pandemic hitting member states hard, there is no time to lose,” he said.

(Alkuperäinen julkaisu löytyy täältä)

Washington Post:

EU negotiators clinch deal tying rule of law to fund access

BRUSSELS — European Union negotiators clinched an agreement Thursday that would impose sanctions on EU countries that fail to live up to the bloc’s democratic standards. The deal could help unlock hundreds of billions of euros in emergency coronavirus support by the start of the year.

Hungary and Poland are mired in EU proceedings over concerns that their right-wing populist governments are violating European standards with laws and practices that threaten the independence of judges and the rights of journalists.

The two countries, whose economies have benefited significantly from EU funds since they joined the bloc in 2004, have vehemently opposed any attempt to condition their access to that money to the way their governments apply the rule of law.

But under the lead of Germany, which holds the EU’s rotating presidency, negotiations with the European Parliament have “reached a provisional agreement on a new general regime of conditionality to protect the Union budget.”

The sanction deal would be evoked when “breaches of the principles of the rule of law in a member state affect or seriously risk affecting the sound financial management of the EU budget or the protection of the financial interests of the EU.”

“Today’s agreement is a milestone for protecting EU values. For the first time, we have established a mechanism that enables the EU to stop funding governments that disrespect our values such as the rule of law,” said Finnish EU lawmaker Petri Sarvamaa, who helped lead the process.

Greens negotiator Daniel Freund said “the rule of law in Europe is in a deep crisis. The current developments in Poland and Hungary show this in a depressing way. We must now react decisively — also with sanctions against member states. The value of this mechanism will be measured by how quickly it can be implemented.”

Under the procedure, the European Commission would establish whether any fundamental principles have been violated and then propose to trigger the sanctions. The commission, the EU’s executive arm, is responsible for proposing bloc-wide laws and ensuring that they are respected.

EU countries would then have one month — or three months in exceptional circumstances — to adopt the measures proposed by the commission by a “qualified majority” vote, which means at least 15 of the bloc’s 27 nations representing at least 65% of the bloc’s 450 million people.

A country being targeted could defend itself before the commission and request a debate among EU leaders to argue its case. Should its access to funds be reduced or cut altogether, the country would still be obliged to pay its EU dues.

The agreement, which must still be officially endorsed by the bloc’s 27 nations and the full EU parliament, is expected to help end a deadlock over the bloc’s next seven-year budget and a massive coronavirus recovery plan, all worth a total of around 1.8 trillion euros ($2.1 trillion). The budget is meant to take effect on Jan. 1.

Germany’s EU envoy, Michael Clauss, described Thursday’s deal as “an important milestone.”

“It is time now to find agreement on the rest of the package as well. We have a historic 1.8-trillion-euro financial package on the table. With the second wave of the pandemic hitting member states hard, there is no time to lose,” he said.

(Alkuperäinen julkaisu löytyy täältä)

Associated Press

EU negotiators clinch deal tying rule of law to fund access

BRUSSELS (AP) — European Union negotiators clinched an agreement Thursday that would impose sanctions on EU countries that fail to live up to the bloc’s democratic standards. The deal could help unlock hundreds of billions of euros in emergency coronavirus support by the start of the year.

Hungary and Poland are mired in EU proceedings over concerns that their right-wing populist governments are violating European standards with laws and practices that threaten the independence of judges and the rights of journalists.

The two countries, whose economies have benefited significantly from EU funds since they joined the bloc in 2004, have vehemently opposed any attempt to condition their access to that money to the way their governments apply the rule of law.

But under the lead of Germany, which holds the EU’s rotating presidency, negotiations with the European Parliament have “reached a provisional agreement on a new general regime of conditionality to protect the Union budget.”

The sanction deal would be evoked when “breaches of the principles of the rule of law in a member state affect or seriously risk affecting the sound financial management of the EU budget or the protection of the financial interests of the EU.”

“Today’s agreement is a milestone for protecting EU values. For the first time, we have established a mechanism that enables the EU to stop funding governments that disrespect our values such as the rule of law,” said Finnish EU lawmaker Petri Sarvamaa, who helped lead the process.

Greens negotiator Daniel Freund said “the rule of law in Europe is in a deep crisis. The current developments in Poland and Hungary show this in a depressing way. We must now react decisively — also with sanctions against member states. The value of this mechanism will be measured by how quickly it can be implemented.”

Under the procedure, the European Commission would establish whether any fundamental principles have been violated and then propose to trigger the sanctions. The commission, the EU’s executive arm, is responsible for proposing bloc-wide laws and ensuring that they are respected.

EU countries would then have one month — or three months in exceptional circumstances — to adopt the measures proposed by the commission by a “qualified majority” vote, which means at least 15 of the bloc’s 27 nations representing at least 65% of the bloc’s 450 million people.

A country being targeted could defend itself before the commission and request a debate among EU leaders to argue its case. Should its access to funds be reduced or cut altogether, the country would still be obliged to pay its EU dues.

The agreement, which must still be officially endorsed by the bloc’s 27 nations and the full EU parliament, is expected to help end a deadlock over the bloc’s next seven-year budget and a massive coronavirus recovery plan, all worth a total of around 1.8 trillion euros ($2.1 trillion). The budget is meant to take effect on Jan. 1.

Germany’s EU envoy, Michael Clauss, described Thursday’s deal as “an important milestone.”

“It is time now to find agreement on the rest of the package as well. We have a historic 1.8-trillion-euro financial package on the table. With the second wave of the pandemic hitting member states hard, there is no time to lose,” he said.

(Alkuperäinen julkaisu löytyy täältä)

Bloomberg

EU Clears Key Hurdle for 1.8 Trillion-Euro Spending Package

BRUSSELS (AP) — European Union negotiators clinched an agreement Thursday that would impose sanctions on EU countries that fail to live up to the bloc’s democratic standards. The deal could help unlock hundreds of billions of euros in emergency coronavirus support by the start of the year.

Hungary and Poland are mired in EU proceedings over concerns that their right-wing populist governments are violating European standards with laws and practices that threaten the independence of judges and the rights of journalists.

The two countries, whose economies have benefited significantly from EU funds since they joined the bloc in 2004, have vehemently opposed any attempt to condition their access to that money to the way their governments apply the rule of law.

But under the lead of Germany, which holds the EU’s rotating presidency, negotiations with the European Parliament have “reached a provisional agreement on a new general regime of conditionality to protect the Union budget.”

The sanction deal would be evoked when “breaches of the principles of the rule of law in a member state affect or seriously risk affecting the sound financial management of the EU budget or the protection of the financial interests of the EU.”

“Today’s agreement is a milestone for protecting EU values. For the first time, we have established a mechanism that enables the EU to stop funding governments that disrespect our values such as the rule of law,” said Finnish EU lawmaker Petri Sarvamaa, who helped lead the process.

Greens negotiator Daniel Freund said “the rule of law in Europe is in a deep crisis. The current developments in Poland and Hungary show this in a depressing way. We must now react decisively — also with sanctions against member states. The value of this mechanism will be measured by how quickly it can be implemented.”

