Ajankohtaista

Sarvamaa: Hallituksen täytyy kaataa metsille haitallinen EU-taksonomia

30.9.2021

Tiedote 30.09.2021

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.) vaatii Suomen hallitusta päättämään kantansa EU:n taksonomiauudistukseen, joka määrittää kriteerejä kestävälle rahoitustoiminnalle. Varsinainen lainsäädäntökehys hyväksyttiin jo viime vuonna, mutta komissio on jatkanut säätelyä luomalla erillisiä niin sanottuja delegoituja säädöksiä, joilla määritellään lainsäädäntöä yksityiskohtaisemmin kestävän rahoituksen kriteerejä esimerkiksi metsätiloille.

”Kestävän rahoituksen lainsäädäntö on alkuperäiseltä tavoitteeltaan itsessään tervetullut paketti, sillä se sallii ympäristöystävällisten investointien erottamisen selkeästi ympäristölle haitallisista, kuten hiilivoimasta. Komissio on kuitenkin mennyt yksityiskohtaisessa säätelyssään liian pitkälle, ja pyrkii nyt lisäsäädöksillä asettamaan detaljitason kriteerejä metsänhoidolle. Pandoran lipas on avattu, eikä uudelta vihersääntelyltä säästy pian kukaan”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan Suomen hallituksen tulisi äänestää EU:n neuvostossa taksonomian ensimmäistä ilmastovaikutuksia koskevaa säädöstä vastaan. Hallitus ei ole vieläkään antanut aiheesta tietoa eduskunnalle, eikä ole pystynyt päättämään kantaansa. Äänestys neuvostossa on edessä tänä syksynä.

”Komissio ei ota huomioon kestävän metsänhoidon ilmastovaikutuksia, minkä myötä sekava ja monitulkintainen kokonaisuus johtaisi turhaan ylisääntelyyn ilman mainittavia hyötyjä. Ruotsin demarihallitus on tämän ymmärtänyt, ja aikovat äänestää taksonomiaa vastaan EU:n neuvostossa. Pääministeri Marin kirjelmöi aiheesta yhdessä pääministeri Löfvenin kanssa kesällä komissiolle, joten loogista olisi, että Suomi seisoisi tässä Ruotsin rinnalla ja äänestäisi säädöstä vastaan. Kaikki muu on itsepetosta”, Sarvamaa sanoo.

Komission esityksen mukaan yli 13 hehtaarin metsätilojen tulisi esimerkiksi valmistella ilmastohyötyanalyysi ja raportoida metsänkäyttötapoja 30 vuoden ajan. Tähän valvontaan tarvittaisiin esityksen mukaan erillinen metsäsuunnitelma, johon tulisi myös konsultoida sidosryhmiä. Sitä mitä tällä kuitenkin tarkoitetaan ei määritellä tarkemmin. Säädöksessä myöskään lannoitteiden käyttöä ei pidetä kestävänä, vaikka niillä voidaan lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa.

”Ilmasto- ja ympäristökriteerien raportoiminen ei suoraan koske yksityisiä metsänomistajia, mutta vaikutukset tulevat metsätiloille käytännössä yritysten puunhankinnan kautta. Kun yritys tarvitsee rahoitusta saadakseen ilmastoleiman, on sen pakko hankkia puunsa vain sellaisilta tiloilta, jotka ovat täyttäneet riittävän määrän taksonomian mukaisia lupalappusia ja osoittaneet siten olevansa kestäviä. Oikean kestävyyden kanssa tällä ei välttämättä ole juuri tekemistä”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan komissio tuo tiukimmat metsiä koskevat rajoitukset nimenomaan rahoitusluokittelussa, eikä varsinaisissa lainsäädäntöaloitteissa. Yrityksen ei ole pakko noudattaa taksonomiaa, mutta mikäli se haluaa päästä mukaan kestävän rahoituksen luokitteluun, on se käytännössä välttämätöntä. Moni rahoituslaitos tulee oletettavasti seuraamaan taksonomian luokittelua.

”Malli ja tilakokorajaus lisäävät merkittävästi uutta viherbyrokratiaa ja ovat lisäksi ilmastohyödyn näkökulmasta erittäin epävarmoja. Komission ehdotukset voivat johtaa nykyisen metsätalouden rajaamiseen kestävien taloudellisten toimintojen luokittelun ulkopuolelle, mikä taas heikentäisi alan mahdollisuuksia hyödyntää kestävää rahoitusta ja uhkaisi siirtymää kohti kestävää biopohjaista kiertotaloutta. Näin koko suomalainen metsänhoito luokiteltaisiin ei-kestäväksi. Hallituksen on korkea aika ryhdistäytyä alkaa puolustaa suomalaista metsätaloutta”, Sarvamaa sanoo.

 

Lisätietoja:

Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen

+358 40 523 5768

Tuomas.tikkanen@europarl.europa.eu

Ajankohtaista

Kokoomuksen Sarvamaa ei usko, että EU:n sininen kortti aukaisee maahanmuuton solmua Suomessa: ”Postia voisi lähettää Migrin suuntaan”

17.9.2021

EU:n sininen kortti on vain yksi väylistä hakea oleskelulupaa Suomessa.

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona niin sanotun sinisen kortin uudistamisen. Kortin sääntöjen löysäämisellä pyritään lisäämään koulutettujen osaajien työperäistä maahanmuuttoa Euroopan unionin alueelle.

Sininen kortti -direktiivi on ollut voimassa vuodesta 2009 lähtien. Korttia oli tarve uudistaa, koska sitä on haettu tähän saakka hyvin vähän. Vuonna 2019 sinisiä kortteja myönnettiin koko EU:n alueella vajaat 37 000 kappaletta. Määrä on vähäinen verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, joka myöntää 140 000 Green cardia vuosittain.

Suomessa EU:n sininen kortti on vain yksi väylistä hakea oleskelulupaa. Hakemuksen voi tehdä myös esimerkiksi työntekijän, yrittäjän, tutkijan tai erityisasiantuntijan statuksella. Sinisiä kortteja on myönnetty viime vuosina vain joitain satoja.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ei usko, että uudistus käytännössä helpottaa korkeakoulutettujen osaajien saamista Suomeen, sillä ongelmat ovat maahanmuuttovirasto Migrin toiminnassa.

Sininen kortti -direktiivi ei velvoita jäsenmaita lisäämään työlupien hyväksymistä tai kasvattamaan maahanmuuttoviraston resursseja.

”Postia voisi lähettää Migrin osoitteeseen. EU-lainsäädännöllä on tosi vaikea saada asioita kuntoon ja järjestykseen Suomessa”, Sarvamaa sanoo.

Hänen mielestään ammattilaisten ja yrittäjien on pystyttävä liikkumaan Euroopassa ja siirtymään aloille, joilla vallitsee työvoimapula.

”Suomalaiset työnantajat eivät ollenkaan ymmärrä Migrin hidastelua. Jos koulutetun osaajan saaminen Suomeen voi kestää vuoden, systeemissä on jotain mätää.”

