Ajankohtaista

MTV: Petri Sarvamaa on raivannut tiensä Euroopan vaikutusvaltaisempien ihmisten joukkoon – Mr. Pääneuvottelija kertoo nyt itse, mitä uhrauksia se on vaatinut

27.12.2020

Petri Sarvamaa on Euroopan vaikutusvaltaisimpia suomalaisia. Hänet on rankattu europarlamentin toiseksi vaikutusvaltaisemmaksi suomalaiseksi ja hänen nimensä vilahtelee EU:n budjettia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevissä uutisissa. Suurelle osalle suomalaisia hänen tarinansa on kuitenkin tuntematon. 

Maaliskuisena keskiviikkoiltana vuonna 2009 A-studion nauhoitukset olivat ohi. Ulkona oli pimeää ja kylmää, lämpötila oli laskenut hieman nollan alapuolelle. Petri Sarvamaa käveli studiosta pukuhuoneeseen, vaihtoi vaatteet ja pesi esiintymismeikit naamaltaan. Teki kaiken aivan samalla tavoin kuin oli tehnyt vuosia.

Paitsi lopulta hän kaivoi puhelimensa kaapistaan ja näppäili Ilta-Sanomien numeron.

– Voitte kirjoittaa huomiseen lehteen, että pyrin Euroopan parlamenttiin.

Vuosikymmeniä toimittajana ollut Sarvamaa näki tiensä journalistina tulleen päätepisteeseen. CNN:llä Atlantassa, kirjeenvaihtajana Washingtonissa, vuosikausia Yleisradion eri osastoilla.

Hän oli valmis hyppäämään politiikkaan; miksi, sitä hän ei vieläkään osaa täysin kertoa.

– Olihan siellä (Ylellä) tapahtunut asioita. Jos niitä ei olisi tapahtunut, en tiedä, olisinko koskaan tehnyt sitä (uranvaihdosta).

Toimittajatausta näkyy haastattelussa. Sarvamaa puhuu paljon, mutta jättää paljon kertomatta; Ylellä tapahtui asioita, mutta ”niihin en halua palata”.

Hän puhuu diplomaattisesti ja muotoilee lauseet uudelleen, jos niissä voi tulla pienikin väärinymmärrys.

Tässä haastattelussa puhutaan töistä ja vallasta – jopa niin paljon, että Sarvamaa itse haastattelun jälkeen kauhistui, kuinka paljon puhuikaan töistään. Oikeusvaltioperiaate oli juuri ratkaisevassa vaiheessa, ja ”ilma oli sakeana näkemyksiä”.

Kaiken sen meppikuoren alla mies on silmiinpistävästi välittävä perheenisä ja välillä myös tarkka kodinhoitaja – tiskipöydällä lojuvat tiskit hän tiskaa heti pois ja kuulemma työpuhelun loputtua tarkistaa Snapchatista lastensa kuulumiset. Niistä kuitenkin myöhemmin. Nyt paneudutaan kahdeksaan viime vuoteen, jotka ovat olleet – no, täynnä töitä.

EU halusi saada Puolan ja Unkarin kuriin – katso videolta, kuinka Sarvamaa kertaa oikeusvaltioperiaatetta MTV Uutiset Livessä joulukuussa 2020.

Ensimmäinen, päätöksen makuinen maaliskuu

Kun maaliskuinen päätös politiikkaan hyppäämisestä oli tehty – maaliskuu muuten toistuu tässä kertomuksessa usein – ei ollut paluuta. Europarlamenttivaaleihin oli aikaa vain kolme kuukautta.

Kuukausia aiemmin Sarvamaa oli soittanut kokoomuksen Taru Tujuselle. Sekä Tujunen että myöhemmin monet muut olivat hyvin yllättyneitä miehen päätöksestä hypätä pois journalismista.

Sarvamaa itse uskoo yllättyneisyyden johtuvan siitä, että hän oli toimittajana pystynyt tekemään työnsä niin hyvin, ettei kenellekään tullut mieleenkään epäillä hänen kannattavan jotain puoluetta.

– Oli se shokissa, Sarvamaa kertoo ja viittaa kokoomuksen Tujuseen. – Mutta otti minut välittömästi listoille, ei epäröinyt hetkeäkään.

Sarvamaa kääri hihansa ja lähti kiertämään Suomea. Naama oli televisiosta tuttu, ja siitä oli varmasti hyötyä, mutta hän ei pidä sitä ratkaisevana asiana.

Ponnistus ei kuitenkaan riittänyt, ja europarlamenttipaikka jäi haaveeksi. Oli palattava takaisin Yleisradioon. Ruutuun miestä ei enää päästetty.

– Tein juttuja ja joitakin ulkomaankeikkoja. Olihan se ihan kestämätön tilanne. Kärvistelin vuoden, kunnes vuoden 2010 lopussa irtisanouduin.

