Sarvamaa: Alkoholin etämyyntikiellon lähtölaskenta on alkanut

27.1.2021

Tiedote 27.11.2020.
Julkaisuvapaa heti

Sarvamaa: Alkoholin etämyyntikiellon lähtölaskenta on alkanut

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) kertoo komissiosta kantautuneista uusista tiedoista, joiden mukaan Suomen harjoittama alkoholin etämyyntikielto siirretään ns. EU-Pilot -tutkintamenettelyyn. Jos Euroopan komissio havaitsee tai saa tietoonsa EU-lainsäädännön mahdollisen rikkomistapauksen, se pyrkii pikaisesti ratkaisemaan ongelman kyseisen jäsenmaan kanssa käytävän jäsennellyn vuoropuhelun (EU Pilot) avulla.

Sarvamaa on aktiivisesti edistänyt Suomen laittomasti ylläpitämän etämyyntikiellon päättämistä EU:ssa, ja ratkaisun hetket näyttävät viimeinkin olevan käsillä. Komissio puuttuu asiaan helsinkiläisen yksityishenkilön Rikhard Sjöbergin tekemän kantelun johdosta.

”Komissio tulee nyt konkreettisesti arvioimaan, onko unionin oikeutta rikottu ja onko asiassa perusteita ryhtyä konkreettisiin oikeustoimiin jäsenvaltiota vastaan. Suomella on nyt kymmenisen viikkoa aikaa antaa selvityksensä komissiolle. Tämän jälkeen komissio arvioi Suomen vastauksen,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan on selvää, että sosiaali- ja terveysministeriön on nyt myös julkisuudessa esitettävä uusia vastauksia komission vaateisiin.

”Komission käynnistämä menettely ei ole mikään pikkujuttu, sillä seuraavana askeleena on virallinen rikkomusmenettely. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee siis nyt tulevien viikkojen aikana osoittaa, että EU-oikeutta ei rikota. Tiedämme jo, että tämä ei ole mahdollista, sillä ylläpidetty etämyyntikielto on perussopimusten vastainen. Toinen vaihtoehto on virallisesti päivittää käytäntöjä siten, että etämyynti on sallittua. Tämä olisi viisain ratkaisu. Kolmas vaihtoehto on eteneminen rikkomusmenettelyyn,” Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa vaatii, että etämyynti sekä kotimaasta että EU-alueelta sallitaan reilusti.

”Harjoitettu etämyyntikielto on EU-perusvapauksien vastainen. Jo nyt pienpanimot kierrättävät tuotteitaan ulkomaiden kautta Suomeen, mikä on järjetöntä. Monopolien sijaan tulisi suojella ihmistä ja jättää holhoava kansanperinne historian hämärään,” Sarvamaa päättää.

Sarvamaa: ”Me metsäalasta kiinnostuneet odotamme EU:n uutta metsästrategiaa malttamattomina”

25.1.2021

Ovatko metsät tulevaisuudessa kestäviä sijoituskohteita? Sitä ratkaistaan Euroopan komissiossa.

EU:n yhteinen luokitusjärjestelmä asettaa sijoitustuotteille arviointiperusteet koskien esimerkiksi kiertotalouteen siirtymistä, ilmastomuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, sekä ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelemista.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) kirjoittaa kolumnissaan EU:n metsiin liittyvistä politiikkatoimista.

”Me metsäalasta kiinnostuneet odotamme Euroopan komissiolta alkuvuodesta EU:n uutta metsästrategiaa malttamattomina. Mutta mitä muuta meidän tulisi kärkkyä vuonna 2021?”

”Euroopan unioni hyväksyi kesäkuussa 2020 sijoitusten ympäristöystävällisyyttä ja kestävyyttä määrittelevän kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian.”

Asetuksella sorvataan Sarvamaan mukaan kriteerit taloudellisen toiminnan kestävyydelle ympäristön ja ilmaston kannalta, jotta eri sijoitustuotteista saataisiin vertailukelpoisia keskenään.

”Tämä yhteinen luokitusjärjestelmä, eli taksonomia, asettaa sijoitustuotteille arviointiperusteet koskien esimerkiksi kiertotalouteen siirtymistä, ilmastomuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, sekä ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelemista.”

”Kriteerien täytyy täyttyä asetuksen mukaisesti, jotta sijoituksia voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.”

Komissio tarkentaa taksonomia-asetusta niin sanotuilla delegoiduilla säädöksillä, joista viimeisimmässä oli Sarvamaan mukaan havaittavissa suuria haasteita.

”Jäsenmailla ja sidosryhmillä oli oikeus kommentoida tekstiä, ja kommentteja komissiolle lähetettiinkin onneksi hurja määrä.”

Hän pyrkii vakuuttaman komissaarit siitä, että kestävän metsänhoidon tulevaisuutta ei saa vaarantaa.

”Tavoitteenani oli argumentoida vahvasti, miksi esimerkiksi suomalainen kestävä metsänhoito on maailman huippuluokkaa.”

