Sarvamaa: EU-vaikuttamistyö metsissä kantoi hedelmää Suomelle

16.7.2021

Tiedote 16.7.2021.

Sarvamaa: EU-vaikuttamistyö metsissä kantoi hedelmää Suomelle

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok. / EPP) on tyytyväinen komission julkaisemaan EU:n metsästrategiaan ja sen sisällössä tapahtuneisiin merkittäviin muutoksiin aiempiin vuotoihin verrattuna. Suomi ja muut jäsenmaat saavat jatkossakin päättää, miten metsiään hoitavat. Sarvamaa on myös varovaisen tyytyväinen muihin metsiin vaikuttaviin lainsäädäntöesityksiin kuten LULUCF-lainsäädäntöön. Sarvamaan mukaan suomalaisten vaikuttamistyöllä on ollut suuri merkitys lopputuloksessa, ja viesti kuultiin Brysselissä. Ympäristö- ja talousnäkökulmat ovat nyt paremmin tasapainossa.

“Ensimmäiset vuodot metsästrategiasta olivat todella huolestuttavia, ja saivat aikaan murskakritiikkiä parlamentilta, jäsenvaltioilta sekä yksityiseltä sektorilta. Niissä tasapaino oli täysin vinoutunut, ja metsiä tarkasteltiin lähinnä suojelunäkökulmasta unohtaen niiden merkitys kiertotaloudelle fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Komission pohjaesitys sellaisenaan olisi ollut katastrofi Suomen metsätaloudelle”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa kirjelmöi jo aiemmin komissiolle peräänkuuluttaen tasapainoista strategiaa, jossa kestävän metsänhoidon taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus otetaan tasapainoisesti huomioon. Mukana kirjeessä oli myös parlamentin suurimman EPP-ryhmän johto. Lisäksi Sarvamaa julkaisi yhteiskirjeen Suomen metsämyönteisten meppien kanssa aiheesta.

“Määrätietoinen vaikuttaminen tuotti tulosta, ja tänään julkistetussa strategiassa on nähtävissä huomattavia parannuksia verrattuna ensimmäisiin versioihin. Saamme jatkossakin päättää, miten metsiämme hoidamme. Strategiassa tunnustetaan metsänomistajien asema, läheisyysperiaatteen kunnioittaminen sekä metsäteollisuuden koko arvoketjun merkitys taloudelle. Metsäpolitiikan kansalliselle toimivallalle annetaan sen ansaitsema arvo ja avainsana on metsien monikäyttöisyys”, Sarvamaa jatkaa.

Yksi huomattava parannus liittyy lyhytikäisten puutuotteiden rooliin. Ensimmäisessä versiossa puun käyttö näihin tuotteisiin haluttiin minimoida, mutta lopullisessa versioissa niiden rooli fossiilisten tuotteiden korvaajina on ymmärretty. Avohakkuita metsänhoitometodina ei pyritä kieltämään. Sarvamaan mukaan myös LULUCF:ssä Suomelle laskettu nielutavoite vuosien 2016-2018 perusteella vaikuttaa kohtuulliselta. 

“Kaiken kaikkiaan pahimmat kauhukuvat eivät toteutuneet, ja näitä esityksiä voidaan lähteä jatkotyöstämään parlamentissa sekä neuvostossa. Olen tyytyväinen suomalaisten aktiiviseen vaikuttamistyöhön, jolla oli selvä vaikutus komission lopulliseen kannanmuodostukseen. Huoliamme kyllä kuullaan, kunhan ymmärrämme pitää ääntä tilanteen vaatiessa”, Sarvamaa sanoo.

Lisätietoja:

Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen

Tuomas.tikkanen@europarl.europa.eu

Suomen meppien avoin kirje metsätalouden tulevaisuudesta ja hallituksen vaikuttamisen yhtenäisyydestä

12.7.2021

Avoin kirje metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta huolestuneille

Tiedote 12.7.2021.

Julkaisuvapaa heti

Suomen meppien avoin kirje metsätalouden tulevaisuudesta & hallituksen vaikuttamisen yhtenäisyydestä

Europarlamentaarikot Eero Heinäluoma, Elsi Katainen, Henna Virkkunen, Laura Huhtasaari, Mauri Pekkarinen, Miapetra Kumpula-Natri, Nils Torvalds, Petri Sarvamaa ja Teuvo Hakkarainen julkaisevat yhteisen avoimen kirjeensä metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta huolestuneille. Kirjeessä mepit ottavat kantaa virinneeseen kotimaiseen metsäpoliittiseen keskusteluun ja hallituksen yhtenäisyyteen Suomen EU-edunvalvonnassa.