Under the procedure, the European Commission would establish whether any fundamental principles have been violated and then propose to trigger the sanctions. The commission, the EU’s executive arm, is responsible for proposing bloc-wide laws and ensuring that they are respected.

EU countries would then have one month — or three months in exceptional circumstances — to adopt the measures proposed by the commission by a “qualified majority” vote, which means at least 15 of the bloc’s 27 nations representing at least 65% of the bloc’s 450 million people.

A country being targeted could defend itself before the commission and request a debate among EU leaders to argue its case. Should its access to funds be reduced or cut altogether, the country would still be obliged to pay its EU dues.

The agreement, which must still be officially endorsed by the bloc’s 27 nations and the full EU parliament, is expected to help end a deadlock over the bloc’s next seven-year budget and a massive coronavirus recovery plan, all worth a total of around 1.8 trillion euros ($2.1 trillion). The budget is meant to take effect on Jan. 1.

Germany’s EU envoy, Michael Clauss, described Thursday’s deal as “an important milestone.”

“It is time now to find agreement on the rest of the package as well. We have a historic 1.8-trillion-euro financial package on the table. With the second wave of the pandemic hitting member states hard, there is no time to lose,” he said.

(Alkuperäinen julkaisu löytyy täältä)

Corriere

Petri Sarvamaa, la difesa dei valori

L’europarlamentare finlandese co-relatore dell’accordo sul meccanismo che permetterà di sospendere i finanziamenti comunitari agli Stati che violano i diritti fondamentali: «Non siano scesi a compromessi sui valori». Il suo partito aderisce al Ppe, di cui fa parte, anche se «sospeso», Fidesz di Viktor Orbán. Una contraddizione da risolvere

«Non siamo scesi a compromessi sui valori», ha commentato soddisfatto il finlandese Petri Sarvamaa, popolare, co-relatore del Parlamento europeo (insieme alla socialista spagnola Eider Gardiazabal Rubial) nel negoziato sul meccanismo che permetterà di sospendere i finanziamenti comunitari agli Stati che violano quei diritti fondamentali (come l’indipendenza del potere giudiziario) alla base della nostra casa comune. L’accordo dovrà essere ratificato a maggioranza qualificata dai Paesi membri. Una buona notizia, in questo anno terribile.

  «L’Ue non solo sarà in grado di interrompere i fondi quando i principi dello Stato di diritto sono già violati, ma anche — ha spiegato Sarvamaa — nei casi in cui è evidente che decisioni recenti di un governo rappresentano un rischio futuro per le nostre finanze». Le reazioni rabbiose di Ungheria e Polonia non si sono fatte attendere. Ma, come scrive su Twitter il sessantenne ex giornalista finlandese, «l’Unione non è un bancomat per gli autocrati».

  Di totalitarismi Sarvamaa ne sa qualcosa, visto che la famiglia del padre è fuggita in Finlandia dalla Russia all’epoca della rivoluzione. Durante la giovinezza qualche occupazione saltuaria (cameriere al ristorante dell’aeroporto di Helsinki e maschera in un cinema-teatro), gli studi di scienze politiche e poi il lavoro nella radiotelevisione pubblica Yle. A Strasburgo è arrivato nelle liste del Partito di Coalizione Nazionale, vecchia e non gloriosissima formazione politica liberal-conservatrice che aderisce ai Popolari europei.

   Ma quanto durerà ancora, venendo proprio al Ppe, la sgradevole telenovela della presenza al suo interno (attualmente «sospesa») dei sovranisti autoritari di Fidesz al comando del premier ungherese Viktor Orbán? Tutto ciò non fa bene alla credibilità di questa grande «famiglia politica» europea. Proprio quanto è accaduto nei giorni scorsi nel negoziato sulle violazioni dello Stato di diritto lo conferma. Si tratta di una evidente contraddizione. Va detto che il partito di Sarvamaa è uno dei tredici firmatari della inascoltata lettera in cui si chiedeva l’espulsione della falange di Orbán. Ora è arrivato per tutti il momento di scegliere.

(Alkuperäinen julkaisu löytyy täältä)

Ajankohtaista

Oikeus­valtio­periaatteesta neuvotellut Petri Sarvamaa: ”Tulokseen ei kosketa” – Unkarin ja Puolan budjetti­uhkailu kiristää tunnelmaa

17.11.2020

Oikeusvaltioperiaatetta arvostelevat Unkari ja Puola vetivät maanantaina tukensa pois EU:n budjetilta. Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan tilanne on historiallisen vaikea.

UNKARIN ja Puolan maanantainen päätös vetää tukensa EU:n budjetilta kiristää ilmapiiriä Euroopan unionissa. Unkari ja Puola pysäyttivät vuosien 2021–2027 budjetin jatkopäätökset oikeusvaltioperiaatteen vuoksi.

EU-budjettiin ja elpymisrahoituksen käyttöön ollaan liittämässä ensimmäistä kertaa oikeusvaltiomekanismi, jossa rangaistaan rahankäyttöön liittyvistä oikeusvaltiorikkomuksista.

Unkarin ja Puolan päätös käyttää veto-oikeutta maanantain diplomaattikokouksessa pysäyttää myös 750 miljardin euron elpymisrahoituksesta sopimisen, sillä päätökset on sidottu toisiinsa.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa oli EU-parlamentin toinen pääneuvottelija oikeusvaltiomekanismista, josta saavutettiin jäsenmaiden neuvoston ja parlamentin alustava sopu marraskuun alussa.

Sopu oli historiallinen, sillä mekanismin avulla EU:ssa voitaisiin ensimmäistä kertaa puuttua rahankäyttöön liittyviin oikeusvaltiorikkomuksiin, kuten tuomioistuinten toimintaan tai korruptioon.

SARVAMAAN mukaan Unkarin ja Puolan maanantainen veto ei tullut yllätyksenä.

”Oli riski, että tästä tulee umpisolmu. Nyt riski on toteutunut.”

Valtiojohtajat päättivät heinäkuussa EU-budjetista, 750 miljardin euron elpymisrahoituksesta ja oikeusvaltiomekanismista. Poliittinen sopu oli kuitenkin vain alku.

Jotta päätöksille saadaan lainvoima, niistä on neuvoteltava EU:n instituutioiden välillä. Neuvottelutulokset on hyväksyttävä jäsenmaiden neuvostossa ja EU-parlamentissa.

Juuri tähän lakiprosessiin Unkari ja Puola tarttuivat. EU-budjetti ja elpymisrahoitukseen tarvittava niin sanottu omien varojen eli budjettikattoa koskeva päätös olisi vielä vaatinut jäsenmaiden yksimielistä hyväksyntää maanantaina.

EUROOPPAMINISTERIT käsittelivät tiistaina tuoreeltaan Unkarin ja Puolan linjauksia. Suomen eurooppaministerin Tytti Tuppuraisen (sd) mukaan muut jäsenmaat tukivat vahvasti jo neuvoteltua kokonaisuutta. Valokeila on nyt Unkarissa ja Puolassa, Tuppurainen sanoi.

