Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: Elpymispaketti on Suomen ja kokoomuksen edun mukainen

10.5.2021

Taloudellinen epävakaus voisi altistaa unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisille uhkakuville.

EU:n elpymispaketti ja erityisesti kokoomuksen asennoituminen siihen ovat olleet kuluneen viikon kestoaihe ja kuuma peruna. Kannatan itse elpymispaketin hyväksymistä, vaikka näinä aikoina poliittisesti järkevämpää olisi olla asiasta hiirenhiljaa. Tähän en kuitenkaan pysty, sillä uskon aidosti vakaan Euroopan olevan Suomen etu.

Ensinnäkin Suomen etu on taloudellisesti vakaa Eurooppa. Koronapandemian alussa taloudelliset näkymät olivat erittäin synkät, katsottiin sitten finanssimarkkinoiden, valtiontalouden tai yleisen talouskasvun suuntaan. Tähän hätään ilmoitus EU:n elpymispaketista tuli paljon odotettuna viestinä vakaudesta ja palautti rahoitusmarkkinoiden luottamusta talouden kasvuun. Elpymispaketin esilletulon myötä korkotasot laskivat ja markkinat rauhoittuvat varsin nopeasti Euroopassa.

Mikäli nyt vetäisimme töpselin irti seinästä juuri kun konetta ollaan lämmittelyn jälkeen saamassa käyntiin, purkautuisivat elpymispakettiin jo sisälle leivotut positiiviset markkinavaikutukset ulos kuin ketsuppipullosta. Jälki olisi varmasti rumaa, sillä rahoitusmarkkinat odottavat EU:n toimivan yhtenäisesti ja pystyvän erilaisten tilanteiden vaatimiin poliittisiin päätöksiin. Tällä hetkellä pienikin inflaatioennuste syöksee suurtenkin valtionyhtiöiden kurssit kohti kaakkoa. Elpymispaketin romuttaminen voisi tuoda mukanaan merkittäviä säästömenetyksiä miljoonalle suomalaiselle piensijoittajalle ja kotitaloudelle, puhumattakaan makrotason vaikutuksista talouskasvuun ja korkoympäristöön.

Toiseksi Suomen etu on poliittisesti vakaa Eurooppa. Mikäli pakettia lähdettäisiin tosissaan kaatamaan, vaikutukset näkyisivät kauas tulevaisuuteen. Innokkaimmat näkevät tässä mahdollisuuden estää jonkinlainen ei-toivottu EU:n kehitys, tai jopa suistaa EU hajoamisuralle. Todellisuus on karumpaa. Yhteisten projektien kaataminen, johon kaikki muut ovat jo sitoutuneet, harvoin tietää ainoalle vastarannan kiiskelle hyvää. Sovun myötä kaatuisi myös EU:n monivuotinen budjettikehys ja sarja vaivalla neuvoteltuja poliittisia sopuja, jossa Suomella on paljon menetettävää. On realistista ajatella, että Suomen intressit tulevissa neuvotteluissa eivät olisi kovin korkealle arvostettuja.

Poliittinen liima, joka pitää unionin jäsenmaat yhdessä niin neuvotteluvoittojen kuin väistämättömien neuvottelutappioidenkin jälkeen on Suomelle mittaamattoman arvokas asia. Kun tämä liima alkaa rakoilemaan, pystytään unionin heikkoutta hyödyntämään monelta suunnalta. Unionin heikentyminen ei ole missään nimessä Suomen etu.