Uudistus lyhentää vaaditun työsopimuksen tai -tarjouksen kestoa

Tällä hetkellä EU:n sinistä korttia voivat hakea henkilöt, joilla on allekirjoitettu työsopimus tai sitova työtarjous vähintään vuodeksi. Kortin saaminen edellyttää myös korkeakoulututkintoa.

Parlamentin hyväksymä uudistus lyhentää vaaditun työsopimuksen tai -tarjouksen kestoa kuuteen kuukauteen. Uudistus laskee myös palkkasummaa, joka hakijoiden on vähintään ansaittava. Se on jatkossa 100–160 prosenttia jäsenvaltion keskimääräisestä bruttopalkasta.

Sääntömuutosten myötä pakolaiset voivat hakea EU:n sinistä korttia myös muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka myönsi turvapaikan.

Sinisestä kortista syntyi alustava sopu jo aiemmin parlamentin ja neuvoston välillä niin kutsutuissa trilogeissa. Seuraavaksi neuvoston on hyväksyttävä uudistus. Sen jälkeen se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja astuu voimaan. Jäsenmailla on tämän jälkeen kaksi vuotta aikaa tuoda direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

 

Julkaistu Kauppalehdessä 16.9.2021

Ajankohtaista

Sarvamaa: High time to act on Rule of Law

13.9.2021

The European Parliament has done its job, in helping deliver the Rule of Law Conditionality Regulation. The European Commission now needs to act, writes Petri Sarvamaa

The Rule of Law situation in the European Union has been deteriorating over recent years. This is barely news to anyone.

The European Parliament has discussed the matter many times and reiterated its position on several occasions: this deterioration has to stop.

Parliament has done its job; we negotiated the Conditionality Regulation with the Council under the German presidency in under five weeks. The regulation entered into force in 2021, but we are still waiting for the European Commission to act.

In the meantime, we have received a constant stream of messages from citizens who are worried about their liberties, about minorities being repressed, free media being shut down or bought by government oligarchs, judicial systems being party-politicised and independent judges being replaced by party loyalists.

All this supported by money distributed from the Union’s budget to the Member States; taxpayers’ money.

This is a disgrace and should not be happening in Europe of 2021. Authoritarian structures have been established within many governments and are particularly present in certain member states, namely Hungary and Poland.

EU funds must not be used for anti-democratic activities or for strengthening authoritarianism

Indeed, the deterioration of the Rule of Law in many EU Member States resembles a domino effect.

When an autocratic leader or a corrupt oligarch with a tendency towards authoritarianism sees how the leader of a neighbouring country can successfully stay in power for decades, while at the same time benefiting from the receipt of EU funds for themselves and their inner circle, there is strong temptation to try the same approach.

However, I believe that the new Rule of Law Conditionality Regulation will dampen the enthusiasm of leaders to stretch the limits of democracy, at least in clear daylight.

The Hungarian government has, it appears, sensed a wind of change blowing across Europe and is now making every effort to hide EU taxpayers’ euros behind various semi-public organisations.

The Rule of Law Conditionality Regulation applies specifically to states and public actors, and that is why the Hungarian Government has begun transferring a significant portion of its wealth to private foundations close to Orbán’s Fidesz party, hidden from sight. The EU must not overlook this.

We know what’s happening, where, and what we should do about it. There is no time to waste. How can we explain to people that the EU finally has the tools to use against Rule of Law breaches but doesn’t want to use them?

We MEPs have stated our readiness on numerous occasions and have done everything we can within our powers. However, the Parliament lacks implementing powers.

A large chunk of the responsibility lies within the Member States themselves. The treaties have made finding unanimity in the Council very difficult when considering punitive actions such as Article 7.

Furthermore, Council and Member States seem to be blackmailed by the same group that terrorised the MFF and Next Generation EU negotiations last autumn. Ultimately, it is in the Member States’ hands as to how they respond to the growing deterioration of the Rule of Law in Europe.

This brings us back to the Commission. We have put pressure on the EU Executive and demanded quick action. The Parliament has launched Article 265 of the TFEU that legally calls on the Commission to act.

This is our latest plea for the Commission to take concrete action to initiate the process of the Conditionality Regulation by sending written notifications to Member States concerned.

There is no need to wait for the ECJ ruling, the superficial Council Conclusions from December 2020 do not bind us to that.

However, shooting the messenger doesn’t solve the problem. Taking the Commission to court now will not solve our rule of law issues. Instead, it will look like an internal EU tug-of-war.

The Rule of Law Conditionality Mechanism must be used in an unequivocal and well-prepared case. It is clear that a concerned Member State is going to fight back against the Conditionality Mechanism at the European Court of Justice.

In my view, it is crucial that the Commission first collects the necessary evidence before taking action. However, here the Commission already has material concerning some Member States. Even the Parliament has produced an external legal assessment for a case against Hungary that is free for the Commission to use.

According to the regulation, the Commission will send a written notification to a Member State that has abused the EU budget and violated the rule of law.

The Member State may then submit its own evidence or amend its legislation. If this is not the case, the Commission may suspend, freeze or recover EU funding. Ultimately, Member States will be able to challenge cases before the EU Court of Justice. This is where the Commission needs to stay vigilant: the first cases must be won.

Parliament, Council and the Commission need to work together as allies. Fixing the Rule of Law demands a lot of hard work from all of us. Parliament has been relatively patient, but we also like to think of ourselves as pacesetters, helping the Commission and the Council to reach ever-higher goals.

We have a common understanding, and we have the means, all we need is the final will to act. I believe that this autumn will finally deliver this momentum, and I know we are ready.

 

Published on The Parliament Magazine 10/9/2021

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: Metsäpolitiikan päättymätön tarina

10.9.2021

Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 10.9.

Kestävän rahoituksen yksityiskohdissa metsille on jäämässä roiston rooli ratkaisijan sijaan.

Alkanut syksy alkaa metsäpolitiikan osalta kiireisesti, eikä loppua näy. Komissio antoi kesällä esitykset niin sanotusta ”Fit for 55” -ilmastopaketista. Myös metsät saavat osansa tästä kokonaisuudesta.

Vaikka metsät ovatkin EU-politiikassa osa kansallista päätäntävaltaa, vaikuttaa yhteinen ilmastopolitiikka silti myös Suomen metsiin ja niiden käyttöön.

Komission metsäesityksissä huomio tulee kiinnittää neljään eri kokonaisuuteen: lulucf-hiilinielulainsäädäntöön, RED uusiutuvan energian direktiiviin, EU:n metsästrategiaan sekä päätöksentekovaiheessa olevaan kestävän rahoituksen lainsäädäntöön eli taksonomiaan.

Lulucf eli hiilinieluasetus asettaa Suomelle hiilinielujen tavoitetason. Komission heinäkuisessa esityksessä tämä taso on Suomelle 17,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Tavoite ei ole mahdoton, mutta on huomioitava, että metsien hiilinielutaso vaihtelee merkittävästi vuosittain. Esimerkiksi metsäteollisuuden lakot saattavat vähentää metsien käyttöä niin, että nielu on hetkellisesti suurempi.

