Ajankohtaista

Suomalaismepit tapasivat EU:n vaikutusvaltaisen metsäpäättäjän – ”Hän listasi syitä, miksi huomattava osa metsistä on niin huonossa kunnossa”

12.2.2021

 

Europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (kok.) ja Eero Heinäluoma (sd.) tapasivat torstaina Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin.

Timmermans vastaa ilmasto- ja ympäristölainsäädännöstä Euroopan komissiossa, ja hänen tontilleen kuuluvat myös metsäasiat.

Tapaamisen tarkoituksena oli lisätä komissaarin ymmärrystä siitä, että hyvin hoidetuilla metsillä on suuri potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa. Riskinä on, että ympäristöarvot jyräävät taloudellisten seikkojen yli, kun metsiin liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan.

”Olen saanut paljon huolestuttavia viestejä komission valmistelusta: komissio pyrkii tarkastelemaan metsiä lähinnä yksipuolisesti nielujen näkökulmasta. Timmermans on noussut keskeiseen rooliin ja hänellä on näpeissään koko valmistelu. Siksi tapaaminen oli tärkeä”, Sarvamaa sanoo MT:lle.

Sarvamaan mukaan Timmermans ymmärsi metsien erityisen tärkeän roolin Suomelle. Metsien hyvän hoidon tiedostamisessa on silti vielä opeteltavaa.

”Haluan ajatella positiivisesti, että hän on erittäin kokenut tekijä, enkä halua uskoa, että hän ajaisi jääräpäisesti kovin mustavalkoista keinovalikoimaa komission lainsäädännöissä. Hän on tietoinen jäsenvaltioiden näkymistä.”

Asiat pysyivät keskustelussa yleisellä tasolla. Hiilinielujen laskukaavoista – jotka ovat Suomelle tärkeitä tulevan ilmastolainsäädännön myötä – ei tapaamisessa väännetty, vaan yleisesti metsien hoidosta. Mukana oli Sarvamaan ja Heinäluoman lisäksi myös espanjalainen meppikollega.

”Hän kuitenkin listasi syitä, miksi huomattava osa metsistä on niin huonossa kunnossa. Esiin tulivat ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja tuhot. Listaan ei sisälly ymmärrys, että suurin yksittäinen syy, miksi metsät ovat niin huonossa kunnossa, on metsänhoidon puute.”

Komissiolta odotetaan keväällä ja kesällä useita lainsäädäntöaloitteita, jotka vaikuttavat metsiin. Komissio julkaisee EU:n metsästrategian, sekä uudistaa ilmasto- ja energialakinsa.

Timmermans sanoi saaneensa viestiä pääministeri Sanna Marinilta (sd.) sekä Ruotsin pääministeri Stefan Löfveniltä, Sarvamaa kertoo.

”Nähtäväksi jää, pitääkö Timmermans sanansa suomalaisen kestävän metsätalouden näkökulmasta EU:n metsiin vaikuttavissa politiikoissa.”

Sarvamaa esitti Timmermansille myös kutsun tulla Suomeen. Hän epäilee, että komissaarin maailmankuva avartuisi merkittävästi, koska nyt Timmermanssin puheissa esiin nousivat faktat lähinnä belgialaisista metsistä. ”Timmermans sanoi tuntevansa metsät ja olevansa metsästäjän poika.”

Timmermans tunnetaan vahvoista mielipiteistään erityisesti metsien monimuotoisuuteen liittyen.

Hänen kabinettipäällikkönsä on entinen työväenpuolueen poliitikko ja ympäristöjärjestö Greenpeacen aiempi kampanjapäällikkö Diederik Samsom. Hollantilainen Samson työskenteli Greenpeacella useissa eri tehtävissä vuosina 1995–2001, kunnes siirtyi politiikkaan.

”On äärimmäisen tärkeää, että metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys huomioidaan tasapuolisesti EU:n uudessa metsästrategiassa ja muissa EU:n metsiin vaikuttavissa politiikkatoimissa. Ei pidä mennä rajoitusten kautta”, Sarvamaa toteaa.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa torstaina 11.2.2021.

