”Suomalainen todellisuus on täysin erilainen” – metsien kohtalo kuohuttaa EU:n luontotavoitteissa
8.6.2021
EU-parlamentti äänestää tiistaina luonnon biodiversiteetin suojelun strategiasta. Suomalaiset europarlamentaarikot ja järjestöt ovat eri mieltä strategian metsiä käsittelevistä osuuksista.
Parlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok) mielestä strategia on haitallinen Suomen metsätaloudelle.
Hänestä strategia niputtaa kaikkien jäsenvaltioiden metsät ja metsänhoidon samanlaiseksi, vaikka Suomen ja esimerkiksi Itä-Euroopan metsätalous ovat erilaisia.
– He haluavat asettaa voimakkaita ja tiukkoja suojelukriteerejä. Se on tärkeää maissa, joissa metsät ovat henkitoreissaan, ja ne loputkin raiskataan, myydään ja varastetaan. Puhun Romaniasta, Tsekin tasavallasta, Slovakiasta ja Puolasta, nämä ovat kärkipäässä, Sarvamaa sanoo.
Hänestä EU-toimielimissä harva Ruotsia lukuun ottamatta ymmärtää, millaisia Suomen metsät ovat ja miten metsätaloutta Suomessa harjoitetaan.
– Ongelma on, jos samalla kauhalla mitataan ympäri EU:ta. Se on Suomelle, jos ei ihan kohtalonkysymys, mutta valtavan kokoinen juttu, miten me saamme käyttää metsiämme, hän sanoo.
– Suomalainen todellisuus on täysin erilainen kuin on suurimmassa osassa EU:ta.
Muutosesityksiä tehty
Strategia ei suoraan sido jäsenmaita, mutta on poliittinen viesti sille, miten biodiversiteetti huomioidaan jatkossa EU:ssa lainsäädännössä. Strategialla on vaikutusta myös siihen, millaisia tavoitteita EU ajaa YK:n biodiversiteettikokouksessa syksyllä.
Strategia on komission laatima, ja parlamentti antaa sille kantansa ympäristövaliokunnan esityksen pohjalta.
Keskusta–oikeistolaisen EPP-ryhmän sekä maatalousvaliokunnan jäsenet ovat laatineet muutosesityksiä kannanottoon. He haluavat puuttua esimerkiksi kestävän metsänhoidon uudelleenmäärittelyyn, ohjeeseen vanhojen metsien käyttöön ja luonnonläheisen metsänhoidon termin käyttöön. Sarvamaa on valiokunnan jäsen ja laatinut muutosesityksiä.
Tiistaina iltapäivällä parlamentti äänestää, tehdäänkö kannanottoesitykseen muutoksia. Myöhään illalla on äänestys strategian kannanoton läpimenosta.
Ennakkotietojen mukaan strategia on menossa läpi parlamentissa pitkälti ympäristövaliokunnan esityksen muodossa.
Ympäristövaliokunnan jäsen Ville Niinistö (vihr) toivoo, että strategia menee läpi esityksen mukaisesti, ja aikoo äänestää sen puolesta.
– On välttämätöntä, että vanhat ja luonnontilaiset metsät pyritään suojelemaan, ja että metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään. Emme ole tähän mennessä saavuttaneet tavoitteitamme lajikadon pysäyttämisessä ja metsäluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on jatkunut, joten metsätalous ei ole vielä kestävää, Niinistö kommentoi.
Niinistö: Suomenkin etu
Sarvamaa sanoo, että metsäasioita lukuun ottamatta hän kannattaa strategiaa ja parlamentin kannanottoesitystä. Sarvamaa aikoo tehdä äänestyspäätöksensä sen jälkeen, kun tiedossa on, mitkä muutosesitykset ovat menneet läpi.
– Siinä tapauksessa, että häviämme merkittävän osan muutosesityksistä, äänestän joko tyhjää tai vastaan, Sarvamaa sanoo.
Niinistö sanoo, että Europarlamentin kannanotot raportissa ovat kehotuksia, joten ne eivät hyväksytyksi tullessaan merkitse sitovaa sääntelyä, ja iso osa varsinaisista päätöksistä on kansallisia.
