Ajankohtaista

Uutiskirje 5/2022

3.5.2022

Toukokuun uutiskirje

Terveisiä täysistuntoviikolta Strasbourgista. Euroopassa voidaan nyt vetää hieman henkeä, kun Ranskan presidenttinä jatkaa Emmanuel Macron, eikä vallan kahvaan päässyt venäjämielinen Marine Le Pen. Sota on kuitenkin edelleen läsnä Euroopassa ja samaan aikaan kansainvälinen rikollisuus nostaa päätään, mistä pohdintaa uutiskirjeessä. Lisäksi asiaa myös EU:n käynnistämästä oikeusvaltiomenettelystä ja pakotteista Venäjää vastaan.

Komissio on lähettänyt notifikaatiokirjeen Unkariin

27. huhtikuuta 2022 jää EU:n historiaan merkittävänä päivänä. Komissio on vihdoin ottanut käyttöön neuvottelemani budjettilain ja lähettänyt Unkariin notifikaatiokirjeen oikeusvaltiorikkomuksista. EU-tukia voidaankin nyt tämän asetuksen puitteissa evätä maalta, jonka todetaan rikkoneen unionin yhteisiä arvoja – oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa.

Unkaria johtavan Orbanin hallitus on valtaan noustuaan kirjoittanut perustuslain uusiksi ja kalvanut oikeuslaitoksensa riippumattomuutta. Orbanin puolue Fidesz on myös laajentanut vaikutusvaltaa mediaan ja maan koulujen toimintaan. Samaan aikaan Unkari on saanut vuosittain EU-tukia noin kuuden miljardin euron edestä. Onkin täysin perusteltua vaatia nyt Unkarilta yksityiskohtaista selvitystä oikeusvaltiorikkomuksista notifikaatiokirjeessä. Unkarin on nyt yksinkertaisesti palattava demokraattiselle tielle, mikäli se haluaa jatkossa nauttia EU:n suomista eduista.

 

Odotuspeli: Milloin EU keskeyttää öljyn ja kaasun tuonnin Venäjältä?

 Viidellä aikaisemmalla pakotekierroksella EU on asettanut kiellon kivihiilen tuonnille ja poistanut useita venäläisiä pankkeja SWIFT-järjestelmästä. Kun uutiset leviävät Venäjän joukkojen raportoiduista julmuuksista Ukrainassa, on selvää, ettei tämä ole lisännyt tarpeeksi painetta Kremliin. Tämä pitäisi myös ymmärtää Saksassa ja Unkarissa, joissa edelleen hangataan öljyn ja kaasun tuontikieltoja vastaan.

Fossiilisesta energiasta saatavat tulot ovat ratkaisevan tärkeitä Ukrainan sodan ruokkimisessa. Uusien pakotteiden julkistamisen olisi pitänyt tapahtua jo aikoja sitten, mutta neuvottelut ovat edelleen käynnissä. Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock on luvannut öljyn tuonnin loppuvan vasta vuoden loppuun mennessä.

Häpeällisintä on seurata suomalaisten yritysten, joiden pääomistajana toimii valtio, kuten Fortumin toimia Venäjällä. Fortumin omistuksiin kuuluva saksalainen yritys Uniper on kiertämässä EU:n pakotteita maksamalla venäläisestä kaasusta ruplissa. Jos suomi haluaa seisoa historian oikealla puolella, on hallituksen vaikutettava kaikin keinoin siihen, että suomalaiset yhtiöt eivät edes tytäryhtiöidensä kautta osallistu Venäjän sotatoimien rahoittamiseen. Myös EU:n on tehtävä osansa ja saatettava kuudes pakotepaketti todellisuuteen. Tärkeää olisi, että kaasuyhtiöiden maksunvälitykseen osallistuva Gazprombank asetettaisiin pakotelistalle.

Kansainvälinen rikollisuus nostaa päätään Euroopassa

Sodan lisäksi Euroopan turvallisuutta uhkaa kansainvälinen rikollisuus. Vaikka Euroopan kansalaisten turvallisuus on ensisijaisesti jäsenmaiden vastuulla, yhä useammat turvallisuusuhat ovat valtioiden rajat ylittäviä. Näihin on pystyttävä vastaamaan konkreettisin keinoin, joilla pystytään varmistamaan ihmisten turvallisuus ja välttämään taloudellisia haittoja unionille ja sen jäsenvaltioille.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään kiihdyttänyt erityisesti julmaa ihmiskauppaa, jonka kauppatavarana toimii sotaa pakenevat naiset ja lapset. Ihmiskauppiaat käyttävät pakolaisia ja maahanmuuttajia myös jatkuvasti rikolliseen toimintaan. Tämän vuoksi meidän tulee pystyä valvomaan unionin ulkorajoja tehokkaasti, jotta voimme puuttua rikolliseen toimintaan. Euroopan unionissa täytyy olla nollatoleranssi ihmiskaupalle.

Europolin toimivaltuuksia ja operatiivista toimintaa tulisikin vahvistaa, sillä sen kautta EU:ssa pystytään tehokkaasti puuttumaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan. Pitkällä tähtäimellä Europolilla tulisi olla mahdollisuus suorittaa tutkintoja rajat ylittävistä rikoksista, sillä tällä hetkellä ne muodostavat erittäin silmäänpistävän uhan unionin sisäiselle turvallisuudelle. EU:n kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi onkin tärkeää lisätä kansainvälistä yhteistyötä, sillä yli puolet EU:n rikollisverkostojen epäillyistä jäsenistä sijaitsevat unionin ulkopuolisissa maissa.

Ahvenanmaan demilitarisoinnin uudelleentarkastelu

Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, kirjoitetaan Itämeren alueen puolustusstrategia uusiksi. Samalla kun Ruotsi vahvistaa Gotlannin puolustusta, on meidän myös punnittava uudelleen Ahvenanmaan roolia uudessa maailmanajassa.

Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä on Suomen ja Euroopan unionin perusta. Kuitenkin Venäjän sotatoimien myötä on perusteltua kyseenalaistaa Venäjän konsulaatin rooli Ahvenanmaan demilitarisoinnin vahtikoirana vielä tänäkin päivänä. Lisäksi Ahvenanmaalla on kriittinen asema Suomen meriliikenteen ja Itämeren turvallisuuden kannalta. Mahdollinen Nato-jäsenyys voikin tarjota Suomelle tilaisuuden päivittää historialliset sopimukset, jotka koskevat Ahvenanmaan aseistariisuntaa, tähän päivään.

Vastuullisen rahankäytön kirstunvartijana

Vuoden alusta olen toiminut EPP-ryhmän puheenjohtajana talousarvion valvontavaliokunnassa, jonka jäsenenä olen ollut jo 10 vuoden ajan. Työlläni valiokunnassa olen pyrkinyt edistämään EU-rahojen tuloksellista ja tarkkaa käyttöä.

Työtahtini talousarvion valvontavaliokunnassa on ollut korkea, sillä pöydälläni on ollut 53 raporttia, jotka käsittelevät EU:n eri instituutioiden ja virastojen vastuuvapauksia. Näiden instituutioiden vastuuvapaudesta äänestetään tällä viikolla täysistunnossa Strasbourgissa. EU:n toimielinten ja virastojen rahoitus tulee veronmaksajien pussista, joten on olennaista valvoa, että ne tekevät työnsä tehokkaasti ja verorahoja käytetään tarkoin harkitusti.

Tässä kaikki tältä erää, voit vielä lukea lisää kannanotoistani eri medioissa:

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Gazprombank asetettava EU:n pakotelistalle

Uusi Suomi: Suomi jättää hakemuksensa Natoon kevään aikana – ei kiirehtien, mutta huolellisesti toimien

Turun Sanomat: Kansainvälinen rikollisuus on pysäytettävä

Suomenmaa: EU-komissio aloitti oikeusvaltiomekanismin käytön Unkaria vastaan

Helsingin Sanomat: EU ottaa Unkarin virallisesti luupin alle – maan hallituksen on vastattava epäilyihin tukirahojen väärinkäytöstä

YLE: EU käynnisti petoksilla hankittujen varojen perinnän Unkarilta – Lista pääministeri Orbanin rikkeistä on pitkä

Maaseudun tulevaisuus: Metsien monipuolinen käyttö korostui keskustelussa EU:n metsästrategiasta

 

Ajankohtaista

Suomi jättää hakemuksensa Natoon kevään aikana – ei kiirehtien, mutta huolellisesti toimien

20.4.2022

Ennen pääsiäistä kirjoitin Puheenvuoron blogissani siitä, miten Suomen tulee tunnustaa tosiasiat Venäjästä. Kuin tilauksesta valtioneuvosto sai vajaa viikko sitten valmiiksi ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta.  Viimeistään nyt jokaiselle selonteon lukevalle valtioneuvoston sanoma sotilasliittoon liittymisestä on kristallinkirkas. Aikaisemmat turvallisuuspoliittiset, optioihin ja Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät rakenteet on nyt purettu ja ympäripyöreät ulko- ja turvallisuuspoliittiset kulmat on hiottu.