Lulucf:n osalta riskinä on vielä sen käsittely parlamentissa sekä neuvostossa. Monilla toimijoilla voi olla houkutus lähteä nostamaan hiilinielutavoitetta entisestään. Poukkoileva ja tempoileva lainsäädäntö on kilpailukykyisen teollisuuden pahin vihollinen.

Metsästrategia ei ole lainsäädäntöä, vaan nimensä mukaisesti strategia. Sen on tarkoitus ohjata EU:n metsiin liittyviä politiikoita pidemmällä aikavälillä.

Metsästrategia parani kesän aikana huomattavasti alkuperäisistä vuodoista – nyt metsänomistajan sekä teollisuuden rooli jo tunnustetaan.

Samalla se muuttui kuitenkin ristiriitaisemmaksi ja epävarmemmaksi. Komissio haluaa paradoksaalisesti pitää puut samaan aikaan metsissä hiilinieluina ja biodiversiteettireservaatteina, tehdä niistä ympäristöystävällistä bioenergiaa ja käyttää niitä korkean jalostusarvon puutuotteisiin. Kaikkea tätä ei kuitenkaan voi samaan aikaan saada, vaan on tehtävä valintoja. Ne strategiasta puuttuvat.

Uusiutuvan energian direktiivissä komissio asettaa biomassalle uusia ympäristökriteereitä. Biomassa ei saisi esimerkiksi olla peräisin laajoilta avohakkuualueilta ja lahopuiden määrälle luotaisiin kansalliset kynnysarvot.

Metsäbiomassaa ei Suomessa hakata polttamista varten, vaan sitä syntyy metsäteollisuuden sivuvirtoina. Näin puu hyödynnetään kokonaisuudessaan. Liian yksityiskohtaiset rajoitukset tarkoittaisivat biomassan käytön vähentämistä ja puun hukkaan heittoa.

Kestävän rahoituksen yksityiskohdissa metsille on jäämässä roiston rooli ratkaisijan sijaan. Komission strategiassa tiukennuksia esitellään pikkuhiljaa strategioissa ja lakiesityksissä, mutta tiukimmat vaatimukset tuodaan sivuoven kautta rahoituslainsäädännössä.

Taksonomia luokittelee eri talouden sektorit niiden ilmastokestävyyden mukaan. Asetuksessa metsille luodaan kohtuuton taakka hyvin yksityiskohtaisen hallintohimmelin myötä, mikä asettaisi jopa yksittäisille metsänomistajille tiukkoja hiilinielutavoitteita oman metsätilan osalta sekä biodiversiteettivaatimuksia esimerkiksi puulajiston ja puiden iän suhteen.

Lisäksi avohakkuille pyritään suoraan rajaamaan 1–3 hehtaarin maksimikoko. Myöskään ydinvoimaa ei luokitella kestäväksi, mikä on järjen vastaista.

Suomen hallituksella on nyt mahdollisuus vaikuttaa. Ruotsi on ilmoittanut aikovansa kaataa taksonomian neuvostossa.

Vetoan pääministeriin ja hallitukseen – äänestäkää taksonomiaa vastaan Ruotsin rinnalla ja vaatikaa ydinvoima kestävien energialähteiden listalle. Suomalainen boreaalisen metsän metsätalous olisi esityksen nykykriteereillä kokonaisuudessaan kestävän määritelmän ulkopuolella ja siten tekisi siitä taloudellisesti kannattamatonta.

Tähän viherbyrokratian katastrofiin meillä ei ole varaa.

Ajankohtaista

Sarvamaa: EU-vaikuttamistyö metsissä kantoi hedelmää Suomelle

16.7.2021

Tiedote 16.7.2021.

Sarvamaa: EU-vaikuttamistyö metsissä kantoi hedelmää Suomelle

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok. / EPP) on tyytyväinen komission julkaisemaan EU:n metsästrategiaan ja sen sisällössä tapahtuneisiin merkittäviin muutoksiin aiempiin vuotoihin verrattuna. Suomi ja muut jäsenmaat saavat jatkossakin päättää, miten metsiään hoitavat. Sarvamaa on myös varovaisen tyytyväinen muihin metsiin vaikuttaviin lainsäädäntöesityksiin kuten LULUCF-lainsäädäntöön. Sarvamaan mukaan suomalaisten vaikuttamistyöllä on ollut suuri merkitys lopputuloksessa, ja viesti kuultiin Brysselissä. Ympäristö- ja talousnäkökulmat ovat nyt paremmin tasapainossa.

“Ensimmäiset vuodot metsästrategiasta olivat todella huolestuttavia, ja saivat aikaan murskakritiikkiä parlamentilta, jäsenvaltioilta sekä yksityiseltä sektorilta. Niissä tasapaino oli täysin vinoutunut, ja metsiä tarkasteltiin lähinnä suojelunäkökulmasta unohtaen niiden merkitys kiertotaloudelle fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Komission pohjaesitys sellaisenaan olisi ollut katastrofi Suomen metsätaloudelle”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa kirjelmöi jo aiemmin komissiolle peräänkuuluttaen tasapainoista strategiaa, jossa kestävän metsänhoidon taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus otetaan tasapainoisesti huomioon. Mukana kirjeessä oli myös parlamentin suurimman EPP-ryhmän johto. Lisäksi Sarvamaa julkaisi yhteiskirjeen Suomen metsämyönteisten meppien kanssa aiheesta.

“Määrätietoinen vaikuttaminen tuotti tulosta, ja tänään julkistetussa strategiassa on nähtävissä huomattavia parannuksia verrattuna ensimmäisiin versioihin. Saamme jatkossakin päättää, miten metsiämme hoidamme. Strategiassa tunnustetaan metsänomistajien asema, läheisyysperiaatteen kunnioittaminen sekä metsäteollisuuden koko arvoketjun merkitys taloudelle. Metsäpolitiikan kansalliselle toimivallalle annetaan sen ansaitsema arvo ja avainsana on metsien monikäyttöisyys”, Sarvamaa jatkaa.

Yksi huomattava parannus liittyy lyhytikäisten puutuotteiden rooliin. Ensimmäisessä versiossa puun käyttö näihin tuotteisiin haluttiin minimoida, mutta lopullisessa versioissa niiden rooli fossiilisten tuotteiden korvaajina on ymmärretty. Avohakkuita metsänhoitometodina ei pyritä kieltämään. Sarvamaan mukaan myös LULUCF:ssä Suomelle laskettu nielutavoite vuosien 2016-2018 perusteella vaikuttaa kohtuulliselta. 

“Kaiken kaikkiaan pahimmat kauhukuvat eivät toteutuneet, ja näitä esityksiä voidaan lähteä jatkotyöstämään parlamentissa sekä neuvostossa. Olen tyytyväinen suomalaisten aktiiviseen vaikuttamistyöhön, jolla oli selvä vaikutus komission lopulliseen kannanmuodostukseen. Huoliamme kyllä kuullaan, kunhan ymmärrämme pitää ääntä tilanteen vaatiessa”, Sarvamaa sanoo.