Politiikan tie oli valittu, ja hän halusi pysyä siinä. Seuraavaksi tähtäimeen otettiin kansanedustajan paikka vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Taas tuli maaliskuu, ja Sarvamaa oli vaalikentillä. Oli puurrettava, jotta huhtikuun äänestyspäivinä mahdollisimman moni kirjoittaisi äänestyslappuun hänen numeronsa

Maaliskuu vaihtui huhtikuuksi ja vaalivalvojaiset olivat ohi. Ilta on painunut Sarvamaan mieleen ikuiseksi ajaksi. Se on yksi hänen elämänsä synkimmistä hetkistä. Hän käveli kotiin pimeässä ja oli selvää, ettei paikka eduskunnasta auennut.

– Sitten minulla ei oikeasti ollut mitään. Ei mitään. Pieni paketti, jonka sain Yleltä lähtiessäni, oli käytetty loppuun. Jouduin kortistoon.

Toinen, onnellinen maaliskuu

Sarvamaa korostaa tekevänsä paljon töitä. Pitkiä päiviä, puheluita eri kielillä, tinkimätöntä verkostoitumista. Mutta yhtä lailla puheessa ja kertomuksessa vilisevät pienet onnenkantamoiset.

Kuten silloin, kun hän juuri oli noussut mustasta suosta epäonnistuneiden eduskuntavaalien jälkeen.

Syyskuussa 2011 entinen kokoomusmeppi Ville Itälä nimitettiin Suomen ehdokkaaksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen.

Maaliskuussa – taas maaliskuussa – Itälä aloitti uudessa tehtävässään. Ensimmäisellä varasijalla ollut Risto E.J Penttilä kieltäytyi ottamasta vapautunutta mepin paikkaa, joten se siirtyi toisena olevalle Sarvamaalle.

– Silloin puhelimeni räjähti onnitteluviesteistä.

Ja taas hän jättää kertomatta jotakin, jonka kuulija janoaisi tietää:

– Juuri ennen tätä (Itälän lähtöä) olin löytänyt itseni hyvistä rekryistä ja haastatteluista, ja olisin juuri saanut aika hyvän paikan. Mutta en tule koskaan kertomaan, mikä se olisi ollut.

Katainen-Stubb-Sarvamaa

EPP:n (Euroopan kansanpuolue) ovet aukesivat Sarvamaalle, ja hänellä oli kaksi vuotta peliaikaa ennen seuraavia europarlamenttivaaleja. Sarvamaa halusi näyttää, mihin pystyi. Hän kertoo olleensa muiden silmissä yhä toimittaja, ja se mielikuva piti muuttaa.

– Mutta tätä ei saa taas käsittää väärin. Toimittajan homma on paras duuni, mitä ihmisellä voi olla. Mutta kun äänestetään, äänestetään sellaista, joka on ollut näkyvillä, saanut jotain aikaan.

Ja Sarvamaa alkoi näkyä. Ja nousta. Ensimmäisen vuoden jälkeen hän nousi omassa ryhmässään varakoordinaattoriksi ja pääsi mukaan lainsäädäntötyöhön. Tästä oli hyötyä vuoden 2014 vaalikentillä: oli näyttää saavutuksia.

Silti paikka jäi jälleen haaveeksi – mutta jälleen mukana oli myös onnenkantamoinen. Onnenkantamoinen ulottuu moneen valtaapitävään henkilöön: Jyrki Katainen ilmoitti hakevansa komissaariksi, joten mepiksi valittu Alexander Stubb ilmoitti hakevansa Kataiselta vapautuvaa kokoomuksen puheenjohtajan paikkaa. Ketju toteutui, ja Stubbilta vapautunut meppipaikka oli Sarvamaan.

– Ammatinvaihtoprojektini ei ollut valmis, ja alkoi taas vimmainen työ päästä avainpaikoille.

Silloin hän hakeutui – ”osin se oli tsägää, osin pohjustusta” – paikoille, jossa sai tuplahatun budjettityöskentelyssä. Hän oli budjettivaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja ja sen lisäksi yksi EPP:n koordinaattoreista.

Sarvamaan vauhti ja pyrkimys valtapaikoille hengästyttää kuulijaa. Mutta mies itse pysyy rauhallisena. Työssä tuntuu koko ajan olevan selvä päämäärä. Tuntuuko olo vaikutusvaltaiselta?

– Jos sitä alkaa itse miettimään, niin sitten kyllä ajaa itsensä ojaan aika äkkiä. On pidettävä katse siinä pallossa, mikä milläkin hetkellä on pelissä.

Ei Merkelin, vaan Sarvamaan ansiota

Vuoden 2019 vaaleissa Sarvamaa oli niin tunnettu, että hän pääsi ensimmäistä kertaa suoraan äänillä europarlamenttiin. Ääniä ropisi 64 560.

– Kukaan ei päässyt enää sanomaan, että jätkä pääsee aina varasijalta.

Nyt Sarvamaa ei enää kahminut hommia. Hänelle riitti paikka oikeusvaltioperiaatteen pääneuvottelijana.

– Tämä iso pallo riittää varsin hyvin. Tiedän, että tulen putoamaan vaikutusvaltarankkauksissa, mutta sillä ei ole nyt mitään merkitystä.