”Tilanne on historiallisen vaikea ja vaatii päättäväisyyttä ja määrätietoisuutta. Rahoituskokonaisuus on tarkoitettu ennen kaikkea koronakriisiin, joka ei odota, vaan tilanne muuttuu hetki hetkeltä vaikeammaksi.”

Tuppurainen oli toiveikas ratkaisun löytymisestä. Hänen mukaansa valtaosa jäsenmaista tuki oikeusvaltiomekanismia ja sitä, ettei pakettia pureta erillisiin osiin. EU-johtajat jatkavat aiheesta todennäköisesti ensi torstain videokokouksessaan.

LAKIPROSESSIN hidastamisessa ei sinänsä ole uutta, mutta nyt kyseessä ovat ennennäkemättömän suuret rahat ja periaatteet. Pitkän linjan vihreä europarlamentaarikko Heidi Hautala kutsuu tilannetta ”arvojen taisteluksi”.

”Kyseessä on vakavin poliittinen kriisi aikoihin. Muistikuvissani ei ole vastaavaa poliittista näkemyseroa, joka heijastuisi EU-budjettiin.”

Hautalan mukaan nyt ei ole oikea hetki antaa periksi Unkarille ja Puolalle. Hän muistuttaa, että 25 EU-jäsenmaata kannattaa neuvoteltua oikeusvaltiomekanismia. Unkari ja Puola ovat suuria saajamaita sekä EU-budjetissa että elpymisrahapaketissa.

”Pitää katsoa, kuinka pitkälle Unkari ja Puola ovat valmiita menemään.”

Sarvamaa käytti koko tiistaipäivän neuvotteluihin parlamentissa ja EU:n puheenjohtajamaan Saksan edustajien kanssa. Tarkoitus oli pohtia tietä eteenpäin.

Sarvamaan mukaan hänen oman poliittisen ryhmänsä, keskustaoikeiston EPP:n, kanta on selvä. Jo neuvotelluista ratkaisuista oikeusvaltiomekanismista ja budjettiraameista ei peräännytä.

”Ei kosketa, ei peruuteta, ei avata”, Sarvamaa tiivistää ryhmänsä kannan.

PERUSSUOMALAISTEN europarlamentaarikko Laura Huhtasaari on eri linjoilla. Hänen mukaansa Suomen etu on, jos elpymispaketti kaatuu, Unkarin ja Puolan motiiveista riippumatta.

”Unkari ja Puola osoittivat toiminnallaan, että kansallista etua on EU:ssa mahdollista puolustaa, mikäli siihen on kanttia.”

Huhtasaaren mukaan Unkari ja Puola on nostettu EU:ssa ”tikun nokkaan” niiden kansallismielisyyden ja maahanmuuttoa vastustavan politiikan takia.

”Unkarin ja Puolan yhteiskunnissa on kommunismin ajan perintönä yhä institutionaalisia ongelmia, joita ei voi kiistää. Bulgarian ja Romanian paljon räikeämmät korruptioon ja oikeusvaltioon liittyvät ongelmat eivät herätä samanlaista huomiota EU:ssa, koska Bulgaria ja Romania eivät haasta Brysselin suuria linjoja.”

JOS sopua koko paketista ei löydy, yksi mahdollisuus on tuoda paketin erilliset osat äänestettäväksi EU-parlamenttiin. Oikeusvaltiomekanismi voidaan hyväksyä ilman päätöstä budjetista.

Myös budjetti voidaan tuoda erikseen äänestettäväksi. Silloin lopullinen äänestys ja päätös oikeusvaltiomekanismista siirtyisivät hamaan tulevaisuuteen. Tähän on Sarvamaan mukaan vaikea löytää kannatusta parlamentista tai jäsenmaista.

Sarvamaa on vielä toiveikas sovun syntymisestä.

”Olen luottavainen. Nyt vain väsytetään Orbán-kala [Unkarin pääministeri Viktor Orbán] ja ennemmin tai myöhemmin vedetään se veneeseen.”

(Artikkeli julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa, voit lukea sen täältä)

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa valmistautuu uransa tärkeimpiin neuvotteluihin

17.10.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

(Kuva: Juha Roininen)

Kokoomuksen Petri Sarvamaa neuvottelee oikeusvaltiomekanismista, joka estäisi budjettirahojen väärinkäytön. Mekanismista on kiinni, jaetaanko EU:n satojen miljardien hätärahoitus.

TÄMÄ on valtava juttu. Olisi kenen tahansa mepin uralla. Olen häränsilmässä, ja totta kai se kutittaa.”

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa istuu EU-parlamentin kahvilassa Brysselissä ja valmistautuu meppiuransa tärkeimpiin neuvotteluihin.

Tällä viikolla Sarvamaa on aloittanut urakkansa EU-parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltiota koskevasta lakiasetuksesta. Sen on tarkoitus estää EU:n budjettirahojen väärinkäyttö esimerkiksi korruptiosta tai tuomioistuinten puolueettomuusongelmista johtuen.

Oikeusvaltiomekanismi on itsessäänkin tärkeä, mutta neuvotteluihin liittyvä kytkykauppa vasta kiinnostava onkin. Mekanismi on kytketty yhteen heinäkuussa neuvoteltuun 750 miljardin euron elpymispakettiin ja EU:n seitsemän vuoden budjettiin. Lyhyesti: jos Sarvamaan neuvottelut epäonnistuvat, kenellekään ei tipu rahaa.

”Olen varma, että kun pääsemme marraskuun puoliväliin, niin puhelin on alkanut soida aika mielenkiintoisista osoitteista.”

KIISTAN ytimessä ovat Unkari ja Puola, joiden autoritaariseen kehitykseen Euroopan unioni on yrittänyt puuttua jo vuosia. Yksimielisyyttä vaativissa rangaistustoimissa Unkari ja Puola pelastavat toistensa selkänahan vuorotellen.

Sarvamaa on seurannut EU:n viime vuosien kehitystä huolestuneena. Hän istuu parlamentin budjettivaliokunnissa ja seuraa EU:n rahankäyttöä. Tilanne ei näytä hyvältä.

”Meidän yhteisestä pussistamme on mennyt satoja miljardeja euroja jäsenvaltiolle, joka näyttää meille keskisormea. Jäsenvaltio sanoo, että me tehdään täällä mitä halutaan. Teillä ei ole mitään aseita puuttua siihen, onko meillä korruptiota tai riippumatonta tuomioistuinta.”

Viime keväänä The New York Times uutisoi suurista määristä maataloustukia, jotka menivät Unkarin valtaapitäville ja suoranaiseen korruptioon. Samanlaisia kupruja löytyi esimerkiksi Tšekistä, Slovakiasta ja Bulgariasta.

Vuoden 2015 ja 2016 maahanmuuttokriisissä Unkarin pääministeri Viktor Orbán julkaisi kampanjan EU:n silloisia johtohahmoja vastaan. Koronakriisissä Orbán otti käyttöön poikkeuslain, joka tarjosi hänelle rajattomat valtaoikeudet. Median ja kansalaisjärjestöjen toiminta on rajoitettua.