Lisätietoja:

Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen

Tuomas.tikkanen@europarl.europa.eu

Ajankohtaista

Suomen meppien avoin kirje metsätalouden tulevaisuudesta ja hallituksen vaikuttamisen yhtenäisyydestä

12.7.2021

Avoin kirje metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta huolestuneille

Tiedote 12.7.2021.

Julkaisuvapaa heti

Suomen meppien avoin kirje metsätalouden tulevaisuudesta & hallituksen vaikuttamisen yhtenäisyydestä

Europarlamentaarikot Eero Heinäluoma, Elsi Katainen, Henna Virkkunen, Laura Huhtasaari, Mauri Pekkarinen, Miapetra Kumpula-Natri, Nils Torvalds, Petri Sarvamaa ja Teuvo Hakkarainen julkaisevat yhteisen avoimen kirjeensä metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta huolestuneille. Kirjeessä mepit ottavat kantaa virinneeseen kotimaiseen metsäpoliittiseen keskusteluun ja hallituksen yhtenäisyyteen Suomen EU-edunvalvonnassa.

”Me allekirjoittaneet Euroopan parlamentin jäsenet painotamme Suomen aktiivista ja oikea-aikaista vaikuttamista EU:n metsästrategiaan ja muihin metsiin liittyviin politiikkatoimiin hallituksen ja eduskunnan linjaamien kantojen mukaisesti. Näiden kantojen ytimessä on metsäpolitiikan kuuluminen jäsenmaiden toimivaltaan. Pidämme välttämättömänä, että Suomi vaikuttaa tehokkaasti niin uuteen ilmastolainsäädännön kokonaisuuteen kuin uuteen metsästrategiaan turvaten pienen, ulkomaankaupasta riippuvaisen, ympäristövastuunsa tunnistavan edelläkävijämaan kansalliset edut. Tässä onnistumiseksi on tärkeätä, että Suomen pääministeri ja toimivaltaiset ministerit saavat keskeisten muiden toimijoiden täysimääräisen kannatuksen ja tuen. Iso merkitys on sillä, että hallitukselta EU-päätöksentekoon lähtee yhtenäinen viesti, jota tukee mahdollisimman yhtenäinen eduskunnan kannanmuodostus”, allekirjoittaja Petri Sarvamaa siteeraa kirjettä.

Kirje liitteenä.

Ajankohtaista

Sarvamaa kirjelmöi metsästrategiasta Ursula von der Leyenille, allekirjoittajina EPP:n johto

5.7.2021

Tiedote 5.7.2021.
Julkaisuvapaa heti

EPP Forestry letter July 2021-2

Euroopan parlamentin jäsen ja metsästrategianeuvottelija Petri Sarvamaa (EPP, kok.) on kirjelmöinyt EU:n metsästrategiasta yhdessä parlamentin suurimman EPP-ryhmän johdon kanssa komission puheenjohtaja Von der Leyenille, varapuheenjohtaja Dombrovskisille sekä komissaari McGuinnesille. Kirjeen on allekirjoittanut Sarvamaan lisäksi mm. EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber.

Kirjeessä Sarvamaa ja EPP-ryhmän johto peräänkuuluttavat kestävän metsänhoidon merkitystä, metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa Euroopassa sekä metsien kansallista toimivaltaa, ja vaativat komissiota muuttamaan ripeästi metsästrategialuonnostaan. Komissio julkaisee metsästrategian sisältävän ”fit for 55” -lainsäädäntöpaketin 14.7.

”Esillä ollut metsästrategialuonnos heikentää kestävän metsänhoidon käytäntöjä ja hidastaa fossiilisten materiaalien korvaamista uusiutuviin puutuotteisiin perustuvilla tuotteilla. Siinä ei käsitellä metsien taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia tasapainoisella tavalla. Luonnos edistäisi passiivista metsätaloutta ja loisi aivan uusia riskejä, jotka johtavat teollisuuden siirtymiseen Euroopan ulkopuolelle ja kilpailukyvyn menetykseen EU:ssa. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten heikentyminen Suomessa tarkoittaisi myös bruttokansantuotteen tippumista ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan rapautumista entisestään,” Sarvamaa sanoo.

Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi Sarvamaa esittää kirjeessä huolensa EU:n toimivallasta metsäpolitiikkaan.

”EU:n perussopimuksissa ei viitata EU:n yhteiseen metsäpolitiikkaan, sillä metsiä koskeva toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Tämän myös parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto ovat tunnustaneet tosiasioina omissa kannoissaan jo aiemmin. Komissio ei siksi voi ehdottaa yhteistä eurooppalaista metsäpolitiikkaa ympäristö- ja ilmastotoimivaltaan vedoten,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa huomauttaa myös, että metsät EU:ssa ovat erilaisia, eikä samaa suojelukeinoa voida soveltaa kaikkialle.

”EU:n metsille ominaista on suuri moninaisuus metsien omistajuusjärjestelyistä niiden kokoon, rakenteeseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja kestävyyteen. Strategiassa ei noudateta läheisyysperiaatetta, eikä metsiin liittyviä suojelukysymyksiä voida ratkaista soveltamalla samaa lähestymistapaa kaikkialle. Metsät Portugalissa, Romaniassa tai Suomessa ovat hyvin erilaisia, ja edellyttävät erilaisia toimintatapoja. Siksi on korostettava paikallisia toimintamalleja, omistusoikeuden kunnioitusta ja yhteistyötä metsänomistajien kanssa,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan metsästrategia on monin tavoin markkinatalouden periaatteiden vastainen, ja pyrkii luomaan uutta viherbyrokratiaa ja ”green tapea”.

”Strategia pyrkii esimerkiksi määrittelemään, mitä tuotteita metsäteollisuus saisi jatkossa tuottaa ja mitä ei. Tällaista sääntelyä ei pidä tehdä EU-tasolla, sillä tällöin unohdetaan kuluttajien tarpeet, metsien monikäyttöisyys ja estetään innovointia. Metsistä tuotetaan esimerkiksi paperia ja pakkauksia, jotka lyhyestä käyttöiästään huolimatta korvaavat fossiilisia materiaaleja. Komission olisi tunnustettava periaate, jonka mukaan puun kaikkia osia käytetään eri tuotteisiin, mikä on aidosti resurssitehokas tapa luoda lisäarvoa ja edistää ilmastoystävällistä biotaloutta. Kiertobiotalouden vahvistaminen elinvoimaisen metsäteollisuuden avulla on keskeinen tavoite Suomen siirtyessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa toimii Euroopan parlamentin metsästrategiakannan pääneuvottelijana.

Lisätietoja: 

Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen, puh. +358 40 523 5768, tuomas.tikkanen@europarl.europa.eu

Ajankohtaista

Sarvamaa: Suomen metsiä ei voi sosialisoida Euroopan hiilinieluiksi – hallitus tarvitsee ryhtiliikkeen

1.7.2021

Tiedote 1.7.2021.