Oikeusvaltioperiaate on EU:ssa loppusuoralla. Vastaan hangoitelleet Puola ja Unkari ovat väännön jälkeen taipuneet yhteisen ratkaisun taakse. Oikeusvaltioperiaatteella suojataan sitä, ettei EU:n budjettirahoja käytetä väärin esimerkiksi korruption tai tuomioistuinten puolueettomuusongelmien takia.

Oikeusvaltioperiaateneuvottelujen takia myös jättimäisen, heinäkuussa neuvotellun 750 miljardin euron tukipaketin eteneminen hidastui.

– Jos tästä tulee laki 1.1.2021 ja minun nimeni on siinä, niin saahan siitä jotain tyydytystä.

Kauppalehti kirjoitti, että oikeusvaltioasetuksesta tuli niin hyvä kuin siitä tuli – ei Saksan liittokansleri Angela Merkelin, vaan Petri Sarvamaan takia.

– EU-maat ovat kyllästyneet siihen, että muutama muu näyttää keskisormea unionille, Sarvamaa sanoi aiemmin Kauppalehden haastattelussa viitaten juuri Puolaan ja Unkariin.

Isä pakeni Venäjän vallankumousta

Entä miten valtaan päästään? Sarvamaan neuvo ainakin Euroopan parlamentissa on hakeutua aina niihin piireihin, joissa päätöksiä tehdään. Pystyä tuomaan itseään sopivalla tavalla esille.

– Ei liikaa tyrkyttäen mutta ei koskaan saa jäädä tavallaan seinustalle. Aina pitää hakeutua rinkiin, jossa on päättäjiä. Hivutat itsesi siihen, jotta muut huomaavat: tämä ihminen pystyy kommunikoimaan, pystyy puhumaan kieliä.

Sarvamaalle esillä oleminen on luonnollista. Hän on karismaattinen ja saa tuntemattomatkin ihmiset hetkessä tuntemaan olonsa kuin olisi tuntenut miehen kauemminkin. Hän ei jätä ketään ulkopuoliseksi eikä vilkuile kelloa. Osaa englantia kuin äidinkieltään, ruotsiakin sujuvasti – ranskaa ja saksaa niin, että saa parlamentissa saksalaiset ja ranskalaiset puolelleen puhumalla heidän omaa kieltään.

Jos historia olisi ollut erilainen, Sarvamaa puhuisi myös venäjää. Hänen isänsä – Boris Saharov – tuli aikanaan Venäjältä vallankumouksen aikaan Suomeen. 9-vuotiaalle Borikselle muutto oli kuitenkin niin traumaattinen, ettei hän koskaan opettanut omille lapsilleen äidinkieltään.

Saharov lyhennettiin ensiksi Saharoksi ja lopulta keksittiin nimi Sarvamaa.

– Isäni sai turpiinsa päivittäin, hän oli maahanmuuttaja ja puhui huonosti Suomea.

Petri on isänsä ja äitinsä ainoa lapsi, mutta isän ensimmäisellä vaimolla oli neljä lasta entuudestaan. Heitä Sarvamaa kutsuu sisaruksikseen, mutta kaikki ovat jo edesmenneitä.

Kiitos perheelle

Sarvamaa rakastaa puhua oikeusvaltioperiaatteesta. Niin paljon, että kotona olevat lapset ovat ”ihan täynnä oikeusvaltioperiaatetta ja mun duunia, joka on kuulemma ihan hanurista.”

Niin, lapset. Niitä Sarvamaalla on yhteensä viisi: kaksi teini-ikäistä (12- ja 18-vuotiaat) yhdessä vaimonsa Sari Helinin kanssa ja kolme edellisestä liitosta; 33-vuotiaat kaksoset ja 29-vuotias poika.

Hän pitää puheessaan pienen tauon.

– Ja nyt haluan sanoa sen, minkä aina unohdan.

Mies hiljenee ensimmäistä kertaa haastattelun aikana.

– Mutta on oikeasti ihmisiä, jotka maksavat tästä kaikesta kovan hinnan. Mikään ei olisi koskaan ollut mahdollista ilman puolisoani.

Lause eikuitenkaan jatku ilman, että Sarvamaa diplomaattisesti – jälleen kerran – kertoo asian niin tarkasti, ettei kukaan voi ymmärtää väärin. Hän painottaa, kuinka hänen puolisonsa on kunnianhimoinen ja tekee yötä myöten omia töitään.

– Hän ei ole hellan ääressä kotona. Mitenkään arvottamatta rooleja kotona (ja taas hän tekee sen; nyt eivät kotiäidit voi pahastua) on kyllä kaikkein vaikein yhdistelmä se, että on kaksi todella kunnianhimoista yhdessä. Todellinen sankari on kotona, hän kaikesta omasta duunistaan huolimatta on pystynyt antamaan minulle tämän kaiken tilan. Kiitos Sari.

Rakkaus syttyi työpaikalla

Sari Helinin ja Petri Sarvamaan rakkaustarina sai alkunsa työpaikkaromanssina. Sarvamaa oli Ylen ulkomaantoimituksen päällikkö, kun kollega pyysi häntä kahville ja esitti ehdotuksensa:

Häntä pyydettiin aamuohjelman juontajaksi. Hän suostui työhön määräajaksi, kunhan sai pitää taustalla päällikköpestinsä. Samaan aikaan ohjelmaan palkattiin uusi naisjuontaja, Sari Helin.