Pitkään turvallisuuspolitiikkamme kulmakivinä on toiminut yhteistyö Euroopan unionin suuntaan ja mahdollinen NATO-optio. Euroopan unioni on toki Suomelle aina ja edelleen turvallisuusunioni ja Unionilla on työkalupakissaan Lissabonin sopimus, joka velvoittaa jäsenmaita antamaan tukea toisilleen aseellisen hyökkäyksen tapahtuessa. Vaikka kirjaus on tärkeä, sen painoarvo on aina ollut pelotevaikutuksineen lähinnä teoreettinen.

Olen monissa yhteyksissä pitkäjänteisesti todennut, että uskottava suomalainen reserviläisarmeijaan nojaava puolustus yhdistettynä vaikuttavaan sotilaalliseen pelotevaikutukseen, eli NATO-jäsenyyteen, toimisi aidosti rauhan takeena.

Selonteossa alleviivataan suoraan ja kaunistelematta se tosiasia, miten EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ohjaava strateginen kompassi ei sisällä esityksiä yhteisen puolustuksen ulottuvuuden tuomisesta Euroopan unioniin. Ei ole valtiosalaisuus todeta, että tällä hetkellä ilman NATO:n tuomaa viidennen artiklan turvaa olemme mahdollisen hyökkäyksen alla yksin. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Meillä on oikeus päättää itse omasta tulevaisuudestamme ja kohtalostamme. Ellemme toimi näin, joku muu varmasti on valmis päättämään puolestamme.

Nyt selonteko siirtyy eduskunnassa valiokuntakäsittelyyn ja myöhemmin eduskunnassa järjestetään lähetekeskustelu selonteon tiimoilta.  Koko prosessin tarkoitus on lopulta päättää, jättääkö Suomi hakemuksen sotilasliiton liittymisestä vai ei. Oman arvioni mukaan Suomi tulee jättämään hakemuksen kuluvan kevään aikana. NATO:n Madridissa kesäkuussa pidettävä huippukokous on myös aivan nurkan takana, mikä omalta osaltaan kirittää toimia hakemuksen jättämisen suhteen.

Julkaistun selonteon tarkoituksena on tukea valitsemaamme demokraattista polkua. Polkua, joka on vienyt meidät ensin Euroopan unioniin, sitoen meidät aidosti länteen ja läntisiin arvoihin. Nyt olemme kulkemassa tätä polkua pitkin kohti NATO-jäsenyyttä, eikä menneitä pidä enää haikailla. Valituilla askelmerkeillä saamme hakemuksesta vedenpitävän. Eduskunta on näin myös toteuttanut kansan selkeää tahtoa hyvin säädellyssä järjestyksessä, mikä omalta osaltaan pienentää mahdollisen hybridivaikuttamisen riskiä liittymisprosessin aikana.

 

Kolumni julkaistu Uudessa Suomessa 20.4.2022

Ajankohtaista

Uutiskirje 4/2022

7.4.2022

Huhtikuun uutiskirje

Keväiset terveiset Brysselistä. Tässä uutiskirjeessä hyviä uutisia muun muassa sen suhteen, että Komissio on vihdoin ryhtynyt toimiin neuvottelemani oikeusvaltio-budjettilain kanssa. Lisäksi asiaa Venäjästä sekä EU-varojen suojaamisesta petoksilta.

Nyt se on virallista – Komissio lähettää notifikaatiokirjeen Unkariin

Komission puheenjohtaja ilmoitti tällä viikolla Strasbourgissa, että oikeusvaltioperiaate kytketään Unkarin saamaan EU-rahoitukseen. Tämän neuvottelemani lain käyttöönottoa on odotettu yli vuosi. Sen tarkoituksena on suojata veronmaksajien varoja väärinkäytöksiltä niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät noudata yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta. 

EU:ssa on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, onko nyt otollinen aika mekanismin käyttöönotolle, sillä se saattaisi vahingoittaa jäsenmaiden yhtenäisyyttä Venäjän sotatoimien keskellä. Itse olen ehdottoman solidaarinen kaikkien jäsenvaltioiden sotaponnisteluille ja Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten auttamiselle, mutta tämän budjettilain käyttöönotto on itsessään aivan eri asia. Siinä on kyse meidän veronmaksajien rahojen suojaamisesta väärinkäytöksiltä.

EU:n täytyy itse seurata vain lain kirjainta – ei poliittisia arvioita siitä, mikä nyt on sopivaa ja mikä ei. Unkarin tapauksessa aineisto on kiistaton ja siksi budjettilain mukainen menettely sen kanssa täytyy käynnistää.

Budjettilain mekanismi on hyvin suoraviivainen – Unkarin tulee vastata notifikaatiokirjeeseen kolmen kuukauden kuluessa. Tämän jälkeen asia siirtyy komissiolle, joka edellyttää Unkarilta selkeitä lakimuutoksia tilanteen korjaamiseksi. Jos Unkari ei niihin määräajan kuluessa suostu, tekee komissio ehdotuksen mahdollisesta budjettivarojen jäädyttämisestä neuvostolle. Saimme onneksi neuvoteltua lain siten, että neuvosto pystyy tekemään päätöksensä määräenemmistöllä. Yksittäinen jäsenvaltio ei tätä torppaa. 

Moni on kysynyt, miksi juuri nyt Unkari mutta ei Puola? Vastaus on yksinkertainen. Unkarista on riittävästi tutkinta-aineistoa siitä, miten korruptio on vaikuttanut EU-varojen väärinkäyttöön. Sen sijaan Puolan tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden rapauttamista ja EU-varojen väärinkäytöksiä ei vielä ole kytketty suoraan toisiinsa. 

Myös muissa jäsenvaltioissa korruptio on lähimpänä laukaisemaan oikeusvaltio-budjettiasetuksen käyttöönoton.

Suomen on tunnustettava tosiasiat Venäjästä

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kirjoittanut historiaan uuden, hyvin synkän luvun. Sellaisen luvun, jota emme olisi uskoneet enää ikinä näkevämme. Raakalaismaiset sotarikokset siviilejä kohtaan ovat järkyttäneet ympäri maailmaa. Samaan aikaan vaikuttaa siltä, että läntinen yhteisö on jäänyt kiusalliseen välitilaan, ja sodan alussa löytynyt yhtenäisyys on unohtumassa.

Vaikka Butšan verilöyly tuomittiin usean päättäjän toimesta, niin tässä kohtaa teot puhuvat enemmän kuin sanat. EU:n vastaisku loistaa poissaolollaan, vaikka jykevimmät päätökset ovat silmiemme edessä – Euroopan on kivihiilen lisäksi irtauduttava venäläisestä öljystä sekä kaasusta ja Venäjältä ostettavan fossiilisen energian maksujenvälityksen keskiössä olevat pankit on suljettava SWIFT:in ulkopuolelle.

Kyseisten keinojen käyttöönotto on välttämätöntä, ja niiden seuraukset heijastuvat varmasti myös EU:n jäsenvaltioihin. Tätä ei pidä kuitenkaan pelätä, eikä se ole millään tavalla perusteltu syy olla ottamatta käyttöön kyseisiä pakotteita, sillä niiden vaikutukset tuntuvat monin kerroin kiperämmin Putinin ja hänen moraalittoman hallintonsa selkänahassa.

Esimerkiksi Saksa on yksi merkittävimmistä toimijoista, joka ei ole tätä tosiasiaa halunnut sisäistää. Sen vastaanhangoittelu aiheuttaa EU:n sisällä juuri sitä, mitä Putin haluaa – erimielisyyksiä. Erimielisyydet eivät puolestaan auta Ukrainaa ja Eurooppaa millään tavalla, vaan päinvastoin. Ahneuden ja omien kansallisten intressien suojelun sijaan on ymmärrettävä, että jokaisesta tekemättä jätetystä päätöksestä ukrainalaiset ovat ne, jotka maksavat lopulta kovimman hinnan. Siis juuri he, jotka tällä hetkellä puolustavat omalla verellään meitä kaikkia eurooppalaisia.

Myös Suomessa on viimein hetki ryhdistäytyä ja tunnustaa tosiasiat Venäjästä. Baltian maat ovat oppineet menneisyydestään Venäjän kanssa, ja johtavat tällä hetkellä esimerkillä. Muun muassa Liettua on kuun alussa ilmoittanut luopuvansa täysin venäläisestä kaasusta, ja Viro tukee Ukrainaa suhteellisesti Suomeen verrattuna monikymmenkertaisesti. Lisäksi Viron parlamentin puhemies ja entinen pääministeri Jüri Ratas esitti jo helmikuussa Naton peruskirjan artikla neljän mukaisia turvallisuuskonsultaatioita.