Niinistöstä on tärkeää ja Suomenkin etu, että luonnontilaisia metsiä suojellaan, avohakkuita vähennetään ja monisukupolvista sekametsäkasvatusta lisätään.
– Olisi metsätaloudenkin etu, että metsänomistajalle kehitettäisiin mahdollisuus saada tuloja myös osittaisesta suojelusta tai hiilinielujen kasvattamisesta, ei vain hakkuista. Sitä monet metsänomistajat toivovat, hän kommentoi.
MTK kriittinen
Ympäristöjärjestöt ovat puhuneet ympäristövaliokunnan kannanoton puolesta. Esimerkiksi WWF:n EU-osasto on lausunut, että meppien muutosesitykset voivat heikentää EU:n toimia luontokadon pysäyttämiseksi.
Suomessa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) on esittänyt kriittisiä lausuntoja strategiasta esimerkiksi kansallisten toimien määrittelystä.
Luonnonsuojeluasioiden lakimies Anna-Rosa Asikainen sanoo, että strategia jättää osittain epäselväksi, kuinka vapaasti jäsenvaltiot saavat päättää kansallisesti toimista tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Meidän viestimme on ollut, että vaikka tavoite on yhtenäinen, toimeenpano pitäisi tapahtua jäsenmaatasolla. Luonto on meillä erilaista, ja sopivat toimenpiteet ja tavat ovat vaihtelevia, Asikainen sanoo.
MTK:n kanta on, että strategiassa eri osa-alueiden tulee olla tasapainossa. Esimerkiksi sosiaalista ja taloudellista näkökulmaa ei saa unohtaa ja on löydettävä hyvät toimintatavat maanomistajien sekä maa- ja metsätalouden parissa työskentelevien kannalta.
MTK toivoo myös, että suojelutoimien lähtökohta olisi ennemmin kannustavuus, esimerkiksi markkinalähtöisesti, kuin velvoittavuus.
”Vihreä aalto on lyömässä”
EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä useampaa metsiin liittyvää lakihanketta. Viime viikolla Iltalehti uutisoi Suomen kuohuttaneesta linjasta EU:n metsäpolitiikassa taksonomiajärjestelmässä.
Sarvamaasta biodiversiteettistrategia on osaa laajempaa ilmiötä, jossa ilmasto- ja ympäristöasiat ovat aiempaa vahvemmin esillä komissiossa. Hänestä ympäristövaliokunta on myös astunut maatalousvaliokunnan tontille metsäasioissa. Asiasta on käyty kiistaa pitkin kevättä.
– Tässä on aika voimakasta vyörystystä. Näkyyhän se poliittisesti isossa kuvassa, että vihreä aalto on lyömässä. Minulla ei ole vihreyden ja ympäristön kanssa ongelmaa, mutta jos ajatellaan tasapainoa politiikassa, siihen se on vaikuttamassa, Sarvamaa sanoo.
Sarvamaasta Suomessakin biodiversiteetin suojelun suhteen voidaan tehdä enemmän, mutta eri tahot pohtivat jo onnistuneesti metsien hoitoa myös suojelun näkökulmasta. Hän muistuttaa, että EU:n tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on Suomessa.
Niinistö puolestaan korostaa, että YK:n luontopaneeli on varoittanut, että jopa miljoona lajia uhkaa kadota maailmalta sukupuuttoon. Myös Suomessa yli 10 prosenttia lajeista on uhanalaisia ja erityisesti vanhojen metsien lajikannat ovat romahtaneet.
Biodiversiteettistrategia käsittelee laajasti luontokatoa aina valtameristä metsien suojeluun. Strategia esimerkiksi määrittelee, että 30 prosenttia sekä maa- että merialueista on suojeltava kevyin keinoin ja 10 prosenttia tiukin keinoin Euroopassa. Lähes 17 prosenttia Suomen luonnosta on jo vähintään osittaisen suojelun piirissä.
– Emme voi uskottavasti vaatia muilta riittäviä toimia, jos emme ole valmiita suojelemaan omaa luontoamme vastaavasti itse, Niinistö kommentoi.
Artikkeli julkaistu Iltalehdessä 8.6.2021.