Nopeasti pari huomasi kemioiden toimivan. Eikä kemiat jääneet huomaamatta työkavereiltakaan. Aamujuontajat heräsivät aamukolmen aikaan, joten kahdeksan ja yhdeksän välillä vitsit olivat jo hervottomia.

– Siinä vaiheessa alkoi aikaisen herätyksen takia nähdä kangastuksia ja olla hysteerinen. Ja olihan siinä varsinkin inserttien aikana kaikenlaista – ei mitään sopimatonta, mutta sellaista sekoilua, Sarvamaa muistelee.

Seuraava askel?

Mikä on seuraava asia, minkä Sarvamaa haluaa saavuttaa? Kun oikeusvaltioperiaate saadaan pakettiin?

Se on perhe. Nuorin lapsi, nyt 12-vuotias tytär, oli kolme, kun isä aloitti europarlamentissa, eikä oikein muista edes muunlaista aikaa. Perheen poika täytti juuri 18. Suomessa asuu kaksi aikuista lasta entisestä liitosta ja Lontoossa asuvalla vanhimmalla tyttärellä on itsellään jo kolme lasta, joille Sarvamaa on – ei ukki eikä vaari vaan iso.

– Hommia tuolla (europarlamentissa) riittää, ne eivät lopu koskaan. Mutta en halua huomata, että tein kerta toisensa jälkeen europarlamentissa hyviä töitä, mutta muut asiat jäivät hoitamatta.

Kuten jo aiemmin tuli todettua, lasten mielestä ”isän duuni on ihan hanurista”, mutta isä lohduttaa, että aika aikaansa kutakin.

– Tyttärelle sanon, että kohta katsotaan taas vähän enemmän niitä TikTok-videoita ja snäppejä. Kun saan nimeni oikeusvaltioperiaatteen myötä historiaan, on sen jälkeen muiden vuoro

Juttu on julkaistu alunperin MTV-Uutisissa. Voit lukea sen kuvituksineen täältä

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: EU:n kompromissi sai oikeusvaltiorikkurit antautumaan

16.12.2020

Artikla 263 takaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden tarkistuttaa EU-lainsäädännön lainmukaisuus tuomioistuimessa kahden kuukauden sisällä sen voimaan tulemisesta.

HELSINGIN SANOMAT esitti pääkirjoituksessaan (12.12.) poikkeavan analyysin EU:n huippukokouksesta. Kirjoituksen mukaan ”EU:n kompromissin häviäjä on oikeusvaltio”. Asian tärkeyden vuoksi tekstin peruslähtökohtaa ja muutamaa asiavirhettä on oikaistava.

EU:n huippukokous eli Eurooppa-neuvosto ei voi EU:n perussopimuksen mukaan yksipuolisesti puuttua EU:n parlamentin ja EU:n neuvoston yhdessä neuvottelemaan ja hyväksymään lainsäädäntöön.

Näin ei käynyt tälläkään kertaa, vaan kaikki oikeusvaltio­periaatteeseen ja EU:n rahoitukseen tehdyt kytkennät on päätetty jo 5. marraskuuta päättyneissä neuvotteluissa neuvoston ja parlamentin kesken. Tältä osin pääkirjoituksen peruslähtökohta on virheellinen: huippukokouksella ei ollut juridista mahdollisuuttakaan heikentää asetusta. Neuvoteltuun lakitekstiin ei koskettu, vaan huippukokous päätyi laatimaan uuden julistuksellisen lisäpöytäkirjan.

Pääkirjoituksen mukaan kompromissin keskeinen heikennys oli se, että jäsenmaiden on mahdollista hakea mekanismia koskevalle lakitekstille EU-tuomioistuimen arvio, mikä hidastaisi mekanismin käyttöönottoa.

Tämä mahdollisuus taas ei ole seurausta Eurooppa-neuvoston julkilausumasta vaan suoraan perussopimuksen artiklasta 263, joka takaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden tarkistuttaa EU-lainsäädännön lainmukaisuus tuomioistuimessa kahden kuukauden sisällä sen voimaan tulemisesta. Toisin sanoen julkilausumasta huolimatta lakiteksti olisi mitä todennäköisimmin käsitelty EU-tuomioistuimessa.

Mitä tulee arvioon käyttöönoton hidastumisesta, lainsäätäjillä on jo tiedossa, että tuomioistuin tulee asettamaan Unkarin ja Puolan tekemän tarkistuspyynnön ensisijaiseksi työkseen. On hyvä syy olettaa, että tämä ei kestä muutamaa kuukautta pidempään (vrt. EUT-päätös brexitistä, tapaus ”Wightman” C-621/18). Sekin tiedetään, että päätöksen jälkeen budjetin oikeusvaltioperiaatteeseen sitovaa asetusta sovelletaan takautuvasti heti 1.1.2021 alkaen.