Kolmanneksi Suomen etu on turvallisuuspoliittisesti vakaa ja vahva Eurooppa. Taloudellinen epävakaus johtaa poliittiseen epävakauteen ja yhtenäisyyden rakoiluun, mikä altistaa unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisille uhille. Jo nyt Venäjä ja Kiina pyrkivät hyödyntämään jokaisen heikkouden hetken ja railon yhteisessä rintamassa. Käytännössä tämä tarkoittaa Kiinan osalta taloudellisten lonkeroiden ujuttamista yhä syvemmälle esimerkiksi Itä-Euroopan maiden talouksiin ja niiden hallitusten kytkemistä Kiinan intresseihin. Euroopan taloudellinen taantuma ja elpymispaketin kaataminen todennäköisesti kasvattaisivat kiinnostusta kiinalaista rahaa kohtaan esimerkiksi Unkarin kaltaisissa valtioissa. Tämä taas johtaa pidemmällä aikavälillä Kiinan ulkopoliittisten intressien välittymiseen EU:n ulkopolitiikassa. Jo aivan hiljattain Unkari esti EU:n yhteisen Kiinan uiguuritilannetta kritisoineen päätöslauselman hyväksymisen unionin neuvostossa.

Venäjän osalta tilanne on vielä suoraviivaisempi. Ukrainan sodan kiihtyminen, salamurhat EU:n maaperällä ja informaatiovaikuttaminen ovat osoitus Venäjän lisääntyneestä aggressiivisuudesta Eurooppaa kohtaan. EU:n heikkous on Venäjän etu, eikä ole epäselvää, etteikö Venäjä osaisi myös hyödyntää sitä. Tässä suhteessa EU:n vahvuus on Suomen etu. Mitä vahvempi ja yhtenäisempi unioni on, sitä turvatumpi on Suomen turvallisuuspoliittinen asema Euroopan reunamaana. EU on Suomen ainoa keino hallita globaalia epävakautta, joka näillä näkymin tulee vain kiihtymään. Kannatan itse Nato-jäsenyyttä voimakkaasti, mutta valitettavasti suomalaisten enemmistö ei ole vielä tätä mieltä.

Edellä mainitut argumentit eivät ole hehkuttamista, vaan kylmää poliittista ja taloudellista realismia. Jopa inhorealismia. Elpymispaketin vastustaminen perustuu ajatukseen ihannemaailmasta, jossa vastustaminen muuttaisi EU:n kehitystä tavalla, joka niin lyhyellä kuin pitkällä aikahorisontilla hyödyttäisi Suomea merkittävästi. Vetoavathan vastustajat sekä suoraan säästyneisiin euroihin (elpymispaketti rahoitetaan EU:n yhteisellä velalla, ei suoraan valtion budjetista – eurot eivät siis ilmestyisi kotimaan rahareikiin) että EU:n palauttamiseen ”kehityksen oikealle raiteelle.”

Näin ei todellisuudessa kuitenkaan ole. Elpymispaketin kaatamisyritys olisi vahingollista Suomen edulle Euroopassa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, kuten olen yllä kuvannut. Elpymispaketti on Suomen etu, ja Suomen etu on kokoomuksen etu. Olen iloinen kokoomuksen eduskuntaryhmän päätöksestä sallia edustajilleen vapaat kädet tulevassa äänestyksessä. Ratkaisu oli ainoa oikea, sillä onhan poliitikon tehtävä ottaa kantaa. Kyse on erittäin merkittävästä Suomen ulkopolitiikkaakin määrittävästä päätöksestä, vaikka keskustelu on pyörinyt pitkälti vain talouden ympärillä. Uskon, että enemmistö kansanedustajista ymmärtää tämän, ja tulee äänestämään jaa.

Julkaistu Verkkouutisissa 8.5.2021.

Ajankohtaista

Kokoomusmeppi lataa tiskiin tylyt tosiasiat elvytyspaketista: ”Suomelle mittaamattoman arvokas” – Valittelee kotimaisen keskustelun tasoa

6.5.2021

Keskustelu EU:n elpymisvälineestä on käynyt Suomessa kuluneen viikon aikana kuumana. Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa valittelee suomalaisen debatin tasoa ja johtajuuden puutetta.

”Haluan tehdä elpymisvälineen suhteen kantani selväksi: kyse on erittäin isosta ja monimutkaisesta kokonaisuudesta, joka on ennen kaikkea poliittisesti Suomelle mittaamattoman arvokas. Sanon sen suoraan: elpymisväline on yksinkertaisesti liian iso asia Euroopalle Suomen kaadettavaksi. Kyse on pelkän elpymisvälineen lisäksi myös koko budjettisovusta”, hän kommentoi tiedotteessaan.