Julkaisuvapaa heti

Sarvamaa: Suomen metsiä ei voi sosialisoida Euroopan hiilinieluiksi – hallitus tarvitsee ryhtiliikkeen

Euroopan parlamentin jäsen ja metsästrategian pääneuvottelija Petri Sarvamaa (EPP, kok.) pitää Suomen hallituksen riitaisaa metsäpolitiikkaa huolestuttavana ilmiönä kansallisen edun ja kotimaisen metsätalouden tulevaisuuden näkökulmasta. Kiista on koskenut erityisesti komission pian julkaisemaa EU:n metsästrategian luonnosta.

”Puolueiden välinen nokkapokka hallituksessa tekee vain hallaa Suomen tavoitteiden ajamiselle EU:n metsäpoliittisessa limbossa. Nyt tarvitaan yhtenäinen ja selkeä viesti komission suuntaan, ei hajaannusta. Vihreiden olisi korkea aika ymmärtää katsoa asiaa myös talouden ja ihmisten elinkeinon näkökulmasta. Suomen metsiä ei voida sosialisoida Euroopan hiilinieluiksi,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan hallituksen olisi nyt hyväksyttävä yksi selkeä linja, johon kaikki puolueet sitoutuvat mukisematta.

”Kun yksi ministeri sanoo hallituksen suulla EU-pöydissä yhtä, ja toinen toista, ei Suomen kannasta voi saada enää selkeää kuvaa. Tämä on iso ongelma. Hallitus on jo aiemmin ottanut kantaa EU:n metsästrategiaan jäsenmaiden neuvostossa, ja tuo linja ymmärsi metsien monimerkityksellisyyden taloudesta ympäristöön. Miksi rajata tätä toimivaa kantaa nyt suppeammaksi?”, Sarvamaa kysyy.

Komission metsästrategialuonnos on Sarvamaan mukaan monella tavalla ongelmallinen, ja sen näkemykset poikkeavat vahvasti niin eurooppalaisen metsäsektorin tarpeista, Euroopan parlamentin metsästrategiamietinnöstä, kuin neuvoston päätelmistäkin, joita myös Suomi on aiemmin tukenut. Luonnos ei ole vielä lopullinen ja muutokset ovat mahdollisia.

”Luonnoksessa esitetyt näkökulmat ovat ongelmallisia erityisesti toimivaltakysymysten, metsänhoidon ja puutuotteiden osalta. Komissio suunnittelee esittävänsä yhteisen metsäpolitiikan perustamista ympäristötoimivaltaan vedoten. EU:n metsäpolitiikkaan tulisi näin uutta hallintoa ja lainsäädäntöä metsänhoidosta eli asioita, joihin perussopimukset eivät anna toimivaltaa. Lisäksi jo läheisyysperiaatteenkin vuoksi nämä asiat kannattaisi päättää mahdollisimman lähellä metsänomistajaa. Luonnos kyseenalaistaa myös lyhytikäiset puutuotteet, sekä suosisi pitkäaikaisia tuotteita ilmastosyihin vedoten. Tässä unohdetaan, että myös lyhytikäisillä tuotteilla korvataan fossiilispohjaisia tuotteita, ja ne ovat elintärkeitä monissa pakkausmateriaaleissa tai hygieniatuotteissa,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa peräänkuuluttaa yhtenäisyyttä ja ryhtiliikettä hallituksen metsäpolitiikkaan.

”Sen sijaan että luomme järjettömän määrän uutta sääntelyä, green tapea ja viherbyrokratiaa, olisi luotava insentiivejä ja kannustimia metsänomistajille toisaalta ylläpitää puun tarjontaa sekä toisaalta toteuttaa erilaisia biodiversiteetti- ja ilmastotoimia metsillään. Nyt julki tulleen luonnoksen sisältämillä näkökulmilla voi olla haitallinen vaikutus juurikin metsäteollisuuden Euroopassa valmistamien tuotteiden kilpailukykyyn ja puun saatavuuteen. Hallitus, vetoan yhtenäisyyteen ja kansallisen edun puolustamiseen tässä asiassa,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa on Euroopan parlamentin metsästrategiakannan pääneuvottelija.

Lisätietoja:

Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen, +358 40 523 5768

Ajankohtaista

”Suomalainen todellisuus on täysin erilainen” – metsien kohtalo kuohuttaa EU:n luontotavoitteissa

8.6.2021

EU-parlamentti äänestää tiistaina luonnon biodiversiteetin suojelun strategiasta. Suomalaiset europarlamentaarikot ja järjestöt ovat eri mieltä strategian metsiä käsittelevistä osuuksista.

Parlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok) mielestä strategia on haitallinen Suomen metsätaloudelle.

Hänestä strategia niputtaa kaikkien jäsenvaltioiden metsät ja metsänhoidon samanlaiseksi, vaikka Suomen ja esimerkiksi Itä-Euroopan metsätalous ovat erilaisia.

– He haluavat asettaa voimakkaita ja tiukkoja suojelukriteerejä. Se on tärkeää maissa, joissa metsät ovat henkitoreissaan, ja ne loputkin raiskataan, myydään ja varastetaan. Puhun Romaniasta, Tsekin tasavallasta, Slovakiasta ja Puolasta, nämä ovat kärkipäässä, Sarvamaa sanoo.

Hänestä EU-toimielimissä harva Ruotsia lukuun ottamatta ymmärtää, millaisia Suomen metsät ovat ja miten metsätaloutta Suomessa harjoitetaan.

– Ongelma on, jos samalla kauhalla mitataan ympäri EU:ta. Se on Suomelle, jos ei ihan kohtalonkysymys, mutta valtavan kokoinen juttu, miten me saamme käyttää metsiämme, hän sanoo.

– Suomalainen todellisuus on täysin erilainen kuin on suurimmassa osassa EU:ta.

Muutosesityksiä tehty

Strategia ei suoraan sido jäsenmaita, mutta on poliittinen viesti sille, miten biodiversiteetti huomioidaan jatkossa EU:ssa lainsäädännössä. Strategialla on vaikutusta myös siihen, millaisia tavoitteita EU ajaa YK:n biodiversiteettikokouksessa syksyllä.

Strategia on komission laatima, ja parlamentti antaa sille kantansa ympäristövaliokunnan esityksen pohjalta.

Keskusta–oikeistolaisen EPP-ryhmän sekä maatalousvaliokunnan jäsenet ovat laatineet muutosesityksiä kannanottoon. He haluavat puuttua esimerkiksi kestävän metsänhoidon uudelleenmäärittelyyn, ohjeeseen vanhojen metsien käyttöön ja luonnonläheisen metsänhoidon termin käyttöön. Sarvamaa on valiokunnan jäsen ja laatinut muutosesityksiä.

Tiistaina iltapäivällä parlamentti äänestää, tehdäänkö kannanottoesitykseen muutoksia. Myöhään illalla on äänestys strategian kannanoton läpimenosta.