Näin ollen pääkirjoituksessa esitetty ennenaikainen arvio siitä, kuinka ”kokouksesta marssi ulos Unkarin pääministeri Viktor Orbán, jonka kiristys onnistui”, perustui virheelliseen faktapohjaan. Tämä arvio, ironista kyllä, on täsmälleen se, josta oikeusvaltion heikentäjät niin Suomessa kuin muuallakin Euroopan unionissa riemuitsevat.

Juttu on alunperin julkaistu Helsingin Sanomien yleisönosastopalstalla. Voit lukea sen täältä

Ajankohtaista

Oikeusvaltioperiaate tulee budjettiin viimeinkin – oletko valmis?

11.12.2020

Euroopan parlamentin oikeusvaltioneuvottelija Petri Sarvamaa (kok.) on tyytyväinen Eurooppa-neuvoston huippukokouksen saavuttamaan sopuun oikeusvaltiomekanismista. Neuvosto ei vaadi muutoksia parlamentin kanssa neuvoteltuun kokonaisuuteen, vaan tyytyy liittämään sen oheen julistuksellisen lisäpöytäkirjan oikeusvaltiomekanismin käytöstä. Sarvamaan mukaan käytännön vaikutus tulee olemaan vähäinen, ja julistuksen tarkoitus on tarjota Unkarille ja Puolalle kasvojenpelastus kotimaassa.

”Neuvoston päätelmissä konkreettisin muutos koskee EU:n tuomioistuinkäsittelyä. Unkari ja Puola ovat valittaneet laista, ja tuomioistuimelta on saatava varmistus mekanismin laillisuudesta ennen sen käyttöä. Tiedämme kuitenkin sen, että tuomioistuin tulee priorisoimaan tämän valituksen, ja päätös tullaan saamaan parissa kuukaudessa. Laki on siis aidosti voimassa 1.1.2021, koska jäsenmaiden toimia katsotaan siitä päivästä alkaen”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan mukaan seuraava, lopullinen askel saadaan ensi viikolla, kun Euroopan parlamentti hyväksyy kokonaisuuden. Oikeusvaltioperiaate astuu voimaan 1.1.2021.

”Euroopan parlamentti on tyytyväinen saavutettuun sopuun, ja tulee hyväksymään sen ensi viikolla täysistunnossaan. Parlamentti tulee myös vaatimaan, että komissio aloittaa mekanismin soveltamisen heti tammikuun alusta. Sopua on tarkasteltava suuremmassa kontekstissa: vaikutukset olisivat olleet katastrofaalisia, mikäli emme olisi saaneet pakettia valmiiksi”, Sarvamaa sanoo.

”Viime kädessä olemme historiallisen edistysaskeleen äärellä: ensimmäistä kertaa unioni saa käyttöönsä toimivan oikeusvaltiolain, jolla se voi jäsenmaiden määräenemmistöllä päättää esimerkiksi EU-varojen jäädyttämisestä tietyn oikeusvaltioperiaatetta rikkovan jäsenmaan kohdalla”, Sarvamaa päättää.

Ajankohtaista

New York Times: E.U. Reaches Deal on Major Budget and Stimulus Package

Leaders meeting Thursday worked out a compromise with Hungary and Poland, who had vetoed the bloc’s budget and stimulus plans over threats that they could lose access to funds.

BRUSSELS — European Union leaders reached a landmark budget agreement Thursday after weeks of fraught negotiations, unblocking $2.2 trillion in funds crucial to some of the bloc’s weakest economies that have been decimated by the coronavirus pandemic.

In a meeting in Brussels, they broke through a veto by Poland and Hungary that had been holding up the hefty financial package, after the two nations tried to evade oversight that could strip them of E.U. funds if they continue to overhaul democratic institutions at home.

The agreement was reached a few hours into a summit meeting in Brussels, and was announced by Charles Michel, the president of the European Council, who presides over the group of E.U. leaders.

“Now we can start with the implementation and build back our economies,” Mr. Michel said in a tweet. “Our landmark recovery package will drive forward our green & digital transitions.”

The compromise brings an end to the lengthy negotiations that had threatened to derail a carefully laid-out plan to deploy 1.8 trillion euros, or $2.2 trillion, in funding, including money desperately needed for pandemic recovery. And it brings the E.U. to a crucial moment in its history, as the bloc has agreed to issue joint debt to finance some of the recovery funding, an important step in its sometimes disrupted integration.

But the dispute with Poland and Hungary also deepened fissures between member states and forced European leaders to reckon with the very nature of the bloc itself.

The compromise, brokered by Germany — which holds the bloc’s rotating presidency — will still tie the funding to adherence to rule-of-law standards, such as an independent judiciary and transparency in spending, two principles that have weakened under Hungary and Poland’s illiberal governments.

But the legally binding measure will be watered down: Any country that disagrees with the terms tying E.U. funding to rule-of-law conditions will be able to challenge the entire agreement in the European Court of Justice, which could postpone any real enforcement by months, if not years.

Some legal experts have criticized the agreement, raising concerns that it lets Viktor Orban, Hungary’s prime minister, who faces elections in 2022, in particular off the hook.