Ajankohtaista

Sarvamaa ja Heinäluoma: Suomen metsät eivät ole heittopussi EU:n ilmastopolitiikassa

11.2.2021

Tiedote 11.02.2021.
Julkaisuvapaa heti

Sarvamaa ja Heinäluoma Timmermansille: Suomen metsät eivät ole heittopussi EU:n ilmastopolitiikassa

Europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (kok.) ja Eero Heinäluoma (sd.) keskustelivat tänään Euroopan komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kanssa metsien roolista ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Varapuheenjohtaja Timmermans on tällä hetkellä Euroopan tärkein vaikuttaja ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Sen vuoksi mepit Sarvamaa ja Heinäluoma halusivat tuoda juuri hänen tietoisuuteensa kestävän metsänhoidon ja puupohjaisten tuotteiden ratkaisevan merkityksen ilmastonmuutosta hidastavissa toimissa.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan EU:n uutta metsästrategiaa, joka tullaan julkaisemaan arvioiden mukaan alkukesästä. ”On äärimmäisen tärkeää, että metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys huomioidaan tasapuolisesti EU:n uudessa metsästrategiassa ja muissa EU:n metsiin vaikuttavissa politiikkatoimissa. Tällä hetkellä näyttää huolestuttavasti siltä, että ympäristöarvot jyräävät työpaikkojen ja taloudellisten seikkojen yli. Juuri tämän halusimme Timmermansille perusteellisesti selittää”, Sarvamaa painottaa.

”Olemme kaikki samaa mieltä hiilineutraaliustavoitteen sekä Pariisin ilmastosopimuksen saavuttamisesta. Ikävä kyllä komissio pyrkii kuitenkin tarkastelemaan metsiä lähinnä yksipuolisesti nielujen näkökulmasta ja tekemään metsistä vanhanaikaisesti reservaatteja. Siksi nostimme vahvasti esiin, että kestävä metsänhoito ja metsätalous täytyy nähdä ratkaisevana osana vihreää kasvustrategiaa, eikä päinvastoin”, Sarvamaa jatkaa.

Heinäluoma pitää tapaamista Timmermansin kanssa äärimmäisen tarpeellisena ja hyödyllisenä. ”Hyvin hoidetut metsät ovat tärkeässä osassa ilmastotavoitteiden toteuttamisessa, ja odotan tämän näkyvän komission esityksissä. Metsäasioilla on iso merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Siksi toivonkin, että Suomi ja Ruotsi metsämaina toimivat nyt hyvässä yhteistyössä ja ajoissa komission esityksiin vaikuttamiseksi. Metsäpolitiikka on keskeisiltä osiltaan pysyttävä jäsenmaiden vastuulla”, Heinäluoma sanoo.

EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä useita Suomen metsiin vaikuttavia politiikkatoimia. Siksi Timmermansin salkkuun vaikuttaminen juuri nyt on äärimmäisen tärkeää. ”Kun hoidamme metsiämme kestävästi, toimimme samalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vahvistamme metsiemme resilienssiä sekä edistämme vihreää talouskasvua. Suomen metsät eivät voi olla heittopussi EU:n ilmastopolitiikassa”, Sarvamaa toteaa.

”Timmermans sanoi ymmärtävänsä biotalouden ja kestävän metsätalouden tärkeän roolin ilmastotalkoissa. Hän sanoi myös saaneensa vastaavan viestin pääministeri Marinilta sekä Ruotsin pääministeri Löfveniltä. Nähtäväksi jää, pitääkö Timmermans sanansa suomalaisen kestävän metsätalouden näkökulmasta EU:n metsiin vaikuttavissa politiikoissa”, Sarvamaa päättää.

Sarvamaa esitti Timmermansille myös kutsun tulla Suomeen toteamaan omin silmin, mitä kestävä metsänhoito tarkoittaa. ”Sanoin hänelle, että voi vetää kumisaappaat jalkaan ja varusteet niskaan. Tarjolla on taianomainen matka metsään. Ja sen jälkeen voidaan vaikka nauttia lasilliset viiniä, kun Suomessa on vielä ravintolatkin sen verran auki”, Sarvamaa myhäilee.