Sen sijaan Nesteen öljyntuonti Venäjältä Suomeen ei yksinkertaisesti kestä päivänvaloa. Huomionarvoista on se, että Nesteen suurimpien osakkeenomistajien paalupaikalla on valtioneuvoston kanslia, eli suomalaiset veronmaksajat. Putinin sotakassan rahoittaminen öljyntuonnilla tai se, että pihtaamme aseellista ja taloudellista tukea, ei tule olla niitä tekijöitä joista meidät tämän kriisin jälkeen muistetaan. Ollaksemme aidosti historian oikealla puolella, meidän on myös kyettävä tekemään vaikuttavia toimia. Venäläiset diplomaatit olisi pitänyt karkottaa Suomesta jo päiviä sitten, ja tukeamme Ukrainalle, oli se sitten aseita tai euroja, pitäisi kasvattaa huomattavasti.

EU:n budjetin suojaaminen petoksilta ja oligarkeilta 

Maaliskuussa äänestettiin neuvottelemastani mietinnöstä, jonka tarkoituksena on lopettaa EU:n tukirahojen valuminen oligarkkien käsiin. Mietinnön tarkoituksena on ottaa jälleen yksi askel eteenpäin veronmaksajien rahojen turvaamisessa. Olen halunnut tuoda raportissa useamman kerran ilmi, miten tietyissä jäsenmaissa poliitikot ja hallinnon eri toimijat ovat osa oligarkkisia rakenteita.

EU:n budjettivarojen kannalta on olennaista tunnistaa lopulliset edunsaajat sekä ne henkilöt, jotka osallistuvat jäsenvaltioissa EU-varojen käsittelyyn ja ohjaamiseen eteenpäin. Olenkin vaatinut komissiota muuttamaan varainhoitoasetusta ja sisällyttämään siihen ”ammattiin liittyvän eturistiriidan” täsmällisemmän määritelmän. Raportissa tuodaan myös esiin se, että komissiolla on jo nyt käytössään lukuisia välineitä EU-varojen suojaamiseksi. Näitä pitäisi vain uskaltaa käyttää. 

 

Tässä kaikki tältä erää, voit vielä lukea lisää kannanotoistani eri medioissa:

Maaseudun tulevaisuus: Energiariippuvuuden aika on ohi

Iltalehti: Nämä suomalaismepit veisivät Suomen Natoon ehdoitta – muilla varaumia

Yle: Euroopassa on oligarkkeja omastakin takaa – nyt EU-parlamentti haluaa heidän näppinsä irti yhteisistä varoista

Yle: EU aloittaa kurinpitomenettelyn Unkaria vastaan oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta – Sarvamaa: ”Unkarilla on vielä mahdollisuus korjata tilanne

Uusi Suomi: Painava vetoomus Euroopan parlamentista: Venäjä-pakotteita kiristettävä välittömästi – energiatuonti seis, satamat kiinni venäläisiltä ja Ukrainalle toimitettava raskasta aseapua

 

 

Ajankohtaista

Mepit: ”Venäläispanssareiden telaketjun jälkiin ei Ukrainassa tänä keväänä kylvetä” – meidän on nyt tuotettava enemmän ruokaa kuin koskaan ennen

23.3.2022

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan jäsenet Herbert Dorfmann ja Petri Sarvamaa muistuttavat, että sodan vuoksi jokainen hehtaari on tänä keväänä kylvettävä. Heidän mielestään komission ei pidä nyt esittää mitään lainsäädäntöehdotuksia, jotka voivat aiheuttaa maanviljelijöille ylimääräisiä rasitteita.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa monin tavoin. Arkisimmillaan se näkyy kaupan kassalla kasvavana ruoka­laskuna.

Ukraina ja Venäjä kuuluvat molemmat maailman johtaviin vehnän tuottajiin, ja sota on jo ravistellut markkinoita ja nostanut hintoja. Maat ovat myös maailman johtavia maissin, rypsin, auringonkukansiementen ja auringonkukkaöljyn tuottajia. Yli 50 prosenttia EU:n maissintuonnista viime vuonna tuli Ukrainasta ja 86 prosenttia auringonkukkaöljyn tuonnista oli Ukrainasta.

Puutteet näkyvät pahimmillaan eurooppalaisten kauppojen hyllyissä.

Monet eurooppalaiset maan­viljelijät ruokkivat eläimiään ukrainalaisilla soijapavuilla ja lannoittavat peltojaan Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä tulevilla ravinteilla. Nyt tuonti näistä maista on katkaistu sodan ja talous­pakotteiden vuoksi.

Myös korkeammat kaasun hinnat ja jakelukatkokset ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia lannoitteiden tuotannossa. Suomessakin moni maan­viljelijä on jäänyt ilman tarvit­semiaan lannoitteita. Tämä vähentää satoa tilanteessa, jossa Euroopan pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon korvatakseen nämä puutteet, ei vain sisämarkkinoilla vaan myös maailmanmarkkinoilla.

Ukrainalaisen vehnän tuonti on ollut elintärkeää Pohjois-Afrikassa, jossa leivän hinnan nousu voi aiheuttaa poliittista levottomuutta. Epävakailla maailman­markkinoilla on vaikutusta myös sisämarkkinoihimme.

Tässä tilanteessa EPP-ryhmä kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan maataloustuotteiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja ryhtymään tarvittaessa koviin toimiin jäsenvaltioiden asettamia vientikieltoja vastaan.

Tällaiset kiellot eivät ole perussopimusten mukaisia ja heikentäisivät kriisitilanteessa vakavasti eurooppalaista solidaarisuutta.

Ennen kaikkea meidän on nyt kuitenkin tuotettava enemmän ruokaa kuin koskaan ennen, ja viljelijöillämme on oltava kaikki mahdollisuudet ja keinot tehdä niin. Ruokaturvan on oltava ensisijainen tavoitteemme. Tämän vuoksi me EPP-ryhmässä olemme pyytäneet komissiota tarttumaan nopeasti tilanteeseen.

Ensinnäkin maanviljelijöiden olisi voitava käyttää kesantoalueita valkuaiskasvien tuotannon lisäämiseen, ja heille olisi annettava tilapäisesti lupa käyttää lannoitteita ja kasvin­suojeluaineita tätä varten. Meidän on myös harkittava vuonna 2023 voimaan tulevassa YMP-uudistuksessa (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka) säädettyjen kesannointivelvoitteiden väliaikaista keskeyttämistä.

Toiseksi, nyt ei ole oikea aika esittää mitään lainsäädäntöehdotuksia, jotka voisivat heikentää tuotantoa. Me emme voi aiheuttaa maanviljelijöille mitään ylimääräisiä rasitteita. Muun muassa luonnon ennallistamista, kasvinsuojeluaineita ja huolellisuusvelvollisuutta koskevia lainsäädäntöaloitteita olisi lykättävä, kunnes kriisin vaikutukset tunnetaan kokonaisuudessaan.

Samalla näyttää yhä selvemmältä, että komission on syytä tehdä myös uudelleenarvio esitysten toteuttamisaikatauluista ja tavoitteista. EPP-ryhmä on myös toistanut jo Pellolta pöytään -strategian esittelystä alkaen huolellista vaikutustenarviota strategian lainsäädäntöesityksistä. Tämä arvio on nyt vielä entistäkin tärkeämpi.

Kolmanneksi meidän on oltava valmiita käyttämään kaikkia käytettävissä olevia yhteisen maatalouspolitiikan välineitä vakauttamaan markkinoita, joihin jo nyt kohdistuu vaikutuksia, ja joihin Venäjän mahdolliset tuontikiellot voivat edelleen vaikuttaa.

Lopuksi kehotamme komissiota esittämään viipymättä kokonaisvaltaisen strategisen suunnitelman EU:n elintarviketurvan varmistamiseksi. Koko Eurooppa, viljelijät ja kuluttajat ovat yhdessä tässä tilanteessa. Mitä paremmin turvaamme tulevaisuutemme, sitä paremmin autamme myös kanssaihmisiä Euroopan ulkopuolella.

Venäläispanssareiden telaketjun jälkiin ei Ukrainassa tänä keväänä kylvetä.

Herbert Dorfmann

europarlamentaarikko, Italia

EPP-ryhmän koordinaattori

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI-valiokunta)

Petri Sarvamaa

europarlamentaarikko (kok.)

AGRI-valiokunnan jäsen

 

Kolumni julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 26.3.2022

Ajankohtaista

Euroopassa on oligarkkeja omastakin takaa – nyt EU-parlamentti haluaa heidän näppinsä irti yhteisistä varoista

Maatalous- ja aluetukia valuu EU:ssa myös poliittisten johtajien lähipiireille. Parlamentti vaatii meppi Petri Sarvamaan laatimassa mietinnössä, että komissio puuttuu rahan jakamiseen eurooppalaisille oligarkeille.

Joihinkin Euroopan maihin on kehittynyt viime vuosina ”ennennäkemättömiä oligarkkirakenteita”, joissa on mukana hallitusten jäseniä ja korkean tason poliitikkoja.

Näin sanotaan EU-parlamentin mietinnössä(siirryt toiseen palveluun), josta mepit äänestävät huomenna täysistunnossaan. Mietinnön esittelijä on suomalaismeppi Petri Sarvamaa (kok, EPP.) Siinä vaaditaan komissiota ehkäisemään budjettivarojen päätymistä vääriin käsiin nykyistä tehokkaammin.