The European Parliament, which has been advancing the use of this new way to check Hungary and Poland’s democratic backsliding by threatening to withhold financial support, was optimistic that the compromise was a step forward.

“This is an important win for the rule of law and the E.U.,” tweeted Petri Sarvamaa, a member of the European Parliament who has been participating in the budget discussions. “The Parliament or the Council did not give up to threats.”

Hungary and Poland have long been at loggerheads with the European Commission, the bloc’s executive branch, over their dismantling of key rule-of-law institutions. The European Court of Justice, the highest court in the E.U., has declared some of those policies illegal, but the backsliding by the two countries has continued.

Hungarian and Polish leaders argue that institutional changes are their national prerogative, and accuse the commission of applying double standards to East European states, describing the rule-of-law provisions as arbitrary and political.

Many worry that the damage being done to democracy in Poland and Hungary will not only be hard to reverse, but also is detrimental to the whole European Union, the world’s richest bloc of democracies.

“Europe was set up as a community of like-minded states, and in its DNA, it doesn’t have this awareness that there may be fundamental breaches of the rule of law within the E.U.,” said Wojciech Sadurski, a Polish and Australian expert on constitutional law who is a prominent critic of the Polish government.

On the ground in Hungary and Poland, the impact of these domestic policies is deeply felt.

In Hungary, Mr. Orban and his allies have led a slow, methodical erosion of the rule of law. They adopted a new constitution and changed election laws to favor themselves. The Constitutional Court has been stacked with loyalists, as have high-level posts encompassing public media outlets, prosecutor general, the National Bank of Hungary and beyond.

This consolidation of power has drastically curbed meaningful scrutiny of government. Elections are free, but they are not fair; much of the news media is controlled by allies of the governing party; the opposition in Parliament is small and has no practical power.

Poland’s judicial overhaul, coming under the guise of a push to exorcise remnants of the Communist-era system, has also drawn criticism from the European Commission, which sees interference with judicial independence.

The compromise over the rule-of-law conditionality comes as Poland is being rocked by a surge in coronavirus cases, as well as a growing protest movement over women’s rights.

Laurent Pech, a professor of the European Law at Middlesex University in London, said both countries were following “the same blueprint to undermine checks and balances of power.”

“It starts with capturing the constitutional court, then taking control of the public media, the prosecutor services and the police, usually concluding with a revision of the electoral code,” he said.

As a result, Mr. Pech said, Hungary is now “an electoral autocracy,” with Poland, where the governing party faces more resistance, not far behind.

Since coming to power, Poland’s nationalist-conservative government has taken control of the constitutional tribunal, put the prosecutor’s office under the authority of the Justice Ministry, and set up a new disciplinary regime for judges.

The European Court of Justice has ordered the suspension of that disciplinary body, but in recent months, it has stripped immunity and cut the salaries of two judges who had been critical of the government.

The European Commission has brought several cases against both Hungary and Poland, mostly relating to the overhauls and management of the judiciary. But the process is slow, requiring dozens of people to be dedicated to a case over several months. In some instances, the court’s ruling comes too late.

The Commission and Parliament have advanced cases against Poland and Hungary over serious breaches of E.U. values. The ultimate penalty is a removal of voting rights, but no progress has been made in either case.

A key node in the process lies with the grouping of member state leaders, known as the European Council, where Mr. Orban and Prime Minister Mateusz Morawiecki of Poland have occasional allies, chief among them Chancellor Angela Merkel of Germany.

The mistrust generated among citizens and governments in some of the wealthier and more mature democracies is a fresh threat to the bloc’s unity. The so-called frugal nations, which are net overall contributors to the budget, are leading the charge against Poland and Hungary’s push to skirt scrutiny.

Recent research suggests that citizens in Denmark, Finland, the Netherlands and Sweden are not bothered by their nations’ big contributions to E.U. spending, but feel that some of the receiving countries did not have necessary checks and balances to ensure sound spending. Another poll found that more than 70 percent of E.U. citizens, including those in Poland and Hungary, want rule-of-law checks for disbursing money.

And while the most acute issues involve Poland and Hungary, rule-of-law problems lurk in several other states, giving rise to concerns that appeasing Warsaw and Budapest might enable more violations elsewhere.

“You can understand the importance of the rule of law when it is gone,” Mr. Pech said. “When you have it, it is much more difficult to value it.”

Juttu julkaistu alunperin New York Times -lehdessä. Voit lukea sen täältä

Ajankohtaista

Kompromissi oikeusvaltiokiistassa on merkittävä edistysaskel – ”EU saa historiallisen keinon puuttua arvojen rikkomiseen”

10.12.2020

Tänään alkaneessa EU-huippukokouksessa ollaan pääsemässä sopuun oikeusvaltiokiistassa, koska Puola ja Unkari taipuivat ja hyväksyivät ratkaisun saadessaan myönnytyksiä. Ne eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä.

Puola ja Unkari vastustivat oikeusvaltioasetusta ja uhkasivat kaataa EU:n monivuotisen budjettiesityksen ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen.