Ennakkotietojen mukaan strategia on menossa läpi parlamentissa pitkälti ympäristövaliokunnan esityksen muodossa.

Ympäristövaliokunnan jäsen Ville Niinistö (vihr) toivoo, että strategia menee läpi esityksen mukaisesti, ja aikoo äänestää sen puolesta.

– On välttämätöntä, että vanhat ja luonnontilaiset metsät pyritään suojelemaan, ja että metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään. Emme ole tähän mennessä saavuttaneet tavoitteitamme lajikadon pysäyttämisessä ja metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on jatkunut, joten metsätalous ei ole vielä kestävää, Niinistö kommentoi.

Niinistö: Suomenkin etu

Sarvamaa sanoo, että metsäasioita lukuun ottamatta hän kannattaa strategiaa ja parlamentin kannanottoesitystä. Sarvamaa aikoo tehdä äänestyspäätöksensä sen jälkeen, kun tiedossa on, mitkä muutosesitykset ovat menneet läpi.

– Siinä tapauksessa, että häviämme merkittävän osan muutosesityksistä, äänestän joko tyhjää tai vastaan, Sarvamaa sanoo.

Niinistö sanoo, että Europarlamentin kannanotot raportissa ovat kehotuksia, joten ne eivät hyväksytyksi tullessaan merkitse sitovaa sääntelyä, ja iso osa varsinaisista päätöksistä on kansallisia.

Niinistöstä on tärkeää ja Suomenkin etu, että luonnontilaisia metsiä suojellaan, avohakkuita vähennetään ja monisukupolvista sekametsäkasvatusta lisätään.

– Olisi metsätaloudenkin etu, että metsänomistajalle kehitettäisiin mahdollisuus saada tuloja myös osittaisesta suojelusta tai hiilinielujen kasvattamisesta, ei vain hakkuista. Sitä monet metsänomistajat toivovat, hän kommentoi.

MTK kriittinen

Ympäristöjärjestöt ovat puhuneet ympäristövaliokunnan kannanoton puolesta. Esimerkiksi WWF:n EU-osasto on lausunut, että meppien muutosesitykset voivat heikentää EU:n toimia luontokadon pysäyttämiseksi.

Suomessa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) on esittänyt kriittisiä lausuntoja strategiasta esimerkiksi kansallisten toimien määrittelystä.

Luonnonsuojeluasioiden lakimies Anna-Rosa Asikainen sanoo, että strategia jättää osittain epäselväksi, kuinka vapaasti jäsenvaltiot saavat päättää kansallisesti toimista tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Meidän viestimme on ollut, että vaikka tavoite on yhtenäinen, toimeenpano pitäisi tapahtua jäsenmaatasolla. Luonto on meillä erilaista, ja sopivat toimenpiteet ja tavat ovat vaihtelevia, Asikainen sanoo.

MTK:n kanta on, että strategiassa eri osa-alueiden tulee olla tasapainossa. Esimerkiksi sosiaalista ja taloudellista näkökulmaa ei saa unohtaa ja on löydettävä hyvät toimintatavat maanomistajien sekä maa- ja metsätalouden parissa työskentelevien kannalta.

MTK toivoo myös, että suojelutoimien lähtökohta olisi ennemmin kannustavuus, esimerkiksi markkinalähtöisesti, kuin velvoittavuus.

”Vihreä aalto on lyömässä”

EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä useampaa metsiin liittyvää lakihanketta. Viime viikolla Iltalehti uutisoi Suomen kuohuttaneesta linjasta EU:n metsäpolitiikassa taksonomiajärjestelmässä.

Sarvamaasta biodiversiteettistrategia on osaa laajempaa ilmiötä, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat ovat aiempaa vahvemmin esillä komissiossa. Hänestä ympäristövaliokunta on myös astunut maatalousvaliokunnan tontille metsäasioissa. Asiasta on käyty kiistaa pitkin kevättä.

– Tässä on aika voimakasta vyörystystä. Näkyyhän se poliittisesti isossa kuvassa, että vihreä aalto on lyömässä. Minulla ei ole vihreyden ja ympäristön kanssa ongelmaa, mutta jos ajatellaan tasapainoa politiikassa, siihen se on vaikuttamassa, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaasta Suomessakin biodiversiteetin suojelun suhteen voidaan tehdä enemmän, mutta eri tahot pohtivat jo onnistuneesti metsien hoitoa myös suojelun näkökulmasta. Hän muistuttaa, että EU:n tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on Suomessa.

Niinistö puolestaan korostaa, että YK:n luontopaneeli on varoittanut, että jopa miljoona lajia uhkaa kadota maailmalta sukupuuttoon. Myös Suomessa yli 10 prosenttia lajeista on uhanalaisia ja erityisesti vanhojen metsien lajikannat ovat romahtaneet.

Biodiversiteettistrategia käsittelee laajasti luontokatoa aina valtameristä metsien suojeluun. Strategia esimerkiksi määrittelee, että 30 prosenttia sekä maa- että merialueista on suojeltava kevyin keinoin ja 10 prosenttia tiukin keinoin Euroopassa. Lähes 17 prosenttia Suomen luonnosta on jo vähintään osittaisen suojelun piirissä.

– Emme voi uskottavasti vaatia muilta riittäviä toimia, jos emme ole valmiita suojelemaan omaa luontoamme vastaavasti itse, Niinistö kommentoi.

Artikkeli julkaistu Iltalehdessä 8.6.2021.

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: Elpymispaketti on Suomen ja kokoomuksen edun mukainen

10.5.2021

Taloudellinen epävakaus voisi altistaa unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisille uhkakuville.

EU:n elpymispaketti ja erityisesti kokoomuksen asennoituminen siihen ovat olleet kuluneen viikon kestoaihe ja kuuma peruna. Kannatan itse elpymispaketin hyväksymistä, vaikka näinä aikoina poliittisesti järkevämpää olisi olla asiasta hiirenhiljaa. Tähän en kuitenkaan pysty, sillä uskon aidosti vakaan Euroopan olevan Suomen etu.

Ensinnäkin Suomen etu on taloudellisesti vakaa Eurooppa. Koronapandemian alussa taloudelliset näkymät olivat erittäin synkät, katsottiin sitten finanssimarkkinoiden, valtiontalouden tai yleisen talouskasvun suuntaan. Tähän hätään ilmoitus EU:n elpymispaketista tuli paljon odotettuna viestinä vakaudesta ja palautti rahoitusmarkkinoiden luottamusta talouden kasvuun. Elpymispaketin esilletulon myötä korkotasot laskivat ja markkinat rauhoittuvat varsin nopeasti Euroopassa.