Runsaat sata miljardia euroa EU:n budjettivaroja käytetään vuosittain maatalous- ja aluetukiin. Niiden on tarkoitus tukea maanviljelijöitä tuottamaan ja alueita kehittymään. Satojen miljoonien eurojen tukivarat menevät kuitenkin vääriin käsiin.

Vaikka petokset ovat vähentyneet aiemmasta, vuoden 2020 budjetista vilpillisiin tarkoituksiin upposi runsaat 370 miljoonaa euroa(siirryt toiseen palveluun) eurooppalaisten veronmaksajien rahaa.

Petoksia on monenlaisia – väärennettyjen liiteasiakirjojen käyttö, julkisista kilpailutuksista laistaminen, hankkeen ylihinnoittelu, eturistiriidat tai korruptio.

Useissa maissa on esimerkiksi käytetty Euroopan maaseudun kehittämisvaroja yksityishuviloiden(siirryt toiseen palveluun) rakentamiseen poliittisille päättäjille. Tšekissä ja Puolassa puolet kaikista julkisista sopimuksista tehtiin vain yhden tarjoajan kanssa vuonna 2019.

EU-komissio tekee valvontamekanismien tarkastuksia ensi vuonna viidessä jäsenmaassa eli Bulgariassa, Romaniassa, Puolassa, Kyproksella ja Maltalla. Tarkoitus on varmistaa, että järjestelmät pystyvät luotettavasti paljastamaan eturistiriidat.

Maataloustukia itselle tai lähipiirille

Osa vääryyksillä hankituista rahoista päätyy vallanpitäjiä lähellä olevien ihmisten taskuihin. New York Times(siirryt toiseen palveluun) selvitti muutama vuosi sitten maatalousvarojen käyttöä yhdeksässä EU-maassa. Räikeimmät korruptiotapaukset löytyivät Unkarista ja Tšekistä.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on keskittänyt ja jakanut vaurautta lähipiirilleen maataloustukien kautta. Maan oppositio väittää(siirryt toiseen palveluun) hänen käyttävän EU-tukia hyväkseen myös huhtikuun vaaleissa.

Tšekin entinen populistinen pääministeri Andrej Babiš taas on käyttänyt veroparatiisirahoitusta kiinteistöjen hankkimiseen Ranskasta taannoisten Pandoran papereiden paljastusten mukaan. Maanantaina hänen kerrottiin joutuvan oikeuteen(siirryt toiseen palveluun) EU-maatalousvarojen väärinkäytöstä.

Bulgariassa EU:n syyttäjänvirasto pidätti(siirryt toiseen palveluun) viime viikolla entisen pääministerin Boyko Borissovin lähipiireineen korruptioepäilyjen vuoksi yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa. Borissov ja muut ministerit vapautettiin vuorokauden vangitsemisen jälkeen, ja heidän osallisuutensa tutkinta on kesken.

Bulgariassa on epäselvyyksiä sekä maataloustukien, koheesiovarojen että koronapanedemian hoitoon tarkoitettujen elpymisvarojenkin käytössä.

EU:n maatalousvarojen jakaminen on Sarvamaan raportin mukaan ”epätasaista” Unkarissa, Tšekissä, Bulgariassa, Slovakiassa ja Romaniassa. Sikäläinen järjestelmä suosii suuria tiloja. Niiden omistajilla on toisinaan läheiset suhteet kotimaassaan vallassa oleviin poliittisiin puolueisiin.

– EU-varojen valvonnan yksi keskeisistä ongelmista on se, että voimassa olevat asetukset eivät anna mahdollisuutta selvittää aukottomasti, ketkä rahaa ohjaavat ja minne, Sarvamaa tiivistää.

Uusi tietokanta käyttöön

Yksi parlamentin keskeisiä vaatimuksia on, että EU:hun luodaan yhteinen ja yhteentoimiva valvontajärjestelmä. Tietokantaan kirjattaisiin tiedot kaikista jäsenmaista samalla, vertailtavalla tavalla.

Parlamentti pyytää komissiota tiukentamaan varainhoitoasetuksen sääntöjä niin, että myös rahoitusvirtoihin vaikuttavat vikamiehet voidaan tunnistaa kussakin jäsenmaassa.

Lisäksi mepit haluavat, että budjetin käyttöä koskeviin lakeihin lisätään tarkka määritelmä ammatillisesta eturistiriidasta.

– Ettei pääse käymään niin, että jossain jäsenvaltiossa sama henkilö istuu molemmilla puolilla pöytää eli esimerkiksi että päättäjä saa bulvaaniyhtiöiden kautta etuja, joista hän itse tekee päätöksen, Sarvamaa kuvailee.

”Ammattiin perustuva eturistiriita” on myös sellainen, jossa hallintovirkamies pääsee ”peukaloimaan päätöksiä” ja esittelemään niitä hallitukselle. Näitä porsaanreikiä parlamentti haluaa nyt Sarvamaan mukaan tukkia.

Mikä oligarkki?

Oligarkia eli harvainvalta tarkoittaa hallintoa, jossa valta kasaantuu pienelle syntyperään tai varallisuuteen perustuvalle eliitille.

Neuvostoliiton romahdettua rikastuneita teollisuusmiljardöörejä kutsutaan Venäjällä oligarkeiksi, koska he käyttävät valtaa demokraattisen järjestelmän ulkopuolella.

Myös Ukrainassa on ryhmä bisnespohattoja, jotka rikastuivat ja saivat poliittista valtaa maan itsenäistyttyä Neuvostoliitosta 1991.

World Population Review -verkkosivuston(siirryt toiseen palveluun) mukaan maailmassa on tänä vuonna kymmenen maata, joiden valtiomuoto on oligarkia.

Millaista EU:n oligarkia on?

EU-alueella oligarkit ovat hienovaraisemmin järjestäytyneet kuin ”virallisissa” harvainvalloissa, Sarvamaa kuvailee. EU:ssa toisin kuin Venäjällä vallan ja varojen hivuttaminen tapahtuu demokratian ja länsimaisen lainkäytön piirissä.

– Se tapahtuu sillä lailla, että tietyille tahoille keskittyy valtavasti omistuksia. Nämä niin sanotut oligarkit tai sellaisiksi pyrkivät ihmiset toimivat niin, että he perustavat erilaisia peiteyhtiöitä ja pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin usein epäsuorasti, jotta rahoja päädyttäisiin jäsenvaltioissa ohjaamaan näille heidän yhtiöilleen.

EU:n poliittisissa yhteyksissä harvainvalta-termiä käytetään, kun halutaan osoittaa varakkaiden ja arvovaltaisten tahojen poikkeuksellisen suurta vaikutusta sekä talous-, rahoitus- ja teollisuusalan johtavien toimijoiden valtaa.

Parlamentti äänestää Sarvamaan mietinnöstä torstaina. Todennäköisesti se menee läpi. Valiokuntakäsittelyssä sitä kannatti 42 edustajaa ja vastusti kolme laitaoikean ID-ryhmän meppiä eli yksi tsekki ja kaksi ranskalaista.

Korjattu tekstiin 24.3. klo 8:38 Unkarin vaalien ajankohta huhtikuuksi. Alunperin jutussa kerrottiin niiden olevan syksyllä.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een asti.

Aiheesta lisää:

Kolumni julkaistu Yle Uutisissa  23.3.2022

 

Ajankohtaista

Uutiskirje 3/2022

1.3.2022

Huolestuneet terveiset Brysselistä. Venäjän hyökkäyssota on rikkonut Euroopan jo vuosikymmeniä kestäneen rauhan. Kauniiden puheiden aika on ohi – on ryhdyttävä tositoimiin, jotta voimme puolustaa Euroopan turvallisuutta. Tässä uutiskirjeessä pohdintaa Euroopan sotaisasta tilanteesta ja muutamia valonpilkahduksia muun muassa oikeusvaltioperiaatteeseen liittyen.

Euroopan rauha on rikottu

Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan viime viikon torstaina, etenemällä kahdeksalla rintamasuunnalla yli 40 miljoonan asukkaan itsenäiseen eurooppalaiseen valtioon. On sanomattakin selvää, että Euroopan rauha on rikottu. Putinin yritys piirtää Euroopan kartta uudelleen uhkaa muodostua tuhoisimmaksi konfliktiksi mantereellamme sitten toisen maailmansodan. Tähän mennessä on jo kuollut satoja siviilejä ja sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kotoaan.

Mikään ei yhdistä EU:ta ja muita länsimaita enempää kuin yhteinen vihollinen. On selkeästi ymmärretty, että kyse ei ole vain Ukrainan kohtalosta vaan myös meidän läntisten yhteiskuntien arvoista ja demokratiasta. Venäjän hyökkäykseen kiteytyy kahden hyvin erilaisen maailman – autoritarismin ja demokratian – välinen kamppailu. Ukraina on valitettavasti ollut tämän kamppailun keskiössä jo useiden vuosien ajan. Selvää on, että Ukraina ei selviä tästä yksin. EU:n ja muiden länsimaiden on jatkettava niin taloudellista kuin sotilaallista tukeaan, ja seistävä vahvasti Ukrainan rinnalla.