Puolassa on vaarannettu riippumaton tuomioistuin muun muassa mielivaltaisilla eläkelaeilla. Ne on tuomittu EU-tuomioistuimessa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on heikentynyt.

Tuoreimmat tempaukset ovat parilta viime viikolta. Puola ja Unkari kertoivat perustavansa Brysseliin ajatushautomon, jonka tarkoituksena on käydä taistelua Brysselin ”liberaalia valtavirtaa” ja ”maahanmuuttomyönteisyyttä” vastaan. Orbán myös vaati oikeusvaltiosta vastaavan komissaarin eroa, koska tämä oli nimittänyt Unkaria lehtihaastattelussa ”sairaaksi demokratiaksi”.

SARVAMAA sai itse osansa viime toukokuussa, kun Unkari vaati häntä pyytämään anteeksi. Anteeksipyyntö koski Sarvamaan kommentteja Unkarin pandemiahätätilalaista.

Sarvamaan mukaan muun muassa tutkijoille ja medialle, kuten Helsingin Sanomille, esitetty anteeksipyyntökehotus oli ”systemaattinen ja tarkkaan mietitty osa Unkarin valtaapitävien strategiaa”.

”Hyvin samantyyppinen strategia ollaan nähty ja nähdään Venäjällä Kremlin taholta. Maalataan kuva isänmaan vihollisista, joilta valtaapitävä, tässä tapauksessa Unkarin Orbán, suojelee.”

Sarvamaa ei yllättynyt pyynnöstä, mutta tuli surulliseksi.

”Siinä kohtaa jälleen pysähtyy miettimään, että näin paha tilanne tosiaan on EU:n jäsenvaltiossa.”

SARVAMAAN neuvotteluita varjostavat Puolan ja Unkarin tuoreet uhkaukset. Elpymisrahoitusta varten jäsenvaltioiden pitää vielä kansallisesti hyväksyä siihen liittyvät budjettikatot. Molemmat maat ovat sanoneet, että jos oikeusvaltiomekanismi ei ole niille mieleen, parlamentit kaatavat elpymispaketin budjettipäätöksen.

Sarvamaa muistuttaa, että vaikka Puola ja Unkari ovat äänekkäimpiä, mekanismi torjuisi toteutuessaan kaikkien jäsenvaltioiden rikkomuksia ja poliittisia väärinkäytöksiä.

”Koskaan ei voida tietää, millaiset poliitikot nousevat valtaan missäkin. Samanlainen tilanne voi syntyä Suomessa, Saksassa tai vaikka Ruotsissa.”

Maanantaina alkaneissa neuvotteluissa yritetään hieroa kompromissia Euroopan komission alkuperäisen lakiluonnoksen, jäsenmaiden esityksen ja parlamentin kantojen välillä. EU-puheenjohtajamaa Saksa toi pöytään kompromissiesityksen, joka vesittää esimerkiksi Suomelle tärkeitä kohtia.

Sarvamaan ja toisen pääneuvottelijan, espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin puolustama parlamentin linja on ehdotuksista tiukin.

Saksan neuvotteluesityksessä mekanismi käynnistyisi vasta, jos rikkomus on todettu. Parlamentti haluaisi, että myös kasvanut uhka oikeusvaltiorikkomuksille voisi olla peruste. Parlamentti toivoo myös, että päätöksenteossa käytettäisiin käänteistä määräenemmistöä. Se tarkoittaa, että mekanismi etenee ellei enemmistö maita vastusta sitä.

OLI lopputulos mikä hyvänsä, kyseessä olisi ensimmäinen oikeusvaltiorikkomuksia käsittelevä laki, joka ei vaatisi yksimielisyyttä. Se olisi EU:ssa historiallista.

”Minulla ei valitettavasti ole mitään illuusiota siitä, että voisimme kokonaan pysäyttää tämän kehityksen. Meidän täytyy tehdä tämä asetus EU:lle, koska muuten pohja murenee kaikilta yhtä aikaa.”

Vaihtoehdot ovat rajuja. Sarvamaa näkee, että keskipakoisvoima vie kappaleita poispäin eikä unionilla ole välttämättä tulevaisuutta sellaisena kuin me sen tunnemme.

”Jos keskipakoisvoima jatkuu, niin emme tule enää olemaan samalla porukalla viiden tai kymmenen vuoden päästä.”

SARVAMAAN kotipuolue kokoomus on käynyt oman, pitkän taistelunsa Orbánin puoluetta Fideszia vastaan. Fidesz istuu kokoomuksen kanssa samassa eurooppalaisessa keskustaoikeiston puolueryhmässä EPP:ssä.

Kokoomus on ollut yksi aloitteentekijöistä, jotta Fidesz viimein erotettaisiin ryhmästä. Fideszin jäsenyys on jäädytetty, mutta lopullista äänestystä ei ole voitu järjestää koronan takia. Parlamenttiyhteistyö Fideszin kanssa on käytännössä katkennut.

”Viidessä vuodessa on tullut tilanne, että normaalissa keskustelussa on tullut seinä vastaan eivätkä he oikein katso silmiin. Poikkeuksiakin toki on”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa on ollut europarlamentaarikkona lähes yhdeksän vuotta. Sitä ennen hän työskenteli televisiotoimittajana ja kirjeenvaihtajana. Hän sanoo, ettei työ EU:n ytimessä turhauta, päinvastoin.

”Riski on, että EU jää globaalissa pelissä yksin. Siksi sen täytyy olla yhtenäinen, vahva ja voimakas. Sen puolesta haluan toimia”, hän sanoo.

”Se ei toimi, jos meidän perusarvojamme murennetaan ihan avoimesti ja pissataan silmään. Sanotaan, että otetaan rahat mutta ei meidän tarvitse vastata siitä. Se sotii kaikkea oikeuskäsitystä ja kohtuullisuutta vastaan.”

Juttu julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa, voit lukea sen täältä. 

Ajankohtaista

Sarvamaa: EU-parlamentin kanta uuteen metsästrategiaan huomioi metsät kokonaisvaltaisesti

8.10.2020

 

Sarvamaa: EU-parlamentin kanta uuteen metsästrategiaan huomioi metsät kokonaisvaltaisesti

 

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään suurella enemmistöllä kantansa EU:n uuteen metsästrategiaan. Parlamentin pääneuvottelija, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) on tulokseen äärimmäisen tyytyväinen.

”Onnistuimme torppaamaan täysistunnossa vaihtoehtoiset esitykset metsästrategiaan, jotka aiheuttivat kahinaa viimeiseen saakka parlamentin sisäisissä keskusteluissa. Neuvottelemani maatalousvaliokunnan kanta hyväksyttiin, ja vuoden kestänyt neuvotteluprosessi sai ansaitsemansa lopputuloksen”, Sarvamaa iloitsee.