Sarvamaan mukaan tällä viikolla monen kommentaattorin suusta on kuultu ajatus, jonka mukaan EU:n elvytyspaketin myötä suomalaisia pidetään Euroopassa ”hyödyllisinä idiootteina”.

”On väärä ymmärrys ajatella, että Brysselissä olisi valtava juttu, mitä mieltä Suomessa ollaan. Brysselissä ollaan lähinnä huolissaan siitä, viivästyykö prosessi ratkaisevan paljon viime metreillä. Tällä olisi tietenkin järistyksiä koko Euroopalle, mutta myös erityisesti Suomelle. Suomi nähdään luotettavana kumppanina, ei rettelöitsijänä. Jääminen sovun ulkopuolelle vahingoittaisi eniten meitä itseämme”, Sarvamaa sanoo.

Hän huomauttaa, että keskustelu elpymisvälineestä oli Suomessa etukäteen liian vähäistä, ja se vähä mitä sitä oli, kätki alusta lähtien sisäänsä väärän ydinviestin. Sarvamaan mukaan ratkaiseva argumentti uupui: elvytyspaketissa ei ole kyse pelkästään rahasta vaan poliittisesta kokonaisharkinnasta.

”Yksi syy tilanteeseen on siinä, ettei Suomen hallitus ehtinyt, tai edes osannut koronakiireiltään keskittyä tämän yhteisen eurooppalaisen ratkaisun selittämiseen ja perustelemiseen kansalaisille. Ja siinä mitä hallitus kertoi, oli vahva paino elvytysvälineen taloudellisissa näkökohdissa”, Sarvamaa huomauttaa.

Tämän jälkeen keskustelu juuttui kokoomusmepin mukaan yksinkertaisen laskuharjoituksen juoksuhautaan: kuinka paljon saadaan ja kuinka paljon maksetaan.

”Jos kysymys on todella niin yksinkertainen (maksu 6,6 – saanti 2,7), ei siitä oikein kukaan jaksa tosissaan lähteä gallupeissa ykkösenä loistavan perussuomalaisten kanssa ottelemaan.”

Sarvamaa ei usko, että porvarihallitus olisi saanut neuvoteltua merkittävästi erilaista pakettia.

”Pohjoismaat ovat lähtökohtaisesti EU:ssa nettomaksajia. Hyödyt tulevat muualta kuin suoraan valtion budjettiin, kuten vientimarkkinoista ja vakaudesta. EU:n elpymisrahasto ja siihen 30 vuodeksi yhdessä lainattava raha on silti hyvä asia Suomen kannalta. Kannattaa myös muistaa, että kyse on EU:n yhteisestä lainasta, jota meillä käytännössä jo on EKP:n 7000 miljardin euron taseen muodossa.”

Sarvamaan mukaan perustelut elvytyspaketin puolesta lähtevät laajemmista lähtökohdista kuin maksu-saanti-laskuharjoituksista.

”Ensinnäkin, EU on valtioiden vapaaehtoinen yhteisjärjestely, joka rakentuu vahvasti solidaarisuuden periaatteelle. Taloudellinen idea on siinä, miten mahdollisimman vahvan talouden unioni on sisämarkkinoilla kaikille sen jäsenille hyödyksi. Kaikki auttavat kaikkia vuorollaan ja kaikki hyötyvät. Tämä ei ole nollasummapeli. Yhteiseen koriin laitetut eväät ravitsevat lopputuloksena kaikkia osallisia enemmän kuin siinä tapauksessa, että jokainen syö vain omat eväänsä.”

Hän nostaa esiin myös geopolitiikan ja huomauttaa, että Suomen turvallisuudelle EU on nykymaailmassa aivan korvaamaton yhteisö.