Putinin perustelut sodan aloittamiselle ovat olleet järjettömiä. Hän on muun muassa väittänyt, ettei ole olemassa Ukrainan kansakuntaa, joka olisi nykyisen valtion suvereniteetin arvoinen. Tällaisten irrationaalisten julistusten ja hyökkäysten myötä onkin esitettävä tärkeä kysymys meidän suomalaisten kannalta: Miten ja mihin perustuen kukaan voi kuvitella Suomen ja Ruotsin jäävän Naton ulkopuolelle tämän Putin-kierroksen jälkeen? Täysin absurdi ajatus.

Ruotsi voi toki aina mennä Suomen selän taakse, mutta Suomi ei voi mennä Ruotsin selän taakse. Sitä ylellisyyttä meillä ei ole. Venäjä on täyttä vauhtia murskaamassa itsenäistä eurooppalaista valtiota, mutta Suomessa tämän päivän poliittisten kannanottojen summa mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tai sen aikataulusta on täsmälleen samaa lätinää kuin tähänkin saakka – aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vastuu on vallassa olevilla, ja nyt viimeisimmät mielipidemittaukset huutavat myös konkreettisia toimia. Suomen turvallisuuspolitiikan ei tule olla tuuliajolla – on korkea aika tarttua ruoriin ja ohjata Suomi Natoon.

EU:n budjetti voidaan sitoa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen 

Euroopan unionin tuomioistuin antoi toissaviikolla sinettinsä neuvottelemalleni oikeusvaltiomekanismille, jolla kytketään EU:n budjettirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tuo neuvottelemani laki on ollut voimassa jo vuoden 2021 alusta alkaen, mutta Puola ja Unkari viivyttivät sen käyttöönottoa valittamalla laista tuomioistuimeen – mitä todennäköisimmin siksi, että lain toimeenpano vaikuttaisi ensimmäisenä juuri näihin jäsenvaltioihin.

Tämän budjettilain avulla oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta mailta voidaan jäädyttää tai evätä kokonaan EU:n budjetista maksettavat rahat. Tavallisesti tämänkaltaisen päätöksen tekemiseen menisi tuomioistuimelta vuosia. Kaikki kunnia sille, että he onnistuivat tekemään tämän päätöksen alle vuodessa.

Tuomioistuimen päätös on virstanpylväs ottelussa oikeusvaltioperiaatteen puolesta, sekä selkeä voitto demokratialle. Se osoittaa myös, että Euroopan unioni seisoo perusarvojensa takana, ja on valmis puolustamaan niitä viimeiseen asti.

Seuraavaksi katse kääntyy komissioon, jolla ei ole enää mitään syytä vitkutella lain käyttöönoton kanssa. Kun aiheesta keskusteltiin toissaviikolla Strasbourgin täysistuntosalissa, niin annoin puheenvuorossani komissiolle selkeän viestin: Nyt on aika toimia.

Syövän vastaisessa taistelussa on keskityttävä olennaisiin asioihin

Syöpä on isoin terveysongelma Euroopassa. Pelkästään EU:n jäsenvaltioissa syöpään kuolee noin 1,3 miljoonaa ihmistä vuosittain. Syöpä on globaali ongelma, joten ratkaisuja tulee myös etsiä EU:n tasolla. Tästä syystä Euroopan parlamentti perusti ryhmäni EPP:n johdolla valiokunnan, mikä pyrkii löytämään tapoja auttaa eurooppalaisia taistelussa syöpää vastaan. Ryhmäni EPP tekeekin paljon työtä syövän ennaltaehkäisyn puolesta. Näen tämän elintärkeänä terveemmän Euroopan puolesta.

Hyvä tarkoitus ei kuitenkaan aina pyhitä keinoja. Keskustelu syöväntorjunnassa on välillä meinannut joutua sivuraiteille. On keskusteltu muun muassa siitä, saako aikuisten urheilutapahtumissa anniskella tai mainostaa alkoholijuomia. Usein tällaisissa keskusteluissa unohdetaan näiden alkoholituottajien ja yrittäjien merkitys näiden tapahtumien mahdollistajana. Sääntely on tärkeä osa syöväntorjuntaa, mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä on pidettävä maalaisjärki mukana.

Meidän tulee keskittyä tehokkaaseen syövän ennaltaehkäisyyn eikä pikkutarkkaan sääntelyyn, jolla ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Etusijalle on asetettava moderni lähestymistapa syövän torjuntaan. Panostuksia tulee tehdä uuteen teknologiaan ja tutkimukseen, jotta ihmisiä voidaan diagnosoida ja hoitaa paremmin. Mitä paremmin ymmärrämme syövän taustalla vaikuttavia riskitekijöitä ja biologisia prosesseja, sitä tehokkaammin voimme ehkäistä syövän leviämisen. Panostetaan siis aidosti tehokkaisiin toimenpiteisiin, eikä takerruta lillukanvarsiin.

 

Kiitos sinulle, kun luit uutiskirjeen. Palataan taas seuraavassa!

Petri mediassa:

Kauppalehti: EU-komissio voi nyt aloittaa prosessin, joka jäädyttäisi EU:n budjettirahoituksen oikeusvaltioperiaatetta rikkovilta jäsenmailta. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eu-tuomioistuin-hylkasi-puolan-ja-unkarin-kanteet-oikeusvaltiokiistassa-meppi-petri-sarvamaa-viimeinen-este-on-nyt-poistunut/c7a25b52-2953-4758-825e-3360b5ee1b49

Maaseuduntulevaisuus: Sarvamaa metsien ja maatalouden ennallistamislainsäädännöstä: ”Kansallista päätäntävaltaamme ohittavaa sääntelyä tulee oikealta ja vasemmalta” https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1795619

Maaseuduntulevaisuus: Tuottajan hätähuutoon vastattava https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/kolumni/artikkeli-1.1780948

The Guardian: ECJ dismisses Hungary and Poland’s complaints over rule-of-law measure https://www.theguardian.com/law/2022/feb/16/ecj-dismisses-hungary-poland-complaints-eu-rule-of-law-measure

Uusi Suomi: ”Viimeinen este on nyt poistunut”, EU voi sulkea rahahanat – Puolalta ja Unkarilta luvassa ”kovaa peliä” https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/a7483379-9028-48ba-a35e-fbfcfc558c17?ref=ampparit:07d6

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Puolan ja Unkarin kanssa on toimittava nopeasti. https://www.verkkouutiset.fi/petri-sarvamaa-puolan-ja-unkarin-kanssa-on-toimittava-nopeasti/#a5b44dc4

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: EU:ssa tehtaillaan metsäalan kannalta hankalia ehdotuksia. https://www.verkkouutiset.fi/petri-sarvamaa-eussa-tehtaillaan-metsaalan-kannalta-hankalia-ehdotuksia/#a5b44dc4

 

 

Ajankohtaista

MEP Petri Sarvamaan toimisto hakee harjoittelijaa Brysseliin

22.2.2022

 

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan toimisto hakee harjoittelijaa palkalliseen harjoitteluun Brysseliin. Tarjolla on kaksi harjoittelupaikkaa seuraaville ajanjaksoille:

syksy 2022: 5.9.2022-3.2.2023.  
kevät 2023: 30.1.2023-30.6.2023.

Harjoittelu on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan sekä europarlamentaarikon toimiston arkeen kansainvälisessä työympäristössä. Tarjoamme monipuolisen ja vaihtelevan työnkuvan, johon kuuluvat muun muassa viestinnälliset tehtävät, poliittinen valmistelu sekä toimiston päivittäisissä tehtävissä avustaminen. Harjoittelu tarjoaa erinomaiset lähtökohdat muun muassa julkisen hallinnon tehtäviin, ja aiemmat harjoittelijamme ovatkin sijoittuneet erinomaisiin tehtäviin työelämässä.

Etsimme opintojensa keski- tai loppuvaiheessa olevaa opiskelijaa tai vastavalmistunutta. 

Parhaat lähtökohdat harjoittelulle antavat:
– suomen ja englannin kielten erinomainen suullinen ja kirjallinen taito,
– järjestelmällinen ja itsenäinen työote,
– kiinnostus Euroopan unionin toimintaa ja parlamenttia kohtaan,
– kyky toimia pienessä ja tiiviissä työyhteisössä,
– aiempi työkokemus hallinnollisista ja/tai viestinnällisistä tehtävistä, sekä
– kyky toimia huolellisesti myös ajoittaisen kiireen keskellä,
– opinnot soveltuvalta alalta, kuten valtio- tai yhteiskuntatieteellisestä, oikeustieteellisestä tai kauppatieteellisestä, tai muulla tavoin hankittu vastaava osaaminen. 