Sopu kuitenkin syntyi. Saksan liittokansleri Angela Merkel neuvotteli yhdessä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja Puolan pääministerin Mateusz Morawieckin kanssa 11-kohtaisen julistuksen.

MTV Uutiset Livessä vierailleen EU:n pääneuvottelijan, kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan julistuksessa on ainoastaan yksi olennainen kohta, jota muutettiin niin, että myös vastustelleet maat saatiin mukaan.

– Siinä todetaan, että komission täytyy odottaa, jos jäsenvaltio valittaa oikeusvaltioasetuksesta EU:n tuomioistuimeen.

Myönnytys ei ole kovin merkittävä

Sarvamaan mukaan myönnytys ei ole Puolalle tai Unkarille merkittävä, koska jäsenmailla on jo nyt unionin perusoikeussopimuksen mukaan oikeus valittaa oikeastaan mistä vaan komission tai parlamentin säätämästä laista EU:n tuomioistuimeen.

Muulle EU:lle asialla on suurempi merkitys.

– Ensimmäistä kertaa unionin historiassa pystytään määräenemmistöllä neuvostossa päättämään, että joku jäsenvaltio rikkoo unionin keskeisiä arvoja tavalla, ja katsotaan, että asetus täytyy laukaista.

– 1. tammikuuta alkaa uusi sivu EU:n historiassa, neuvotteluja vetänyt Sarvamaa iloitsee.

Jäsenmaat voivat menettää tukensa

Oikeusvaltiomekanismilla EU tähtää siihen, että jos jäsenvaltiot rikkovat oikeusvaltioperiaatetta, Euroopan neuvosto voi jäädyttää jäsenmaan saamat tuet. Näin yritetään estää EU-tukien väärienkäyttöä.

EU voi tosin laittaa tukihanat vain, jos jäsenmaan tekemä rikkomus kytkeytyy nimenomaan EU:n budjettivarojen käyttöön.

Puola ja Unkari ovat molemmat EU:n niin kutsuttuja nettosaajia, eli niille suunnataan enemmän rahaa kuin ne maksavat. EU:n kautta saatujen varojen menetys olisi siis merkittävä maan talouksille.

”Asian ytimessä on tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus”

Kynnys asetuksen käyttämiseen on kuitenkin korkea, Sarvamaa toteaa. Hänen mukaansa kysymys ei ole siitä, että jokin jäsenmaa asetetaan ”ajojahdin kohteeksi”.

Oikeusvaltioperiaatteen keskeisin tunnusmerkki on tuomioistuinlaitoksen ehdoton riippumattomuus poliittisesta vallankäytöstä, Sarvamaa toteaa.

– Tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus on tämän asian ytimessä.

Hän antaa esimerkin, jossa EU:lta saatua rahoitusta käytettäisiin julkiseen hankkeesen, mutta syntyy epäilys kilpailutuksesta. Asiasta valitetaan maan tuomioistuimeen, mutta se ei käsittele kannetta asianmukaisesti. Silloin asetusta voitaisiin käyttää.

– Tässä voidaan myös katsoa sellaista tilannetta, jossa on uhka, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioitus alkaa rapistumaan.

Pitäisikö EU perustaa uudestaan?

Oikeusvaltiomekanismin avulla pyritään vaikuttamaan jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen, mutta mekanismi ei yksin käännä minkään maan suuntaa.

Sarvamaa sanoo, että jos maiden tilanne menee yhä huonommaksi, EU:n keinot käyvät vähiin. Esimerkiksi EU:n perussopimusta ei voi avata ilman kaikkien jäsenmaiden suostumusta.

Siksi on epätodennäköistä, että perussopimukseen saataisiin kirjattua nykyistä merkittävästi tiukempia määräyksiä oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisesta.

– Silloin ainoa mahdollisuus olisi perustaa EU uudestaan halukkaiden jäsenvaltioiden kesken, Sarvamaa väläyttää.

Katso neuvotteluissa mukana olleen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan analyysi tilanteesta MTV Uutiset Livestä täältä

Juttu julkaistu alunperin MTV-uutisissa.

Ajankohtaista

Puolan ja Unkarin uhkauksiin ei taivuttu

Puola ja Unkari saivat julistuksensa, jotta voivat näyttää voittajilta sisäpolitiikassa, toteaa europarlamentaarikko.

Europarlamentaarikko ja EU:n oikeusvaltiolain pääneuvottelija Petri Sarvamaa (kok.) mukaan Eurooppa-neuvoston alustavat huippukokouspäätelmät mahdollistavat toimivan oikeusvaltiomekanismin hyväksymisen ensi viikolla Euroopan parlamentissa.

– Neuvoston alustavissa päätelmissä esitetään lain kylkeen laadittavaa julistusta. Kuitenkaan julistuksella ei ole suoraa sitovaa laillista vaikutusta lain noudattamiseen, minkä vuoksi sitä voi pitää vain neuvoa antavana. Neuvoteltuun oikeusvaltiomekanismin tekstiin itsessään ei puututa, mikä on voitto Euroopan parlamentille, eurooppalaisille ja kaikille oikeusvaltion puolustajille, Sarvamaa sanoo.