”Myöskään jäsenmaiden ja sidosryhmien näkemyksiä ei saa sivuuttaa. Siksi odotankin komission ottaneen järkevän kannan ja kuunnelleen asianosaisia eli metsäalan osaajia ja muita sidosryhmiä.”

Juttu on julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa. Voit lukea sen täältä

Maaseudun Tulevaisuus: Kestävä metsänhoito vaakakupissa

22.1.2021

Uusi vuosi ja uudet kujeet, kuten sananlasku kuuluu. Tämä pitää erityisen hyvin paikkaansa EU:n metsiin liittyvissä politiikkatoimissa. Me metsäalasta kiinnostuneet odotamme Euroopan komissiolta alkuvuodesta EU:n uutta metsästrategiaa malttamattomina. Mutta mitä muuta meidän tulisi kärkkyä vuonna 2021?

Euroopan unioni hyväksyi kesäkuussa 2020 sijoitusten ympäristöystävällisyyttä ja kestävyyttä määrittelevän kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian.

Asetuksella sorvataan kriteerit taloudellisen toiminnan kestävyydelle ympäristön ja ilmaston kannalta, jotta eri sijoitustuotteista saataisiin vertailukelpoisia keskenään.

Tämä yhteinen luokitusjärjestelmä, eli taksonomia, asettaa sijoitustuotteille arviointiperusteet koskien esimerkiksi kiertotalouteen siirtymistä, ilmastomuutokseen hillintää ja siihen sopeutumista, sekä ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelemista.

Kriteerien täytyy täyttyä asetuksen mukaisesti, jotta sijoituksia voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.

Myönteisiin tavoitteisiin pyrkiessä isosta kuvasta ei tulisi unohtaa metsäsektoria eikä jäsenmaiden erityispiirteitä. Suomessa myös metsäluonto ja alan työpaikat ovat merkittävä osa vihreää kultaamme, kestävää biokiertotaloutta sekä kansantaloutemme kivijalkaa.

Tarkoitus pyhittää keinot – vai pyhittääkö? Asetus itsessään pyrkii aikaansaamaan vertailupohjaa sijoituksille ja tukemaan Euroopan vihreää kasvustrategiaa, mistä varmasti me kaikki voimme olla samaa mieltä. Mutta kuten kaikissa asioissa, tarkkaavaisuutta vaaditaan yksityiskohtia tarkasteltaessa. Erityisesti metsäasioiden suhteen on pidettävä silmät ja korvat jatkuvasti auki.

EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, eli vastuu metsäpolitiikasta on jäsenmailla itsellään. Näin on oltava myös tulevaisuudessa. Mutta metsiin vaikuttavia EU-politiikkoja on niin ympäristö-, energia- kuin ilmastopolitiikan saroilla. Joten se mitä EU:ssa päätetään, on otettava tosissaan.

Komissio tarkentaa taksonomia-asetusta niin sanotuilla delegoiduilla säädöksillä, joista viimeisimmässä oli havaittavissa suuria haasteita. Jäsenmailla ja sidosryhmillä oli oikeus kommentoida tekstiä, ja kommentteja komissiolle lähetettiinkin onneksi hurja määrä.

Keskustelin asiasta joulukuussa useiden asiaan vaikuttavien komissaarien kanssa. Pyrin vakuuttamaan heidät siitä, että kestävän metsänhoidon tulevaisuutta ei saa vaarantaa. Tavoitteenani oli argumentoida vahvasti, miksi esimerkiksi suomalainen kestävä metsänhoito on maailman huippuluokkaa.

Myöskään jäsenmaiden ja sidosryhmien näkemyksiä ei saa sivuuttaa. Siksi odotankin komission ottaneen järkevän kannan ja kuunnelleen asianosaisia eli metsäalan osaajia ja muita sidosryhmiä.

Metsätaloudessa kestävyyden tarkastelu tulisi jatkossakin perustua uusiutuvan energian direktiivin riskiperustaiseen malliin kansallisen lainsäädännön puitteissa.

Byrokratiaa ei tulisi missään nimessä lisätä vaan päinvastoin. Lisäksi kestävän metsänhoidon määrittelylle on jo olemassa hyväksi todetut määritelmänsä, eikä niitä pitäisi ryhtyä perusteettomasti muuttamaan.

Mikäli Eurooppaan halutaan investointeja, tarvitaan markkinoille sääntely-ympäristön vakautta ja ennustettavuutta. Kun investoidaan jo hyväksytyn lainsäädännön mukaan, ei yrityksiltä voida odottaa selvännäkijän taitoja alati muuttuvassa regulaatioviidakossa.

EU-kaukalossa käsiteltävät metsäasiat täytyy saada syötettyä ajoissa oman joukkueen pelaajille – muuten viimeisessä erässä jäädään takuuvarmasti paitsioon.

Kirjoitus julkaistu alunperin Maaseudun Tulevaisuudessa. Voit lukea sen täältä