Mikäli nyt vetäisimme töpselin irti seinästä juuri kun konetta ollaan lämmittelyn jälkeen saamassa käyntiin, purkautuisivat elpymispakettiin jo sisälle leivotut positiiviset markkinavaikutukset ulos kuin ketsuppipullosta. Jälki olisi varmasti rumaa, sillä rahoitusmarkkinat odottavat EU:n toimivan yhtenäisesti ja pystyvän erilaisten tilanteiden vaatimiin poliittisiin päätöksiin. Tällä hetkellä pienikin inflaatioennuste syöksee suurtenkin valtionyhtiöiden kurssit kohti kaakkoa. Elpymispaketin romuttaminen voisi tuoda mukanaan merkittäviä säästömenetyksiä miljoonalle suomalaiselle piensijoittajalle ja kotitaloudelle, puhumattakaan makrotason vaikutuksista talouskasvuun ja korkoympäristöön.

Toiseksi Suomen etu on poliittisesti vakaa Eurooppa. Mikäli pakettia lähdettäisiin tosissaan kaatamaan, vaikutukset näkyisivät kauas tulevaisuuteen. Innokkaimmat näkevät tässä mahdollisuuden estää jonkinlainen ei-toivottu EU:n kehitys, tai jopa suistaa EU hajoamisuralle. Todellisuus on karumpaa. Yhteisten projektien kaataminen, johon kaikki muut ovat jo sitoutuneet, harvoin tietää ainoalle vastarannan kiiskelle hyvää. Sovun myötä kaatuisi myös EU:n monivuotinen budjettikehys ja sarja vaivalla neuvoteltuja poliittisia sopuja, jossa Suomella on paljon menetettävää. On realistista ajatella, että Suomen intressit tulevissa neuvotteluissa eivät olisi kovin korkealle arvostettuja.

Poliittinen liima, joka pitää unionin jäsenmaat yhdessä niin neuvotteluvoittojen kuin väistämättömien neuvottelutappioidenkin jälkeen on Suomelle mittaamattoman arvokas asia. Kun tämä liima alkaa rakoilemaan, pystytään unionin heikkoutta hyödyntämään monelta suunnalta. Unionin heikentyminen ei ole missään nimessä Suomen etu.

Kolmanneksi Suomen etu on turvallisuuspoliittisesti vakaa ja vahva Eurooppa. Taloudellinen epävakaus johtaa poliittiseen epävakauteen ja yhtenäisyyden rakoiluun, mikä altistaa unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisille uhille. Jo nyt Venäjä ja Kiina pyrkivät hyödyntämään jokaisen heikkouden hetken ja railon yhteisessä rintamassa. Käytännössä tämä tarkoittaa Kiinan osalta taloudellisten lonkeroiden ujuttamista yhä syvemmälle esimerkiksi Itä-Euroopan maiden talouksiin ja niiden hallitusten kytkemistä Kiinan intresseihin. Euroopan taloudellinen taantuma ja elpymispaketin kaataminen todennäköisesti kasvattaisivat kiinnostusta kiinalaista rahaa kohtaan esimerkiksi Unkarin kaltaisissa valtioissa. Tämä taas johtaa pidemmällä aikavälillä Kiinan ulkopoliittisten intressien välittymiseen EU:n ulkopolitiikassa. Jo aivan hiljattain Unkari esti EU:n yhteisen Kiinan uiguuritilannetta kritisoineen päätöslauselman hyväksymisen unionin neuvostossa.

Venäjän osalta tilanne on vielä suoraviivaisempi. Ukrainan sodan kiihtyminen, salamurhat EU:n maaperällä ja informaatiovaikuttaminen ovat osoitus Venäjän lisääntyneestä aggressiivisuudesta Eurooppaa kohtaan. EU:n heikkous on Venäjän etu, eikä ole epäselvää, etteikö Venäjä osaisi myös hyödyntää sitä. Tässä suhteessa EU:n vahvuus on Suomen etu. Mitä vahvempi ja yhtenäisempi unioni on, sitä turvatumpi on Suomen turvallisuuspoliittinen asema Euroopan reunamaana. EU on Suomen ainoa keino hallita globaalia epävakautta, joka näillä näkymin tulee vain kiihtymään. Kannatan itse Nato-jäsenyyttä voimakkaasti, mutta valitettavasti suomalaisten enemmistö ei ole vielä tätä mieltä.

Edellä mainitut argumentit eivät ole hehkuttamista, vaan kylmää poliittista ja taloudellista realismia. Jopa inhorealismia. Elpymispaketin vastustaminen perustuu ajatukseen ihannemaailmasta, jossa vastustaminen muuttaisi EU:n kehitystä tavalla, joka niin lyhyellä kuin pitkällä aikahorisontilla hyödyttäisi Suomea merkittävästi. Vetoavathan vastustajat sekä suoraan säästyneisiin euroihin (elpymispaketti rahoitetaan EU:n yhteisellä velalla, ei suoraan valtion budjetista – eurot eivät siis ilmestyisi kotimaan rahareikiin) että EU:n palauttamiseen ”kehityksen oikealle raiteelle.”

Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Elpymispaketin kaatamisyritys olisi vahingollista Suomen edulle Euroopassa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, kuten olen yllä kuvannut. Elpymispaketti on Suomen etu, ja Suomen etu on kokoomuksen etu. Olen iloinen kokoomuksen eduskuntaryhmän päätöksestä sallia edustajilleen vapaat kädet tulevassa äänestyksessä. Ratkaisu oli ainoa oikea, sillä onhan poliitikon tehtävä ottaa kantaa. Kyse on erittäin merkittävästä Suomen ulkopolitiikkaakin määrittävästä päätöksestä, vaikka keskustelu on pyörinyt pitkälti vain talouden ympärillä. Uskon, että enemmistö kansanedustajista ymmärtää tämän, ja tulee äänestämään jaa.

Julkaistu Verkkouutisissa 8.5.2021.

Ajankohtaista

Kokoomusmeppi lataa tiskiin tylyt tosiasiat elvytyspaketista: ”Suomelle mittaamattoman arvokas” – Valittelee kotimaisen keskustelun tasoa

6.5.2021

Keskustelu EU:n elpymisvälineestä on käynyt Suomessa kuluneen viikon aikana kuumana. Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa valittelee suomalaisen debatin tasoa ja johtajuuden puutetta.

”Haluan tehdä elpymisvälineen suhteen kantani selväksi: kyse on erittäin isosta ja monimutkaisesta kokonaisuudesta, joka on ennen kaikkea poliittisesti Suomelle mittaamattoman arvokas. Sanon sen suoraan: elpymisväline on yksinkertaisesti liian iso asia Euroopalle Suomen kaadettavaksi. Kyse on pelkän elpymisvälineen lisäksi myös koko budjettisovusta”, hän kommentoi tiedotteessaan.

Sarvamaan mukaan tällä viikolla monen kommentaattorin suusta on kuultu ajatus, jonka mukaan EU:n elvytyspaketin myötä suomalaisia pidetään Euroopassa ”hyödyllisinä idiootteina”.

”On väärä ymmärrys ajatella, että Brysselissä olisi valtava juttu, mitä mieltä Suomessa ollaan. Brysselissä ollaan lähinnä huolissaan siitä, viivästyykö prosessi ratkaisevan paljon viime metreillä. Tällä olisi tietenkin järistyksiä koko Euroopalle, mutta myös erityisesti Suomelle. Suomi nähdään luotettavana kumppanina, ei rettelöitsijänä. Jääminen sovun ulkopuolelle vahingoittaisi eniten meitä itseämme”, Sarvamaa sanoo.