Kaikista tärkeimpänä ominaisuutena pidämme kuitenkin aitoa halua oppia uutta sekä hyvää asennetta. Harjoittelija on tärkeä ja arvostettu osa tiimiämme – tehtävänkuvaa voidaan tietyissä määrin muokata harjoittelijan omien toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti.

Pyydämme lähettämään hakemuskirjeen, CV:n sekä mahdolliset suosittelukirjeet osoitteeseen petri.sarvamaa@europarl.europa.eu viimeistään 17.3.2022. Kerrothan hakemuksessa, haetko jompaan kumpaan vai molempiin ajanjaksoihin. Jos haet molempiin ajanjaksoihin, pyydämme ilmoittamaan ensisijaisen toiveen. 

Lisätietoja tehtävästä antaa avustaja Juuso Kilpinen: juuso.kilpinen@europarl.europa.eu

 

 

Ajankohtaista

Analyysi: Nyt alkaa nokkapokka – EU voi rangaista demokratian rikkomisesta, seuraavaksi mitataan komission kantti puuttua Puolan ja Unkarin tukiin

16.2.2022

Rohkeneneeko EU evätä varoja demokratiaa rikkovilta mailta? Puola ja Unkari reagoivat tuomioistuimen päätökseen tuoreeltaan: ”EU käyttää valtaansa väärin”. Edessä on vielä isoja riitoja, kirjoittaa EU:ta seuraava taloustoimittaja Anna Karismo.

EU:n ”korkein oikeus” eli EU-tuomioistuin päätti keskiviikkona, että unionilla on oikeus evätä tukia jäsenmailta, jos nämä rikkovat demokratian periaatteita.

Päätöksestä ei voi valittaa, mutta edessä on vielä suurta poliittista vääntöä.

EU on vuosia kamppaillut demokratian taantumista vastaan osassa jäsenmaitaan, mutta se ei ole toistaiseksi kyennyt tekemään juuri mitään muuttaakseen esimerkiksi Unkarin tai Puolan autoritatiivista kurssia. Nyt komissio sai konkreettisen aseen, ja pallo on seuraavaksi Brysselin instituutioilla.

Komissio voi aloittaa rikkomusmenettelyn

Unkari ja Puola valittivat(siirryt toiseen palveluun) viime vuonna tuomioistuimeen EU:n uudesta rankaisumekanismista. Sen avulla EU voisi jäädyttää tukirahat mailta, jotka rikkovat oikeusvaltion periaatteita. Maakaksikon mielestä mekanismilla ei ole asianmukaista oikeusperustaa.

Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa käytännössä, että julkista valtaa käytetään lainsäädännön rajoissa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan, ja riippumattomat tuomioistumet valvovat vallankäyttöä.

Unkari ja Puola ovat suurimpia EU-tukien saajia. Ne ovat olleet viime vuosina useasti törmäyskurssilla Brysselin kanssa. EU on syyttänyt niitä muun muassa länsimaisen demokratian pelisääntöjen rikkomisesta ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden horjuttamisesta.

Unkarissa on ollut epäilyjä korruptiosta ja EU-varojen ohjaamisesta pääministeri Viktor Orbánin lähipiirille. Orbán ajaa ”illiberaalia demokratiaa”, mikä käytännössä merkitsee(siirryt toiseen palveluun) demokratian tukahduttamista.

Keskiviikon tuomio on tärkeä, koska Unkari ja Puola yrittivät alun perin estää uuden mekanismin käyttöönoton. Asiasta käytiin pitkä mittelö ministerineuvoston ja EU-johtajien kokouksissa.

Lopulta kaksikko suostui suunnitelmaan sillä ehdolla, että EU-tuomioistuin tarkastelee sen lainmukaisuutta. Ennen tuomioistuimen ratkaisua mekanismia ei ole voitu ottaa käyttöön.

Nyt komissio voi aloittaa Puolaa ja Unkaria vastaan menettelyn, joka voi päätyä tukien jäädyttämiseen. Ensin komissio lähettää maille huomautuksen, johon niillä on aikaa vastata kolme kuukautta.

Sen jälkeen komissio voi esittää maiden rahahanojen sulkemista, mutta hyväksymiseen tarvitaan yhä jäsenmaiden määräenemmistö.

”Parlamentti käy kiinni kuin peto limppuun”

Tuomiota odottivat erityisen hartaasti etenkin europarlamentaarikot, jotka pitävät oikeusvaltioperiaatetta EU:n tehokkaimpana aseena demokratian vastaisia voimia vastaan.

Parlamentti on myös haastanut komission oikeuteen, koska tämä ei meppien mielestä ole toiminut riittävän linjakkaasti ja päättäväisesti.

Suomalaismepeistä oikeusvaltioperiaatetta on ollut näkyvimmin rakentamassa kokoomuksen Petri Sarvamaa. Hän odottaa komission lähettävän notifikaation ensimmäisenä Unkariin jo maaliskuussa.

– Parlamentti tulee käymään komissioon kiinni kuin peto limppuun, Sarvamaa arvioi aamupäivällä.

EU ei ole vielä määritellyt, kuinka paljon tukia voitaisiin kerralla evätä missäkin tapauksessa. Komission ensimmäistä notifikaatiota luetaankin jäsenmaissa suurennuslasin kanssa, koska se on suuntaa-antava.

Komissio on käyttänyt rahaa painostuskeinona jo nyt, kun se on jättänyt käsittelemättä Puolan ja Unkarin elpymisvälineestä hakemat tuet. Elpymisvälineestä ja EU:n vuosibudjeteista ne saavat yhteensä kymmenien miljardien eurojen tuet.

Unkari uhkaa jopa EU-erolla

Unkarin ja Puolan mielestä tuomioistuin ylitti toimivaltansa hyväksyessään rankaisumekanismin, koska oikeusvaltioperiaatetta ei ole kirjattu EU:n perussopimuksiin.

Puolalaisten kommenttien mukaan kyse on maata vastaan kohdistuvasta ”hyökkäyksestä”.

– Puolan on puolustettava demokratiaansa kiristykseltä, jonka tarkoituksena on viedä meiltä oma päätösvalta. Varsinkin kun Puola menettää varoja toimenpiteistä, jotka ovat tavallisia Espanjassa tai Saksassa, varaoikeusministeri Sebastian Kaleta sanoi Twitterissä(siirryt toiseen palveluun).

– Tämä päätös vahvistaa vaarallisen pyrkimyksen ohittaa EU:n sopimuksia, Puolan hallituksen tiedottaja sanoi.

Unkarin oikeusministeri Judit Varga puolestaan arvosteli päätöstä Facebook-sivullaan. Hänen mukaansa tuomio on ”poliittinen” ja todiste siitä, että EU käyttää valtaansa väärin.

Maat haastanevatkin vielä EU-tuomioistuimen toimivallan asiassa. Sekä Unkarin että Puolan tuomioistuimet ovat jo linjanneet, että niiden omat perustuslait menevät joissakin tapauksissa EU-oikeuden edelle.

Unkarin pääministeri Orbán on väläytellyt julkisuudessa(siirryt toiseen palveluun) jopa maansa mahdollista eroa EU:sta.

Kolumni julkaistu Yle Uutisissa 16.2.2022

Ajankohtaista

Uutiskirje helmikuu 2022

3.2.2022

Helmikuisia terveisiä Brysselistä! Uutiskirjeessä on luvassa kuulumisia ilmastopolitiikan tiimoilta sekä pohdintaa talouden uusimmista käänteistä ja uusista vastuistani Euroopan parlamentissa. Hyviä lukuhetkiä!

Ilmastopolitiikkaa ja demokratian puolustamista

Viime kesänä julkaistun suuren ilmastopaketin Fit for 55 merkittävimmät hetket alkavat olla käsillä. Pakettiin kuuluvat lainsäädäntöaloitteet ovat nyt valiokuntakäsittelyssä parlamentissa, mikä tarkoittaa sitä, että tulevaan sääntelyyn vaikuttamisen hetki on nyt. Juoksen päivittäin tapaamassa kollegoja, asiantuntijoita ja sidosryhmiä, jotta voisimme saavuttaa parhaan mahdollisen lopputuloksen. Meidän tulee pyrkiä saamaan lopputuloksesta järkevä ja kestävä sekä ottaa huomioon kokonaisuus. Ilmastolainsäädännössä tulee huomioida ympäristön lisäksi tasapuolisesti myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat, kun sitä viilataan kasaan. Konkreettisesti vaikuttaminen tapahtuu aktiivisesti muutosesityksiä tekemällä eri lakeihin, jotka ovat käsittelyssä parlamentissa.

Jännittävät hetket ovat käsillä myös oikeusvaltiomekanismin kannalta. Helmikuun 16. päivänä EU:n tuomioistuin antaa päätöksensä Puolan ja Unkarin tekemästä valituksesta oikeusvaltiomekanismin lainmukaisuudesta. Oikeusvaltiomekanismin pääneuvottelijana todella toivon, että tämä päätös tulee tekemään lopun Puolan ja Unkarin autoritaaristen hallitusten niskuroinnille tämän asetuksen tiimoilta. Nyt on viimein aika ottaa käyttöön oikeusvaltioperiaate-asetuksen menettelyt ja tehdä loppu tälle demokratian polkemiselle.