Parlamentti hyväksyi Sarvamaan neuvotteleman raportin äänin 462 puolesta, 176 vastaan ja 59 tyhjää. Saavutettu kokonaisuus parlamentin kannaksi ei ollut itsestäänselvyys näinkin tunteita ja keskustelua herättäneen aiheen osalta.

”Metsät ovat EU-debattien kuuma peruna tällä hetkellä. Kaikilla on mielipiteensä annettavanaan, mutta olisi tärkeää edetä faktat edellä ja pitää järki näpissä. Metsiä ei voida tarkastella yksipuolisesti, vaan on otettava huomioon metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys kokonaisvaltaisesti”, Sarvamaa toteaa.

”Olen yrittänyt painottaa, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen on välttämätöntä terveiden ja resilienttien metsien kannalta, mitkä taas ovat edellytyksenä toimivalle biotaloudelle ja näin ollen myös elintärkeille työpaikoille. Meidän on tarkasteltava metsiä kokonaisuutena, eikä ainoastaan yhdestä näkökulmasta”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan raportti nostaa esiin EU:n uuteen metsästrategiaan haluttavia painotuksia kestävän metsänhoidon, ilmaston, luonnon monimuotoisuuden sekä biotalouden näkökulmista aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä.

Euroopan komission on tarkoitus julkaista EU:n uusi metsästrategia alkuvuodesta 2021.

”Voimme nyt lähettää vahvan poliittisen viestin komissioon metsästrategian valmistelua varten: kestävä metsänhoito ja biopohjainen kiertotalous ovat ratkaisun avaimia nyky-yhteiskunnan haasteisiin vastaamisessa, samalla edistäen myös luonnon monimuotoisuutta”, Sarvamaa päättää.

Ajankohtaista

Voitto Suomen metsille: metsänhoidon tiedostava strategia hyväksyttiin europarlamentissa

MetsäPetri

MetsäPetri

KARI SALONEN, PETRISARVAMAA.EU

MT: Kestävän metsänhoidon tiedostava raportti hyväksyttiin europarlamentissa – ”Onnistuimme torppaamaan vaihtoehtoiset esitykset”

EU-parlamentin kanta uuteen metsästrategiaan huomioi metsät kokonaisvaltaisesti, neuvottelija Petri Sarvamaa kertoo.

Enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä kannatti Petri Sarvamaan (kok.) valmistelemaa metsäraporttia.

Sarvamaan raportti hyväksyttiin jo syyskuussa Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa, mutta nyt se sai taakseen myös enemmistön kaikkien poliittisten ryhmien mepeistä. Metsästrategia hyväksyttiin äänin 462 puolesta, 176 vastaan ja 59 tyhjää.

Tiistaina illalla mepit äänestivät kahdesta vaihtoehtoisesta raportista: vihreiden ja vasemmiston valmistelemasta esityksestä sekä EU-kriittisen ID-ryhmän mietinnöstä. Molemmat kuitenkin kaatuivat.

”Onnistuimme torppaamaan vaihtoehtoiset esitykset metsästrategiaan. Ne aiheuttivat kahinaa viimeiseen saakka parlamentin sisäisissä keskusteluissa”, Sarvamaa kertoo.

Sarvamaa kuvailee neuvotteluja haastaviksi. Mepeillä on metsistä useita mielipiteitä, ja keskustelut ovat kulminoituneet siihen, pitäisikö metsät nähdä ennemmin monimuotoisuuden vai talouskäytön kannalta.

Suomalaisille metsäalan toimijoille on ollut tärkeää, että kestävä metsänhoito ja biotalous tuodaan mukaan.

Hyväksytty raportti nostaakin esiin painotuksia kestävän metsänhoidon, ilmaston, luonnon monimuotoisuuden sekä biotalouden näkökulmista, Sarvamaa kertoo.

”Kaikilla on mielipiteensä annettavanaan, mutta olisi tärkeää edetä faktat edellä ja pitää järki näpissä. Olen yrittänyt painottaa, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen on välttämätöntä terveiden ja resilienttien metsien kannalta, mitkä taas ovat edellytyksenä toimivalle biotaloudelle ja näin ollen myös elintärkeille työpaikoille. Meidän on tarkasteltava metsiä kokonaisuutena, eikä ainoastaan yhdestä näkökulmasta.”

Euroopan komission on tarkoitus julkaista EU:n uusi metsästrategia alkuvuodesta 2021. Parlamentin kanta toimii pohjana komission valmistelulle.

”Voimme nyt lähettää vahvan poliittisen viestin komissioon metsästrategian valmistelua varten: kestävä metsänhoito ja biopohjainen kiertotalous ovat ratkaisun avaimia nyky-yhteiskunnan haasteisiin vastaamisessa, samalla edistäen myös luonnon monimuotoisuutta”, Sarvamaa summaa.

Maaseudun Tulevaisuus, 8.10.2020.

Linkki juttuun.

Ajankohtaista

Vihreä palapeli

1.10.2020

Green Deal on EU:n vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Kesällä valmistunut biodiversiteettistrategia ja valmisteilla oleva metsästrategia ovat osa ennennäkemättömän laajaa ohjelmakokonaisuutta.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin viime joulukuussa julkistama Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma on kunnianhimoinen hanke, jolla komissio aikoo saada ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt kuriin. Green Deal tuo ilmastopolitiikan yhteiskunnan kaikille osa-alueille, mikä tekee siitä ainutlaatuisen. Ohjelma tarkastelee uusin silmin niin teollisuutta, energiantuotantoa, liikennettä, ruuantuotantoa kuin koulutustakin.

Laaja-alainen lähestymistapa on välttämätöntä, mikäli hiilineutraali Eurooppa aiotaan saavuttaa määräaikaan mennessä. Yleisesti hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että hiilidioksidipäästöjä ei tuoteta enempää kuin niitä kyetään sitomaan. Päästöjen laskemisen, vähentämisen ja kompensoinnin ohella on siis lisättävä globaalia hiilensidontakykyä – ja tässä kohtaa katseet kääntyvät metsiin.

Metsillä merkittävä rooli

Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä kasvavat metsät sitovat itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Metsät toimivat hiilinieluna, jos puuston kasvu sitoo hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu puunkorjuun ja luonnollisen poistuman kautta. Metsät toimivat myös hiilivarastona, ja varsinkin suojelualueilla, missä puuta ei korjata lainkaan, hiili säilyy pitkään sekä puustossa että maaperässä.

Kun metsä ei enää kasva, sen hiilensidontakyky heikkenee, ja puuston lahotessa hiiltä alkaa vähitellen vapautua hitaasti takaisin ilmakehään. Muun muassa tämä ilmiö synnyttää jyrkkiä näkemyseroja siitä, pitäisikö ilmastopolitiikassa painottaa metsien kestävää käyttöä vai niiden suojelua.

”EU:n metsästrategialla
on Suomelle valtava
merkitys.”