”Me allekirjoittaneet Euroopan parlamentin jäsenet painotamme Suomen aktiivista ja oikea-aikaista vaikuttamista EU:n metsästrategiaan ja muihin metsiin liittyviin politiikkatoimiin hallituksen ja eduskunnan linjaamien kantojen mukaisesti. Näiden kantojen ytimessä on metsäpolitiikan kuuluminen jäsenmaiden toimivaltaan. Pidämme välttämättömänä, että Suomi vaikuttaa tehokkaasti niin uuteen ilmastolainsäädännön kokonaisuuteen kuin uuteen metsästrategiaan turvaten pienen, ulkomaankaupasta riippuvaisen, ympäristövastuunsa tunnistavan edelläkävijämaan kansalliset edut. Tässä onnistumiseksi on tärkeätä, että Suomen pääministeri ja toimivaltaiset ministerit saavat keskeisten muiden toimijoiden täysimääräisen kannatuksen ja tuen. Iso merkitys on sillä, että hallitukselta EU-päätöksentekoon lähtee yhtenäinen viesti, jota tukee mahdollisimman yhtenäinen eduskunnan kannanmuodostus”, allekirjoittaja Petri Sarvamaa siteeraa kirjettä.

Kirje liitteenä.

Sarvamaa kirjelmöi metsästrategiasta Ursula von der Leyenille, allekirjoittajina EPP:n johto

5.7.2021

Tiedote 5.7.2021.
Julkaisuvapaa heti

EPP Forestry letter July 2021-2

Euroopan parlamentin jäsen ja metsästrategianeuvottelija Petri Sarvamaa (EPP, kok.) on kirjelmöinyt EU:n metsästrategiasta yhdessä parlamentin suurimman EPP-ryhmän johdon kanssa komission puheenjohtaja Von der Leyenille, varapuheenjohtaja Dombrovskisille sekä komissaari McGuinnesille. Kirjeen on allekirjoittanut Sarvamaan lisäksi mm. EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber.

Kirjeessä Sarvamaa ja EPP-ryhmän johto peräänkuuluttavat kestävän metsänhoidon merkitystä, metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisessa Euroopassa sekä metsien kansallista toimivaltaa, ja vaativat komissiota muuttamaan ripeästi metsästrategialuonnostaan. Komissio julkaisee metsästrategian sisältävän ”fit for 55” -lainsäädäntöpaketin 14.7.

”Esillä ollut metsästrategialuonnos heikentää kestävän metsänhoidon käytäntöjä ja hidastaa fossiilisten materiaalien korvaamista uusiutuviin puutuotteisiin perustuvilla tuotteilla. Siinä ei käsitellä metsien taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia tasapainoisella tavalla. Luonnos edistäisi passiivista metsätaloutta ja loisi aivan uusia riskejä, jotka johtavat teollisuuden siirtymiseen Euroopan ulkopuolelle ja kilpailukyvyn menetykseen EU:ssa. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten heikentyminen Suomessa tarkoittaisi myös bruttokansantuotteen tippumista ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan rapautumista entisestään,” Sarvamaa sanoo.

Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen lisäksi Sarvamaa esittää kirjeessä huolensa EU:n toimivallasta metsäpolitiikkaan.

”EU:n perussopimuksissa ei viitata EU:n yhteiseen metsäpolitiikkaan, sillä metsiä koskeva toimivalta kuuluu jäsenvaltioille. Tämän myös parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto ovat tunnustaneet tosiasioina omissa kannoissaan jo aiemmin. Komissio ei siksi voi ehdottaa yhteistä eurooppalaista metsäpolitiikkaa ympäristö- ja ilmastotoimivaltaan vedoten,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa huomauttaa myös, että metsät EU:ssa ovat erilaisia, eikä samaa suojelukeinoa voida soveltaa kaikkialle.

”EU:n metsille ominaista on suuri moninaisuus metsien omistajuusjärjestelyistä niiden kokoon, rakenteeseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja kestävyyteen. Strategiassa ei noudateta läheisyysperiaatetta, eikä metsiin liittyviä suojelukysymyksiä voida ratkaista soveltamalla samaa lähestymistapaa kaikkialle. Metsät Portugalissa, Romaniassa tai Suomessa ovat hyvin erilaisia, ja edellyttävät erilaisia toimintatapoja. Siksi on korostettava paikallisia toimintamalleja, omistusoikeuden kunnioitusta ja yhteistyötä metsänomistajien kanssa,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan metsästrategia on monin tavoin markkinatalouden periaatteiden vastainen, ja pyrkii luomaan uutta viherbyrokratiaa ja ”green tapea”.

”Strategia pyrkii esimerkiksi määrittelemään, mitä tuotteita metsäteollisuus saisi jatkossa tuottaa ja mitä ei. Tällaista sääntelyä ei pidä tehdä EU-tasolla, sillä tällöin unohdetaan kuluttajien tarpeet, metsien monikäyttöisyys ja estetään innovointia. Metsistä tuotetaan esimerkiksi paperia ja pakkauksia, jotka lyhyestä käyttöiästään huolimatta korvaavat fossiilisia materiaaleja. Komission olisi tunnustettava periaate, jonka mukaan puun kaikkia osia käytetään eri tuotteisiin, mikä on aidosti resurssitehokas tapa luoda lisäarvoa ja edistää ilmastoystävällistä biotaloutta. Kiertobiotalouden vahvistaminen elinvoimaisen metsäteollisuuden avulla on keskeinen tavoite Suomen siirtyessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa toimii Euroopan parlamentin metsästrategiakannan pääneuvottelijana.