Maailmantalouden epävarmuudet ja haasteet

Sukelletaan hetkeksi talouden syövereihin. Maailmantaloudessa tapahtuu tällä hetkellä paljon ja muutoksia on käynnissä moneen suuntaan. Epävakaa turvallisuustilanne heijastuu myös omalta osaltaan talouteen ja aiheuttaa epävarmuutta markkinoilla. Uutisotsikoita lukemalla voi olla hankala hahmottaa talouden kokonaiskuvaa Suomessa, Euroopassa tai globaalilla tasolla. Mitä talouden syvävirroissa siis tapahtuu?

Pitkästä pandemia-ajasta ollaan siirtymässä askel askeleelta kohti avautuvaa maailmaa ja kohti taloudellista toimintaa ilman sitä jarruttavia rajoituksia. Pandemian vaikutukset ovat olleet moninaisia: yhtä aikaa osakemarkkinat ovat nousseet voimakkaasti, kun taas reaalitaloudessa monet pienemmät ja suuremmatkin toimijat ovat kärsineet. Inhimillisinä vaikutuksina monet ovat joutuneet olemaan pitkiä aikoja lomautettuna ja osa menettänyt työnsä kokonaan. Erityisesti palveluala yhdessä tapahtuma- ja kulttuurialan kanssa ovat kärsineet pandemian rajoitustoimista kohtuuttoman paljon ja aivan liian pitkään. Nyt eri puolilla rajoituksista aletaan luopua, esimerkiksi tällä viikolla Tanska luopui lähes kaikista koronarajoituksista. Samaan aikaan Suomen hallitus on vitkutellut asian kanssa. Ankarat rajoitustoimenpiteet läpi pandemian ovat jo nyt jättäneen syvät arvet monelle alalle. Se, miten kauan tämän kurimuksen annetaan jatkua, on täysin hallituksen käsissä

Epävarmuuksia ja haasteita markkinoilla riittää. Voimakkaasti noussut energian hinta on aiheuttanut hintojen nousupaineita ja kiihdyttänyt inflaatiota. Tämä näkyy erityisesti maataloussektorilla, jossa maataloustuottajien tulot ovat paikoitellen sulaneet olemattomiin tuotantopanosten hintojen nousun vuoksi. Äärimmäisen haastavaksi tilanne on kehittynyt esimerkiksi kotieläintiloilla ympäri Eurooppaa, joissa tuotteen ulosmyyntihinta ei kata kuluja. Tämä jättää useat maatilayrittäjät konkurssin partaalle, ja tällä jos jollain on kauaskantoisia vaikutuksia niin meidän talouteen kuin ruoantuotantoon.

Voimakkaan elvyttämisen ja osaltaan siitä seuranneen talouden kasvun johdosta myös ohjauskoroilla on nousupaineita, mikä taas aiheuttaa muutoksia talouteen ja markkinoihin. USA:n keskuspankki Federal Reserve näyttää ottaneen tiukemman rahapoliittisen suunnan uuteen vuoteen astuttaessa, minkä myötä korkojen voidaan nähdä nousevan jo seuraavien kuukausien aikana Yhdysvalloissa.

Euroopan keskuspankki (EKP) on puolestaan pyrkinyt vakuuttamaan markkinat siitä, ettei se aio seurata korkotason kanssa sokeasti Yhdysvaltoja. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on pyrkinyt viestimään siitä, että euroalueen inflaatio on edelleen maltillisempi verrattuna rapakon takaiseen. Tämän pohjalta EKP näkee, että rahaa voidaan edelleen pumpata markkinoille, mikä pitää korot alhaalla mutta toisaalta lisää pelkoa inflaatiopeikosta. Inflaation kiihtymistä ja korkojen nousua on tärkeää pitää silmällä, sillä nämä vaikuttavat olennaisesti ihmisten kulutustottumuksiin sekä yritysten kannattavuuteen ja toimijuuteen.

 

 

Uusia vastuita parlamentissa

Toimiva talous muodostaa Euroopassakin politiikan selkärangan ja elinehdon. Olipa sitten kyse eri hankkeista, ohjelmista tai elpymisvälineistä mistä EU:ssa päätetään, tulee niiden rahoitus EU-budjetista. Tämän vuoksi EU-budjetin tärkeys on huomattava. Talouden toimintakyvystä Euroopassa on huolehdittava EKP:n toimien lisäksi myös EU:n toimielimistä käsin.

Lainsäädäntöpuolella tässä ollaan parlamentissakin etulinjassa. Olen toiminut talousarvion valvontavaliokunnan jäsenenä 10 vuotta, eli koko meppiaikani. Sen lisäksi budjettivaliokunnassa olen toiminut ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuosien ajan ja jatkan työtä nykyään valiokunnan jäsenenä. Vuoden alussa minut valittiin uudelleen EPP-ryhmän puheenjohtajaksi talousarvion valvontavaliokuntaan. Vastuu on kova, sillä valiokunta vastaa yhteisten varojen valvonnasta ja taistelee korruptiota vastaan. Valiokunnan rooli myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen valvonnan kannalta on merkittävä.

Tehtäväni valiokunnassa EPP-ryhmän puheenjohtajana on sovittaa yhteen erilaiset poliittiset kannat ryhmien välillä ja päättää raportöörin eli esittelijän tehtävistä ryhmän sisällä. Aion varmistaa työlläni sen, että EU-rahojen käyttö on entistäkin tarkempaa ja pitää huolta siitä, että varoja käytetään myös tuloksellisesti. Korruptiolle ja EU-budjetin väärinkäytöksille on oltava nollatoleranssi. Tämä ehdottomasti ja ennen kaikkea veronmaksajien etu.


Mediapoimintoja:

Sanomalehti Karjala 26.1. Petri Sarvamaa meppinä jo kymmenen vuotta

Kolumni Maaseudun Tulevaisuudessa 14.1. Realismia hiilinielutavoitteisiin 

Ydinvoima ja maakaasu EU:n taksonomiaan – ”erinomainen uutinen Suomelle”, Verkkouutiset 2.2.

“Ilman Nato-jäsenyyttä ei ole mitään takuita avusta”, Verkkouutiset 4.1.


Näillä ajatuksilla helmikuuhun. Erinomaista laskiaisen odottelua – käykäähän pulkkamäessä, nyt kun lunta riittää!

Terveisin,

Petri

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: Hallituksen on löydettävä toimiva ratkaisu eläinpalkkiouudistukseen

18.1.2022

Tiedote 18.1.2022

Euroopan parlamentin ja maatalousvaliokunnan jäsen Petri Sarvamaa kritisoi hallituksen toimintaa eläinpalkkiojärjestelmää koskevassa uudistuksessa.

“Uudistusta koskevat ongelmat ovat olleet hallituksen tiedossa jo useita kuukausia. Mielestäni haiskahtaa vahvasti siltä, että hallitus on nukkunut, kun olisi pitänyt vaikuttaa. Nyt syyttävää sormea yritetään väkisin kääntää kohti komissiota.”, sanoo Sarvamaa

Komission esittämä uusi tulkinta tuotantosidonnaisten tukien toimeenpanosta muuttaisi nykyjärjestelmää niin, että eläinten saamat tuet vaihtelisivat syntymäkuukaudesta riippuen asettaen ne keskenään täysin eriarvoiseen asemaan.

“Onhan tämä uusi tulkinta kaikin puolin huono suomalaiselle maataloustuottajille, etenkin kun ottaa huomioon sen, että nykyjärjestelmä on toiminut hyvin ja sitä on noudatettu moitteettomasti. Uuden mallin on ennakoitu tuottavan huomattavia taloudellisia menetyksiä suomalaisille tilallisille, eikä siihen sopeutumiseen ole varattu riittävästi aikaa.”, kertoo Sarvamaa

Komissio on tehnyt uuden tulkinnan tuotantosidonnaisten tukien toimeenpanosta, sillä nykyinen Suomen malli sisältää mahdollisen riskin EU:n yhteisten varojen käytölle.

“Hallituksen tehottomuus suomalaisten tuottajien etujen valvomiseksi hirvittää. Kun uudet tulkintaohjeet saatiin syksyllä, olisi vaikuttamistyön pitänyt olla jo pitkään käynnissä.”, toteaa Sarvamaa

Sarvamaan mukaan ratkaisun avaimet ovat edelleen hallituksella

“Sinällään mielenkiintoinen yritys pelastaa kasvot syyttämällä komissiota, mutta itse näkisin, että kyllä tässä on myös hallituksella peiliin katsomisen paikka. Jos vanhalla laskentamallilla ei voida jatkaa, niin tärkeintä on, että uuden mallin toimeenpanosta ei aiheutuisi haittaa suomalaisviljelijöille.”, sanoo Sarvamaa.

”Vuonna 2023 alkaa joka tapauksessa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen toimeenpano. Tältä osin olisi järkevä tehdä nyt kerralla oikein sellainen laskentamalli, jota ei jälleen vuoden päästä tarvitsisi myllätä uusiksi”, päättää Sarvamaa.