Hän huomauttaa, että keskustelu elpymisvälineestä oli Suomessa etukäteen liian vähäistä, ja se vähä mitä sitä oli, kätki alusta lähtien sisäänsä väärän ydinviestin. Sarvamaan mukaan ratkaiseva argumentti uupui: elvytyspaketissa ei ole kyse pelkästään rahasta vaan poliittisesta kokonaisharkinnasta.

”Yksi syy tilanteeseen on siinä, ettei Suomen hallitus ehtinyt, tai edes osannut koronakiireiltään keskittyä tämän yhteisen eurooppalaisen ratkaisun selittämiseen ja perustelemiseen kansalaisille. Ja siinä mitä hallitus kertoi, oli vahva paino elvytysvälineen taloudellisissa näkökohdissa”, Sarvamaa huomauttaa.

Tämän jälkeen keskustelu juuttui kokoomusmepin mukaan yksinkertaisen laskuharjoituksen juoksuhautaan: kuinka paljon saadaan ja kuinka paljon maksetaan.

”Jos kysymys on todella niin yksinkertainen (maksu 6,6 – saanti 2,7), ei siitä oikein kukaan jaksa tosissaan lähteä gallupeissa ykkösenä loistavan perussuomalaisten kanssa ottelemaan.”

Sarvamaa ei usko, että porvarihallitus olisi saanut neuvoteltua merkittävästi erilaista pakettia.

”Pohjoismaat ovat lähtökohtaisesti EU:ssa nettomaksajia. Hyödyt tulevat muualta kuin suoraan valtion budjettiin, kuten vientimarkkinoista ja vakaudesta. EU:n elpymisrahasto ja siihen 30 vuodeksi yhdessä lainattava raha on silti hyvä asia Suomen kannalta. Kannattaa myös muistaa, että kyse on EU:n yhteisestä lainasta, jota meillä käytännössä jo on EKP:n 7000 miljardin euron taseen muodossa.”

Sarvamaan mukaan perustelut elvytyspaketin puolesta lähtevät laajemmista lähtökohdista kuin maksu-saanti-laskuharjoituksista.

”Ensinnäkin, EU on valtioiden vapaaehtoinen yhteisjärjestely, joka rakentuu vahvasti solidaarisuuden periaatteelle. Taloudellinen idea on siinä, miten mahdollisimman vahvan talouden unioni on sisämarkkinoilla kaikille sen jäsenille hyödyksi. Kaikki auttavat kaikkia vuorollaan ja kaikki hyötyvät. Tämä ei ole nollasummapeli. Yhteiseen koriin laitetut eväät ravitsevat lopputuloksena kaikkia osallisia enemmän kuin siinä tapauksessa, että jokainen syö vain omat eväänsä.”

Hän nostaa esiin myös geopolitiikan ja huomauttaa, että Suomen turvallisuudelle EU on nykymaailmassa aivan korvaamaton yhteisö.

”EU on Suomen geopoliittisen aseman peruskallio. Jos Suomen eduskunta päättäisi unionin suurimman haasteen edessä hylätä yhteisesti neuvotellun järjestelyn, löytäisi isänmaamme tämän päätökseen edestään toistuvasti tästä eteenpäin. Painoarvomme ja luottomme meille elintärkeässä poliittisessa yhteisössä kärsisi todella vakavan tappion. Kuvaamani asiat ovat todellisia ”Isänmaan etu” -näkökohtia”, hän sanoo.

Sarvamaan mukaan aivan keskeistä on myös muistaa, että EU:n elvytysvälineeseen liittyy suuri ja monitahoinen rykelmä päätöksiä, joihin kaikkien jäsenvaltioiden on sitouduttava yhdessä.

”Paketissa on koko unionin 7 vuoden rahoituskehys, omien varojen uudistettu lainsäädäntö (jonka ratifioinnista tämän viikon metelissä on kyse), ja oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen ehtona EU-rahan saamiselle”, hän toteaa.

”Viimemainitussa toimin kätilönä parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission neuvotteluissa. Elvytyspaketin kaataminen vaikuttaisi suureen kokonaisuuteen, joka on sovittu viimeisen vuoden aikana. Budjettisovun kaatuminen järisyttäisi markkinoita ja tarkoittaisi koko prosessin aloittamista alusta. Kyse on pitkästä urakasta, johon ei ole varaa. Riskinä on Suomen jääminen paitsioon kaikissa tulevissa budjettineuvotteluissa.”

Julkaistu Talouselämässä 6.5.2021.

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: Koronapassi saatava heti voimaan

Suomalaismeppi esittää, että koronatestin ottaminen todistusta varten olisi maksutonta.

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.) haluaa Euroopan unionin ja Suomen hyväksyvän yhteensopivan koronapassijärjestelmän kesän matkailua varten mahdollisimman ripeästi.

Euroopan parlamentti päätti täysistunnossaan hyväksyä puitelain EU:n COVID-19-todistukselle, jonka tarkoitus on osoittaa henkilön rokotustilanne, koronatestin tuore negatiivinen tulos tai mahdollinen immuniteetti.

Parlamentin hyväksynnän myötä EU voi aloittaa keskustelut jäsenvaltioiden kanssa.

– Koronapassi on ehdottomasti saatava voimaan kesään mennessä, jotta ihmiset voivat päästä kauan odottamilleen ja ansaituille kesälomille turvallisesti. Myös Euroopan turismiteollisuus odottaa päätöstä kiihkeästi, ja vaikutukset tulevat näkymään myös Suomen matkailussa. Tarvitsemme siis ripeästi yhteensopivan EU-laajuisen ja selkeän sekä toimintavarman järjestelmän, olkoon se sitten digitaalinen tai paperinen, Sarvamaa sanoo tiedotteessa.

Sarvamaa esittää, että koronatestin ottaminen todistusta varten olisi kansalaisille maksutonta. Näin voidaan taata järjestelmän syrjimättömyys. EU:n laki tarjoaa puitteet kansallisten järjestelmien käyttöönotolle ja yhteensopivuudelle.

On kuitenkin jäsenvaltioiden vastuulla pystyttää todistuksia varten tarvittava infrastruktuuri. Todistuksella jokaisen pitäisi voida matkustaa vapaasti EU:n rajojen sisällä.

– Jotta syrjimättömyys voidaan varmistaa, olisi koronatestin ottaminen todistusta varten oltava maksutonta. Aikaa ei ole nyt hukattavaksi, sillä yhteisen järjestelmän sijaan riskinä on tilkkutäkki lukuisia valtioiden ja yritysten omia todistuksia. Emme voi myöskään odottaa järjestelmää alkusyksyyn asti, vaan turvallinen vapaa liikkuvuus on mahdollistettava kansalaisille jo aiemmin kesällä, Sarvamaa sanoo.

Julkaistu Verkkouutisissa 29.04.2021.