– Tarvitsemme metsiä, jotta EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voisivat toteutua – tästä ollaan Brysselissä yksimielisiä. Isoja erimielisyyksiä syntyy sen sijaan siitä, miten hiilinieluja ylläpidetään ja miten niitä lisätään, sanoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Kesällä valmistunut biodiversiteettistrategia painottaa suojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Sarvamaan mukaan ratkaisu voi kuulostaa toimivalta, jos tilannetta katsotaan kapeasta perspektiivistä ja lyhyellä aikajänteellä. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun tarkastelu ulotetaan yli 50 vuoden päähän ja katsotaan laajempaa kokonaisuutta.

– Mielestäni pelkästään biodiversiteetin kautta hahmoteltu metsäpolitiikka pikemminkin vähentää kuin lisää metsien kokonaismäärää. Nyt on arvioitava myös sitä, miten hakkuukiellot ja tiukat suojelu- ja ennallistamistavoitteet vaikuttaisivat EU-alueen hiilensidontakykyyn 50 tai 100 vuoden päästä, Sarvamaa painottaa.

Metsistä löytyy kestäviä ratkaisuja

Sarvamaa hämmästelee myös sitä, että biodiversiteettistrategia sivuuttaa metsien taloudellisen ja sosiaalisen merkityksen.

– Suomessa on aina eletty metsistä, ja metsien merkitys maan taloudelle ja siten myös kansalaisten hyvinvoinnille on täällä huomattavasti suurempi kuin monissa muissa maissa. Suomi kohtaa merkittäviä haasteita, jos metsiä tarkastellaan pelkästään ympäristön näkökulmasta.

Käsitys metsistä, metsiin liittyvä osaaminen ja metsien hoidon taso vaihtelevat melkoisesti eri jäsenmaiden välillä, minkä vuoksi EU:n asettamat vaatimukset koetaan osin epäoikeudenmukaisiksi, paikoin jopa kohtuuttomiksi.

– Biodiversiteettistrategiassa muun muassa ehdotetaan, että vuoteen 2030 mennessä EU-alueen metsien pinta-alasta suojellaan 30 prosenttia. Meistä tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta, sillä jo nyt yli puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa. Suojelualueiden tuntuva lisääminen heikentäisi suomalaista metsäteollisuutta ja vähentäisi investointeja puupohjaiseen kiertotalouteen. Suomi ei saa joutua kohtuuttoman taakan kantajaksi.

Sarvamaa muistuttaa, että puupohjaiset innovaatiot tukevat kestävää kehitystä ja auttavat vähentämään fossiilisten raakaaineiden käyttöä. Suomessa innovaatioiden kehittämiseen on erinomaiset lähtökohdat, koska täällä on sekä kestävästi tuotettua raaka-ainetta että korkeatasoista osaamista.

EU:hun tarvitaan lisää metsäosaamista

Vaikka EU:lla ei ole virallisesti yhtenäistä metsäpolitiikkaa, on EU:n vaikutus kansalliseen metsäpolitiikkaan viime vuosina kasvanut.

– Vaatimuksia kansalliseen metsäpolitiikkaan tulee koko ajan lisää EU:n energia-, ympäristö- ja ilmastopolitiikan kautta. Kovasti on ollut pyrkimystä myös siihen, että kestävä metsänhoito määriteltäisiin biodiversiteettistrategiassa, mikä on mielestäni käsittämätön ajatus, Sarvamaa hämmästelee.

Ajatus kummastuttaa monia muitakin, sillä Suomen metsissä on jo vuosien ajan harjoitettu metsätaloutta, joka huomioi myös luontoarvot. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen on kestävän metsätalouden lähtökohta.

– Meille on kertynyt metsäalan osaamista enemmän kuin monille muille jäsenmaille. Ei siis ole ihme, että haluamme pitää kiinni kansallisesta metsäpolitiikasta. Metsäasioissa komission kannattaa kuunnella muun muassa Suomea, jolla on kokemusta metsien kestävästä käytöstä.

Tasapaino tärkeintä

EU:n tärkein metsien käyttöä määrittävä ohjauskeino on metsästrategia, jota parhaillaan päivitetään vuonna 2021 alkavalle monivuotisjaksolle. Sarvamaa osallistuu EU:n metsästrategian valmisteluun parlamentin pääneuvottelijana, mikä on antanut Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin linjauksiin.

– EU:n metsästrategialla on Suomelle valtava merkitys. Osallistuminen valmisteluun on tarjonnut mahdollisuuden vaikuttaa strategian sisältöön ja nostaa esille meille tärkeitä näkökulmia. Pyrin kaikin tavoin edistämään metsien kestävää monikäyttöä ja tuomaan esille metsien ekologisen, taloudellisen kuin sosiaalisenkin arvon, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa kertoo, että yhteisymmärrystä työryhmässä ryhdyttiin hakemaan pilkkomalla laaja kokonaisuus osiin. Ilmasto-, biodiversiteetti- ja energiakysymyksiä sekä metsien talouskäyttöä käsiteltiin ensin omina kokonaisuuksinaan, minkä jälkeen näkemykset työstettiin komissiolle annettavaksi mietinnöksi.

– Tämä helpotti asioiden hahmottamista. Kyse oli melkoisesta palapelistä. Liikkeelle lähdettiin altavastaajan asemasta, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen. Jos laaditut kompromissit menevät läpi lokakuun täysistunnossa Strasbourgissa, tulee parlamentin esityksestä Suomenkin kannalta hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus.

Juttu julkaistu alunperin  Metsä.fi:ssä. Voit lukea sen täältä.

Ajankohtaista

Sarvamaan metsäraportti ristivedossa EU-parlamentissa – slovakialaismeppi kritisoi, että Suomessa vain viisi prosenttia metsistä on riittävästi suojeltu

23.9.2020

Metsästrategian tarkoitus on toimia pohja­paperina, johon voidaan viitata, kun EU valmistelee metsiin liittyvää päätöksentekoa.

Euroopan parlamentissa käydään kiivasta keskustelua siitä, mitä asioita uudessa EU:n metsästrategiassa pitäisi painottaa.

Osa parlamentin jäsenistä vaatii, että sen pitäisi ottaa komission aiemmin esittämät ympäristötavoitteet kattavammin huomioon.

EU-komissio julkaisi toukokuussa biodiversiteettistrategian, jonka mukaan muun muassa vanhojen metsien ja turvemaiden tiukkaa suojelua tulisi lisätä Euroopassa.

Sen lisäksi komissiolla on valmisteilla erillinen metsä­strategia, jonka tarkoitus on antaa Euroopan metsistä ja niiden käytöstä mahdollisimman monipuolinen kuva.

EU-parlamentti on neuvotellut metsästrategiasta tiiviisti kuluvan vuoden aikana, ja neuvotteluja on vetänyt suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok.).

Parlamentin maatalous­valiokunta hyväksyi Sarvamaan raportin toissaviikolla, minkä jälkeen siitä äänestetään lokakuussa vielä kaikkien parlamentin jäsenten kesken.

Suomalaisista europarlamentaarikoista ainakin Ville Niinistö (vihr.) on kertonut äänestävänsä ehdotusta vastaan, ellei siihen saada ympäristön kannalta tarvittavia muutoksia.