”EU on Suomen geopoliittisen aseman peruskallio. Jos Suomen eduskunta päättäisi unionin suurimman haasteen edessä hylätä yhteisesti neuvotellun järjestelyn, löytäisi isänmaamme tämän päätökseen edestään toistuvasti tästä eteenpäin. Painoarvomme ja luottomme meille elintärkeässä poliittisessa yhteisössä kärsisi todella vakavan tappion. Kuvaamani asiat ovat todellisia ”Isänmaan etu” -näkökohtia”, hän sanoo.

Sarvamaan mukaan aivan keskeistä on myös muistaa, että EU:n elvytysvälineeseen liittyy suuri ja monitahoinen rykelmä päätöksiä, joihin kaikkien jäsenvaltioiden on sitouduttava yhdessä.

”Paketissa on koko unionin 7 vuoden rahoituskehys, omien varojen uudistettu lainsäädäntö (jonka ratifioinnista tämän viikon metelissä on kyse), ja oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen ehtona EU-rahan saamiselle”, hän toteaa.

”Viimemainitussa toimin kätilönä parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission neuvotteluissa. Elvytyspaketin kaataminen vaikuttaisi suureen kokonaisuuteen, joka on sovittu viimeisen vuoden aikana. Budjettisovun kaatuminen järisyttäisi markkinoita ja tarkoittaisi koko prosessin aloittamista alusta. Kyse on pitkästä urakasta, johon ei ole varaa. Riskinä on Suomen jääminen paitsioon kaikissa tulevissa budjettineuvotteluissa.”

Julkaistu Talouselämässä 6.5.2021.

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa: Koronapassi saatava heti voimaan

Suomalaismeppi esittää, että koronatestin ottaminen todistusta varten olisi maksutonta.

Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.) haluaa Euroopan unionin ja Suomen hyväksyvän yhteensopivan koronapassijärjestelmän kesän matkailua varten mahdollisimman ripeästi.

Euroopan parlamentti päätti täysistunnossaan hyväksyä puitelain EU:n COVID-19-todistukselle, jonka tarkoitus on osoittaa henkilön rokotustilanne, koronatestin tuore negatiivinen tulos tai mahdollinen immuniteetti.

Parlamentin hyväksynnän myötä EU voi aloittaa keskustelut jäsenvaltioiden kanssa.

– Koronapassi on ehdottomasti saatava voimaan kesään mennessä, jotta ihmiset voivat päästä kauan odottamilleen ja ansaituille kesälomille turvallisesti. Myös Euroopan turismiteollisuus odottaa päätöstä kiihkeästi, ja vaikutukset tulevat näkymään myös Suomen matkailussa. Tarvitsemme siis ripeästi yhteensopivan EU-laajuisen ja selkeän sekä toimintavarman järjestelmän, olkoon se sitten digitaalinen tai paperinen, Sarvamaa sanoo tiedotteessa.

Sarvamaa esittää, että koronatestin ottaminen todistusta varten olisi kansalaisille maksutonta. Näin voidaan taata järjestelmän syrjimättömyys. EU:n laki tarjoaa puitteet kansallisten järjestelmien käyttöönotolle ja yhteensopivuudelle.

On kuitenkin jäsenvaltioiden vastuulla pystyttää todistuksia varten tarvittava infrastruktuuri. Todistuksella jokaisen pitäisi voida matkustaa vapaasti EU:n rajojen sisällä.

– Jotta syrjimättömyys voidaan varmistaa, olisi koronatestin ottaminen todistusta varten oltava maksutonta. Aikaa ei ole nyt hukattavaksi, sillä yhteisen järjestelmän sijaan riskinä on tilkkutäkki lukuisia valtioiden ja yritysten omia todistuksia. Emme voi myöskään odottaa järjestelmää alkusyksyyn asti, vaan turvallinen vapaa liikkuvuus on mahdollistettava kansalaisille jo aiemmin kesällä, Sarvamaa sanoo.

Julkaistu Verkkouutisissa 29.04.2021.