***

 

 

Ajankohtaista

Petri Sarvamaa metsäpäivillä: Päätökset Suomen metsien tulevaisuudesta tehdään nyt

5.2.2021

Euroopan parlamentin jäsen ja EU:n metsästrategian pääneuvottelija Petri Sarvamaa (kok.) on huolissaan suomalaisen metsätalouden tulevaisuudesta. Metsäpäivillä puhuneen Sarvamaan mukaan metsäalaan kohdistuu uhkia etenkin EU:n suunnasta.

”Metsät ovat EU:ssa tapetilla tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Komissiolta on tulossa merkittävä määrä uusia lakialoitteita, jotka vaikuttavat metsiin ja niiden käyttöön koko Euroopassa. Niiden vaikutukset tai riskit Suomen metsätaloudelle voivat olla hyvinkin merkittäviä”, Sarvamaa totesi.

Sarvamaan mukaan kiistanaiheita eri tahojen välillä on useita. Yhtäältä kiistellään, kuuluuko metsäpolitiikka jäsenmaiden omaan vai EU:n jaettuun toimivaltaan.

Lähitulevaisuuden suurimmat haasteet metsäalalle EU-tasolla tulevat koskemaan komission tekemiä tarkennuksia kestävästä rahoituksesta, sekä esimerkiksi ensi kesäkuussa komission taholta julkaistavia Lulucf:n ja uusiutuvan energian direktiivin päivityksiä.

”EU-keskustelua hallitsee usein myös vastakkainasettelu, jossa luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja metsien tuottavuus asetetaan vastakkain. Tässä näkemyksessä unohdetaan tasapaino, missä metsien ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon, ja keskitytään ainoastaan metsien suojelun näkökulmaan.

Suuri kiistakapula koskee Suomessakin paljon puhututtavaa aihetta eli metsien hiilinieluja. Keskusteluissa EU-tasolla unohdetaan, ettei EU:n metsämaiden hiilinieluja voida pistää kompensoimaan muiden sektoreiden fossiilisia päästöjä.

Siinä unohdetaan lähes täysin esimerkiksi puupohjaisten tuotteiden substituutiovaikutus fossiilisten raaka-aineiden korvaajina.

”EU-metsäkeskustelun ongelman ydin on se, että metsäalan ja biotalouden tuomia yhteiskunnallisia mahdollisuuksia ei nosteta tarpeeksi esiin. Esimerkiksi maaliskuussa julkaistussa komission teollisuusstrategiassa biotalouden rooli jää lähes olemattomaksi”, Sarvamaa sanoo.

EU:n Green Deal voidaan nähdä onnistuessaan ensisijaisesti mahdollisuutena Suomelle, mutta siinä on havaittavissa vaaran paikkoja.

Metsät, metsäala ja biotalous ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä saavuttamaan Green Dealin tavoitteet, ja siten EU:n ilmasto-, energia- ja ympäristötavoitteet. Niiden saavuttaminen ei tule olemaan mahdollista ilman terveitä metsiä ja kestävää metsänhoitoa yhdessä elinkelpoisen teollisuuden kanssa.

Näin ollen suomalainen metsätalous on ratkaisijan ja mahdollistajan paikalla, ja EU:n politiikka voi tarjota suurta kysyntää sen tarjoamille tuotteille. Metsien ja puunkäytön tarjoamat ratkaisut tulisikin EU-tasolla todellisesti ymmärtää nyt ja tulevaisuudessa.

”Nyt on tosi kyseessä. Tulevana vuonna Euroopan komissio julkaisee useita Suomen metsiin vaikuttavia politiikkatoimia, ja siksi vaikuttamistyötä tarvitaan sankoin joukoin.”

Sarvamaan mukaan nyt on suomalaisen metsäosaamisen näytön ja toiminnan paikka. Siihen on suunnattava kaikki vaikuttamistyö Brysselin suuntaan ja nimenomaan komissioon.

”On kuultava juuri niitä, jotka elävät metsistä ja hallitsevat samanaikaisesti metsien monimuotoisuuden turvaamisen sekä niiden kestävän käytön. Onnistuessamme voimme kääntää tämän suureksi mahdollisuudeksi suomalaiselle metsätaloudelle ja kysynnäksi sen tarjoamille ratkaisuille”, Sarvamaa päättää.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa torstaina 4.2.2020.