 

Lisätietoja:

Petri Sarvamaa

+32 (0)2 28 45647

 

Poliittinen avustaja

Juuso Kilpinen, +32 (0)2 28 37647

Ajankohtaista

Kolumni: Realismia hiilinielutavoitteisiin

14.1.2022

Euroopan unionissa on tekeillä muutos lulucf-asetukseen, jossa EU:lle on esitetty 310 miljoonan tonnin hiilinielutavoite vuodelle 2030. Muutos on osa pakettia, jossa unionin lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan ilmastolain kanssa. Maankäyttösektorin tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Ympäristövaliokunnan raportööri Ville Niinistö väittää, että komission ehdottama hiilinielutavoite ei riittäisi työssämme ilmastonmuutosta vastaan ja esittää sen nostamista 490 miljoonaan tonniin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Komission ehdotus ylittää sellaisenaan ilmastolaissa esitetyt tavoitteet.

Raportöörin tehtävä on löytää kompromisseja, mutta tässä on ammuttu ohi maalitaulusta. Yliampuvat tavoitteet eivät palvele ketään vaan vaikeuttavat entisestään hankalaksi povattuja neuvotteluja.

Suomelle uusi laskentamalli on tervetullut, sillä se heijastelee paremmin metsien ja maankäytön todellista kehitystä. Osalle maista uudet tavoitteet ovat kuitenkin karvasta nieltävää, kuten Ruotsin kohdalla olemme huomanneet.

Vihreät ovat löytäneet hyvän suunnan ydinvoimassa ja Nato-kysymyksessä, mutta metsäkantojen järkevöitymisen suhteen en pidättäisi hengitystä.

Niinistön esitys on järjetön suomalaisen metsänhoidon näkökulmasta. Lyhyt matematiikka riittää laskemaan, mitä Suomen hiilinielutavoitteen kasvattaminen vajaasta 20 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin tekisi metsäsektorille ja sen tarjoamille työpaikoille.

Vihreiden esitys unohtaa, että fossiilisten energialähteiden käytön vähentämiseksi tarvitsemme maankäyttösektorin tuottamia vaihtoehtoja.

Käsissämme on elinvoimaisen biotalouden avaimet. Voimme valita, teemmekö kestävästi Euroopassa vai ajammeko tuotannon unionin ulkopuolelle mahdottomien kriteerien vuoksi.

Biopohjaisilla valmisteilla voimme varastoida hiiltä ja aktiivisella metsänhoidolla kasvattaa nielujen kokoa sekä auttaa metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kyseessä on win-win-tilanne, jossa voittajia voivat olla niin ilmasto ja luonto kuin metsänomistajatkin.

Edellytyksenä on kestävän metsänhoidon toimintaedellytysten turvaaminen myös jatkossa.

Tikunnokkaan on vihreiden esityksessä joutunut metsien lisäksi myös maataloussektori. Vihreät haluavat jouduttaa maataloudesta syntyvien maankäytön päästöjen hiilineutraaliustavoitetta viidellä vuodella verrattuna komission ehdottamaan tavoitteeseen.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen juna kuitenkin meni jo, eikä Niinistön kaavailema vauhti ole sovitettavissa yhteen todellisuuden kanssa.

Maatalousvaliokunta laati joulukuussa lulucf-asetukseen oman lausuntoehdotuksensa, jossa muistutetaan ruuantuotannon olevan edelleen maatalouden ensiarvoinen tehtävä, vaikka hiiliviljelyyn panostamista tullaankin lisäämään.

Ehdotus kaikkien maatalouden päästöjen sisällyttämisestä asetuksen piiriin vähentäisi sektoriin kohdistuvia paineita, mutta ajatus on toimiva vain, jos siihen sovelletaan jäsenmaakohtaista tarkasteltua. Tilanne, jossa metsäiset maat kompensoisivat maatalousvaltaisten maiden päästöjä, ei ole hyväksyttävä.

Kaiken kaikkiaan komission esitys on varsin tasapainoinen, eikä ole kenenkään etu lähteä venyttämään sitä liikaa suuntaan tai toiseen.

 

Kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.1.2022

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: Tarkkana Euroopan tason velanoton kanssa

12.1.2022

Muuttuuko vuosinumeron vaihtumisen mukana jotain oleellista, vai pysyvätkö asiat ennallaan?

Euroopan unionin näkövinkkelistä katsottuna muutama asia muuttuu vuoden vaihtuessa. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu, ja puheenjohtajan saappaisiin hyppää Slovenian jälkeen Ranska. Seuraavat kolme puheenjohtajamaata – Ranska, Tshekki ja Ruotsi – tulevat seuraavan puolentoista vuoden aikana keskittymään vahvasti muun muassa puolustus- ja turvallisuusteemoihin ja talouden uudistamiseen.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin pitämän linjapuheen mukaan unionin talousyhteistyötä haikaillaan syvennettävän entistä enemmän yhteisen lisävelan ottamisen suuntaan. Tämä ei tietystikään lähtökohtaisesti ilahduta. Euroopan tason velanoton kanssa täytyy olla tarkkana. Yksi elpymispaketti suunnattuna selkeästi koronakriisin jälkeiseen talouden toipumiseen on eri asia kuin velkahanan aukaiseminen kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin.

Vuoden ensimmäisiin kuukausiin kohdistuu odotuksia myös oikeusvaltioasetuksen suhteen. Taistelu asetuksen käyttöönotosta on ollut käynnissä koko viime vuoden, sillä ongelmamaat Puola ja Unkari tekivät asetuksesta oikeuskantelun. Jumppaaminen jatkuu edelleen, mutta helmikuun alussa suuntaviivoja tilanteeseen tulee antamaan Euroopan unionin tuomioistuimen lopullinen päätös asetuksen lainvoimaisuudesta. Jo viime vuoden lopulla saatu julkisasiamiehen lausunto aiheesta näytti vihreää valoa siihen suuntaan, että asetus on kaikkien unionin perussopimusten mukainen. Jos ja kun tuomioistuimen päätöskin vielä saadaan saman sisältöisenä, kohdistuu komissioon valtava paine asetusten mukaisten toimien aloittamiseksi jäsenmaita kohtaan. Toimet pitäisikin ehdottomasti ottaa käyttöön heti. Kaikissa Euroopan maissa tilanne esimerkiksi median vapauden tai vähemmistöjen oikeuksien suhteen ei ole tällä hetkellä kestävällä pohjalla. Tällaisia yhteiskuntia emme voi nyt emmekä tulevaisuudessa yhteisestä budjetista tukea.

Oikeusvaltiotilanteet vaativat ylipäätään tarkkaa ja jatkuvaa tarkastelua; ei pelkästään Puolassa ja Unkarissa, vaan joka ikisessä Euroopan maassa, myös Suomessa. Se, että kerran ollaan oltu oikeusvaltio, ei takaa tilanteen pysymistä aina auvoisena. Valppaus aiheen suhteen vaatii jatkuvaa kriittisyyttä yhteiskunnan toimintaa, vallankäyttöä, rakenteita ja mediaa kohtaan. Tärkeimmät kysymykset kuuluvat: säilyvätkö ihmisten perusoikeudet turvattuina, tehdäänkö yhteiskunnan päätökset perustuslakia kunnioittaen ja pidetäänkö demokratian perusperiaatteista tarkasti kiinni. Näitä kysymyksiä on syytä pohtia toistuvasti Suomessakin.

Julkiseen keskusteluun on vuodenvaihteessa noussut myös perustavanlaatuisia aiheita, päällimmäisenä turvallisuuspolitiikka. Venäjän ja lännen kiristyvät suhteet ovat aiheuttaneet laajaa keskustelua ja jopa aseelliseen konfliktiin varautumista. Polttopisteessä on Venäjän ja Ukrainan välinen raja. Venäjän vaatimukset kohdistuvat ennen kaikkea sen rajojen läheisyydessä oleviin puolustusjärjestelmiin ja siihen, mitkä maat saisivat kuulua Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, Natoon, ja mitkä eivät. Näillä uhkailuilla on vaikutuksensa myös puolustuspolitiikassaan liittoutumattomaan Suomeen. Nato-keskustelu onkin noussut jälleen pinnalle kotimaassakin. Itänaapurin nöyristelyyn ei ole enää varaa – Venäjällä ei voi olla valtaa vaikuttaa itsenäisten maiden päätöksiin puolustuksen järjestämisestä. Meidän pitäisi nyt selkeästi osoittaa oma paikkamme tällä kartalla ja näyttää Nato-jäsenyyttä hakemalla, että Suomi on aidosti osa länttä.

Uutta ja vanhaa siis, muutosta ja pysyvyyttä. Näillä eväillä uuteen vuoteen. Ehkä jälleen kohtaamme myös jotain sellaista uutta, mitä emme osaa tässä hetkessä aavistaa. Sitä kohti!

 

Blogikirjoitus julkaistu Verkkouutisissa 7.1.