Lisätietoja: 

Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen, puh. +358 40 523 5768, tuomas.tikkanen@europarl.europa.eu

Sarvamaa: Suomen metsiä ei voi sosialisoida Euroopan hiilinieluiksi – hallitus tarvitsee ryhtiliikkeen

1.7.2021

Tiedote 1.7.2021.

Julkaisuvapaa heti

Sarvamaa: Suomen metsiä ei voi sosialisoida Euroopan hiilinieluiksi – hallitus tarvitsee ryhtiliikkeen

Euroopan parlamentin jäsen ja metsästrategian pääneuvottelija Petri Sarvamaa (EPP, kok.) pitää Suomen hallituksen riitaisaa metsäpolitiikkaa huolestuttavana ilmiönä kansallisen edun ja kotimaisen metsätalouden tulevaisuuden näkökulmasta. Kiista on koskenut erityisesti komission pian julkaisemaa EU:n metsästrategian luonnosta.

”Puolueiden välinen nokkapokka hallituksessa tekee vain hallaa Suomen tavoitteiden ajamiselle EU:n metsäpoliittisessa limbossa. Nyt tarvitaan yhtenäinen ja selkeä viesti komission suuntaan, ei hajaannusta. Vihreiden olisi korkea aika ymmärtää katsoa asiaa myös talouden ja ihmisten elinkeinon näkökulmasta. Suomen metsiä ei voida sosialisoida Euroopan hiilinieluiksi,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan hallituksen olisi nyt hyväksyttävä yksi selkeä linja, johon kaikki puolueet sitoutuvat mukisematta.

”Kun yksi ministeri sanoo hallituksen suulla EU-pöydissä yhtä, ja toinen toista, ei Suomen kannasta voi saada enää selkeää kuvaa. Tämä on iso ongelma. Hallitus on jo aiemmin ottanut kantaa EU:n metsästrategiaan jäsenmaiden neuvostossa, ja tuo linja ymmärsi metsien monimerkityksellisyyden taloudesta ympäristöön. Miksi rajata tätä toimivaa kantaa nyt suppeammaksi?”, Sarvamaa kysyy.

Komission metsästrategialuonnos on Sarvamaan mukaan monella tavalla ongelmallinen, ja sen näkemykset poikkeavat vahvasti niin eurooppalaisen metsäsektorin tarpeista, Euroopan parlamentin metsästrategiamietinnöstä, kuin neuvoston päätelmistäkin, joita myös Suomi on aiemmin tukenut. Luonnos ei ole vielä lopullinen ja muutokset ovat mahdollisia.

”Luonnoksessa esitetyt näkökulmat ovat ongelmallisia erityisesti toimivaltakysymysten, metsänhoidon ja puutuotteiden osalta. Komissio suunnittelee esittävänsä yhteisen metsäpolitiikan perustamista ympäristötoimivaltaan vedoten. EU:n metsäpolitiikkaan tulisi näin uutta hallintoa ja lainsäädäntöä metsänhoidosta eli asioita, joihin perussopimukset eivät anna toimivaltaa. Lisäksi jo läheisyysperiaatteenkin vuoksi nämä asiat kannattaisi päättää mahdollisimman lähellä metsänomistajaa. Luonnos kyseenalaistaa myös lyhytikäiset puutuotteet, sekä suosisi pitkäaikaisia tuotteita ilmastosyihin vedoten. Tässä unohdetaan, että myös lyhytikäisillä tuotteilla korvataan fossiilispohjaisia tuotteita, ja ne ovat elintärkeitä monissa pakkausmateriaaleissa tai hygieniatuotteissa,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa peräänkuuluttaa yhtenäisyyttä ja ryhtiliikettä hallituksen metsäpolitiikkaan.

”Sen sijaan että luomme järjettömän määrän uutta sääntelyä, green tapea ja viherbyrokratiaa, olisi luotava insentiivejä ja kannustimia metsänomistajille toisaalta ylläpitää puun tarjontaa sekä toisaalta toteuttaa erilaisia biodiversiteetti- ja ilmastotoimia metsillään. Nyt julki tulleen luonnoksen sisältämillä näkökulmilla voi olla haitallinen vaikutus juurikin metsäteollisuuden Euroopassa valmistamien tuotteiden kilpailukykyyn ja puun saatavuuteen. Hallitus, vetoan yhtenäisyyteen ja kansallisen edun puolustamiseen tässä asiassa,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa on Euroopan parlamentin metsästrategiakannan pääneuvottelija.

Lisätietoja:

Poliittinen avustaja Tuomas Tikkanen, +358 40 523 5768