Myös suurimman poliittisen EU-ryhmän eli EPP:n mielipiteet metsistä erkanevat.

Slovakialainen EPP-meppi, metsäekologian tutkija Michal Wiezik kokosi Sarvamaan esitykseen 130 muutos­ehdotusta, joista valtaosa torpattiin.

”Metsästrategiaesitys ei käsittele laajaa joukkoa Euroopan metsiin liittyviä ​​kysymyksiä, ja tarjoaa niistä yksipuolisen näkemyksen. Sarvamaa sivuutti kaikki ne tärkeimmät tekijät, joihin EU:n metsästrategian tulisi perustua”, Wiezik kertoo.

Wiezikin mukaan metsästrategian pitäisi kuvastaa sitä, että metsien taloudellinen käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lajikatoa.

Puuperäisten tuotteiden käyttö ei korvaa vanhojen metsien menetystä.

”Metsien hiilivarastot vähenevät lisääntyneen puunkorjuun seurauksena, ja vaatii pitkän ajan ennen kuin hiilidioksidi sitoutuu takaisin”, hän kirjasi muutosehdotuksiin.

Sarvamaan tavoitteena on ollut pitää metsästrategia erillään komission biodiversiteettiesityksestä. Wiezik on eri mieltä.

”Jos Euroopan komissio seuraa parlamentin tekstiä, se aiheuttaa väistämättä lisävaurioita Euroopan metsille. Samalla se sulkisi silmänsä metsien huolestuttavalta tilalta ja sen syiltä eli EU:n puunkorjuun lisääntymiseltä.”

Myös pohjoismaalainen metsänhoitomalli saa slovakialaismepiltä huutia.

”Skandinaavinen metsänhoitomalli on liian intensiivinen. Suomessa vain viisi prosenttia metsistä on riittävästi suojeltu, mikä johtaa metsälajien romahtamiseen tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen seurauksena.”

EU-parlamentin jäsenet Ulrike Müller Saksasta ja Fredrick Federley Ruotsista aikovat äänestää Sarvamaan raportin puolesta. Molemmat kuuluvat liberaalidemokraattiseen RE-ryhmään (entinen Alde).

”Uskon, että ehdotus on tasa­painoinen kompromissi, joka vastaa tärkeisiin haasteisiin. Se ottaa luonnon monimuotoisuuden lisäksi huomioon metsien monet merkitykset esimerkiksi uusissa puupohjaisissa ratkaisuissa”, Müller kommentoi.

Hänen mielestään EU-maiden pitäisi tiivistää metsäyhteistyötään, mutta metsien käyttöön liittyvä päätöksenteko olisi hyvä pitää kansallisissa käsissä.

”Viime vuosina olemme havainneet, että metsät ympäri Eurooppaa kohtaavat uusia haasteita, joista monet liittyvät ilmastonmuutokseen. Metsäpalot, tuholaiset ja taudit eivät pysähdy jäsenmaiden rajoille – siksi koordinointia on lisättävä.”

Federley pitää myönteisenä, että Sarvamaan neuvottelemassa yhteenvedossa painottuu kestävä metsänhoito.

”Kompromissit ovat selkeä askel eteenpäin. Ne vahvistavat kestävää metsänhoitoa metsien biologista monimuotoisuutta unohtamatta. Tämä auttaa meitä taistelussa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa yhteiskuntaa vastaan ja helpottaa metsäisiä valtioita, kuten Suomea ja Ruotsia, ylläpitämään kestävää metsätaloutta.”

Fedelreyn muistuttaa, että metsäasioissa kaikki maat eivät kuulu samaan lokeroon.

”Esimerkiksi Ruotsissa metsämme kasvavat edelleen, vaikka puuta käytetään suhteellisen paljon monissa tuotteissa. Jos EU kasvattaisi valtaansa metsiin, tämä tasapaino saattaisi olla vaarassa. Eurooppa ja eurooppalainen ympäristö ovat liian monimuotoisia, että ne sopisivat yhteen muottiin.”

Juttu julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa, voit lukea sen täältä.

Ajankohtaista

Puheenvuoro: Komissio suuntaa kohti vahvempaa unionia, mutta pysyvätkö jäsenmaat perässä?

18.9.2020

Viime keskiviikkona parlamentin täysistunnossa komission puheenjohtaja, Ursula Von der Leyen, piti ensimmäisen Unionin tila -puheensa. Puheen tarkoituksena oli reflektoida mennyttä ja visioida tulevaa. Keväällä unioni jäi monien mielestä koronatoimissaan kalkkiviivoille, kun jäsenmaat kiirehtivät toteuttamaan omia rajoituksiaan. On kuitenkin syytä muistaa, että EU toimii niillä valtuuksilla, mitä jäsenmaat ovat sille antaneet. Esimerkiksi terveyspolitiikka on pitkälti kansallisissa käsissä.

Komissiolla tulee pitämään kiirettä, mikäli puoletkaan Von der Leyenin esittelemistä tulevaisuuden visioista toteutuu. Tulevia (terveys)kriisejä ajatellen olisi tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten EU saadaan toimimaan yhtenä rintamana: koordinoidummin ja nopeammin. Ei ole kenenkään edun mukaista, että jäsenvaltiot kamppailevat keskenään suojavälineistä tai sairaalatarvikkeista. Nähtäväksi jää, kykeneekö komission hahmottelema ”eurooppalainen terveysunioni” vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin nykyistä nopeammin. Vahvemman terveyskompetenssin luominen unionille edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä, mistä ei luonnollisesti ole takeita.

Von der Leyen nosti ilokseni esille sisämarkkinoiden tärkeyden Euroopan valtioille. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Sisämarkkinat ovat liian pitkään jääneet unohduksiin EU:n politiikka-agendalla, ja on korkea aika panostaa niiden toimivuuteen. Sisämarkkinat ovat unionin toimivimpia osia, ja ovat mahdollistaneet rajattoman kaupankäynnin ja sen tuoman vaurauden maanosaamme. Sisämarkkinoiden elvyttämiseksi kevään ja kesän rajasulkujen jälkeen komissio on luvannut tuoda pöytään uuden Schengen-strategian, minkä toivotaan tuovan selkeyttä jäsenmaiden väliseen rajapolitiikkaan. Pandemian aikana rajakontrollien koordinaatio on ollut epäselvää ja säädökset vaihtuneet tiuhaan. Selkeää linjaa unionin tasolla ei ole löydetty. Kriisistä huolimatta vapaa liikkuvuus on turvattava talouden ja ihmisten kannalta niin hyvin kuin mahdollista. Toivon jäsenmaiden löytävän tässä tärkeässä asiassa yhteisen sävelen.

Digitalisaatiosta puhuttaessa on otettava nykyistä paremmin huomioon syrjäseuduilta löytyvä potentiaali. Toimivat etäyhteydet luovat parempia edellytyksiä esimerkiksi yrityksille toimia tehokkaasti sijainnistaan riippumatta. Tässä EU:n tavoitteena onkin saada 100% maaseudusta nopean verkon piiriin vuoteen 2025 mennessä. Ilmastonmuutoksen osalta emme voi unohtaa kaasua, vetyä ja ydinvoimaa, jotka vähä- ja nollapäästöisinä energiamuotoina ovat EU:n ainoa keino päästä kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiinsa, joita pyritään jälleen kiristämään. Von der Leyenin puheessa oli etenkin suomalaisille pieni toivonpilkahdus, sillä etenkin puurakentamisen ja biotalouden rooli nostettiin ääneen esille. Suomalainen metsäteollisuus pystyy löytämään puhtaita ratkaisuja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, mikä myös luo työpaikkoja kotimaahan.

Tärkeä viesti Von der Leyenin puheessa oli EU:n budjetin ja elpymisrahaston kytkeminen selkeästi oikeusvaltioperiaatteeseen. Ei ole hyväksyttävää, että rahaa jaetaan sokeasti jäsenvaltioihin, joissa demokratiaa, vapautta ja muita arvojamme ei kunnioiteta. EU:lla tulee olla mahdollisuus laittaa rahahanat kiinni. Näin huolehdimme parhaiten siitä, että veronmaksajien varat eivät päädy korruptioon ja oligarkkien käsiin. Toimin parlamentin pääneuvottelijana juuri tässä kyseisessä lainsäädännössä, ja aion syksyn mittaan pitää tästä lupauksesta kiinni.

Positiivisena uutisena Von der Leyenin mukaan Dublin-sopimus päätyy vihdoinkin uudelleenarvioitavaksi – nykyinen järjestelmä on ollut puutteellinen ja aiheuttanut sekaannusta jäsenmaiden kesken turvapaikkapolitiikassa. Esitystä uudeksi eurooppalaiseksi turvapaikkapolitiikaksi luvattiin jo ensi viikolle. Kuten von Der Leyen totesi puheessaan: maahanmuutto on aina ollut osa Eurooppaa ja tulee aina olemaan. Tämän vuoksi meidän täytyy varmistaa, että käytössämme on tarvittavat työkalut tulevien pakolaiskriisien hallitsemiseksi ja toisaalta työperäisen maahanmuuton ja ammattitaitoisen työvoiman houkuttelemiseksi. Hyviä elementtejä voisi ottaa vaikkapa kanadalaisesta pistejärjestelmästä.

Viimeisimpänä mutta ei vähäisempänä nostan esille huomion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyen. Komissio on luvannut tuoda lainsäädäntöesityksen niin sanotusta ”Magnitsky-laista”, jonka nimi viittaa Yhdysvaltain kongressin asettamaan pakotelakiin. Tämän lain perusteella venäläisiä ihmisoikeusrikkojia voidaan asettaa matkustuskieltoon ja heidän varojaan jäädyttää vaikkapa eurooppalaisista pankeista. Eurooppalainen Magnitsky-laki tulisi tarpeeseen ja antaisi EU:lle pakotteiden lisäksi uusia keinoja vastata Venäjän epärehellisiin toimiin.

 

Julkaistu Uudessa Suomessa 18.9.2020. Lue juttu täältä.

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU:ssa pitää ottaa järki käteen metsäasioissa

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi maanantaina 7. syyskuuta suurella enemmistöllä EU:n uutta metsästrategiaa koskevan raportin. Minulla on ollut kunnia toimia pääneuvottelijana muodostettaessa parlamentin kantaa EU:n uuteen metsästrategiaan, jonka Euroopan komissio julkaisee alkuvuodesta 2021.

Maatalousvaliokunnan tasapainoinen raportti painottaa, että metsien taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti.

Kestävällä metsänhoidolla, metsien monikäytöllä ja biotaloudella on tärkeä rooli aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä. Lisäksi kestävällä metsänhoidolla edistetään luonnon monimuotoisuutta.

Metsät ovatkin tämän hetken EU-debattien kuuma peruna. Siksi EU:n pelikentillä pitää edetä tosiasiat edellä ja painottaa, että metsäpolitiikka kuuluu jokaisen EU-maan kansalliseen toimivaltaan. Mutta se, mitä EU-tasolla päätetään energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan saroilla, vaikuttaa metsien käyttöön ja hoitoon.

Brysselin neuvottelupöydissä tätä ei tosin aina ymmärretä. Suuri kiistanaihe eri tahojen välillä on, kuuluuko metsäpolitiikka jäsenmaiden omaan vai EU:n jaettuun toimivaltaan.

Huolestuttavaa on, että myös ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius on moneen otteeseen toitottanut EU:n toimivallan todellista laajempaa ulottuvuutta metsäpolitiikassa.

Lähetin heinäkuussa metsiin liittyvän kirjallisen kysymyksen ympäristökomissaarille. Halusin kuulla, miten metsätalouden sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat EU:n eri alueilla huomioidaan täysimääräisesti, eikä metsäsektorin toimia tarkastella kapeasti vain ympäristön kannalta.

Saamani vastaus jäi hyvin ympäripyöreäksi.

EU:n metsäkeskustelua kuunnellessa olo on välillä kuin puulla päähän lyöty. Keskustelua hallitsee usein mustavalkoinen vastakkainasettelu, jossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsien tuottavuus asetetaan vastakkain. On päivänselvää, että asia ei ole näin.

Lisäksi keskusteluissa unohdetaan, ettei EU:n metsämaiden hiilinieluja voida pistää kompensoimaan muiden sektoreiden fossiilisia päästöjä.

Kaiken kaikkiaan onkin harmillista, että metsäalan ja biotalouden tuomia yhteiskunnallisia mahdollisuuksia ei nosteta paremmin esiin EU:ssa.

Suomi on yksi biotalouden kärkimaista. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on vastuullisen biokiertotalouden perusta, ja esimerkiksi puupohjaisilla tuotteilla ja puurakentamisella korvataan ympäristöä kuormittavia fossiilisia raaka-aineita ja vastataan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin.

Myös tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen on äärimmäisen tärkeää. Tarvitsemme lisäksi vakaan ja ennakoitavan sääntely-ympäristön, joka edesauttaa kansantaloutemme peruspilarin jatkuvuutta ja kestävyyttä. Kestävään metsänhoitoon tarvitaan pitkän aikavälin investointeja, jotta metsien ja metsäsektorin elinkelpoisuus voidaan varmistaa.

Tarvitsemme kunnianhimoisen ja vahvan EU:n metsästrategian vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Metsät ja metsäala tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia ilmaston, ympäristön, ihmisten ja biotalouden kannalta esimerkiksi uraauurtavien digitaalisten ratkaisujensa ja teknologian ansiosta.

Koko Euroopan parlamentin on vielä hyväksyttävä maatalousvaliokunnan kanta lokakuussa Strasbourgissa. Toivon, että parlamentti ymmärtää, mikä huima potentiaali metsillä ja metsäsektorilla on tarjottavanaan nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.9.2020. Lue juttu täältä.