Hänen mukaansa Puola vaati vielä keskiviikkona itse oikeusvaltiotekstin muokkaamista. Lopulta Saksan puheenjohtajuuskausi ei kuitenkaan taipunut tähän, ja Puola ja Unkari suostuivat julistukselliseen lisädokumenttiin.

– Puola ja Unkari saivat julistuksensa, jotta voivat näyttää voittajilta sisäpolitiikassa. Sen sijaan todellista vaikutusta lain sisältöön sillä ei ole. Näin ollen oikeusvaltiomekanismi voidaan hyväksyä ensi viikolla Euroopan parlamentissa, jahka neuvosto sen meille lähettää. Tämän myötä Euroopan unioni saa viimeinkin aidon ja voimassaolevan lain, jolla suojellaan oikeusvaltiota, Sarvamaa sanoo.

Eurooppa-neuvosto kokoontuu torstaina. Kokouksessa Suomea edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).

Sarvamaan mukaan Suomen ja muiden oikeusvaltiomyönteisten jäsenmaiden on nyt pysyttävä vielä tiukkana ja edistettävä mahdollisimman hyvää lopputulosta.

– Kokouksessa esille tuleviin mahdollisiin heikennyksiin tai vesityksiin ei tule missään nimessä suostua, hän toteaa.

Juttu julkaistu alunperin Verkkouutisissa. Voit lukea sen täältä

Ajankohtaista

Suomalaismeppi tuulettaa: ”Voitto Euroopan parlamentille, eurooppalaisille ja kaikille oikeusvaltion puolustajille”

9.12.2020

Sarvamaan mukaan päätelmät mahdollistavat toimivan oikeusvaltiomekanismin hyväksymisen ensi viikolla Euroopan parlamentissa.

“Neuvoston alustavissa päätelmissä esitetään lain kylkeen laadittavaa julistusta. Kuitenkaan julistuksella ei ole suoraa sitovaa laillista vaikutusta lain noudattamiseen, minkä vuoksi sitä voi pitää vain neuvoa antavana. Neuvoteltuun oikeusvaltiomekanismin tekstiin itsessään ei puututa, mikä on voitto Euroopan parlamentille, eurooppalaisille ja kaikille oikeusvaltion puolustajille.”

Sarvamaan mukaan Puola vaati vielä keskiviikkona itse oikeusvaltiotekstin muokkaamista. Lopulta Saksan puheenjohtajuuskausi ei kuitenkaan taipunut tähän, ja Puola ja Unkari suostuivat julistukselliseen lisädokumenttiin, Sarvamaa sanoo.

“Puola ja Unkari saivat julistuksensa, jotta voivat näyttää voittajilta sisäpolitiikassa. Sen sijaan todellista vaikutusta lain sisältöön sillä ei ole. Näin ollen oikeusvaltiomekanismi voidaan hyväksyä ensi viikolla Euroopan parlamentissa, jahka neuvosto sen meille lähettää. Tämän myötä Euroopan unioni saa viimeinkin aidon ja voimassaolevan lain, jolla suojellaan oikeusvaltiota.”

Eurooppa-neuvosto kokoontuu torstaina.

”Suomen ja muiden oikeusvaltiomyönteisten jäsenmaiden on nyt pysyttävä vielä tiukkana ja edistettävä mahdollisimman hyvää lopputulosta. Kokouksessa esille tuleviin mahdollisiin heikennyksiin tai vesityksiin ei tule missään nimessä suostua.”

Juttu julkaistu alunperin demokraatti -lehdessä. Voit lukea sen täältä

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Angela Merkel elää Chamberlain-hetkeään”

2.12.2020

Petri Sarvamaa vertaa Saksan liittokansleria 1930-luvun brittipääministeriin.

EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) sanoo, että Saksan liittokansleri Angela Merkelillä on käsissään ”Chamberlain Moment”. Hän viittaa neuvotteluihin, joita Merkel käy parhaillaan Puolan ja Unkarin kanssa. Ne koskevat EU-budjettia ja EU:n oikeusvaltioperiaatetta.

– Jos Saksa avaa paketin, se olisi antautuminen Unkarin ja Puolan esittämän uhkavaatimuksen edessä. Se on kestämätöntä, Sarvamaa sanoi keskiviikkona Facebook Live -lähetyksesssään.

Saksa on parhaillaan EU:n puheenjohtajavaltio, minkä vuoksi Merkel on tavallistakin merkittävämmässä asemassa.

Neville Chamberlain toimi Iso-Britannian pääministerinä 1930-luvulla. Vuonna 1938 hän neuvotteli Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitlerin kanssa ja hyväksyi Tshekkoslovakian sudeettialueiden liittämisen Saksaan. Samalla Saksa ja Iso-Britannia sopivat, että ne eivät ryhdy sotaan keskenään. Chamberlain piti neuvottelutulosta voittona ja palasi sankarina kotimaahansa.

– Tätä pidetään yleisesti esimerkkinä myönnytyspolitiikan epäonnistumisesta, Sarvamaa sanoo.

Hän korostaa, ettei vertaa Puolan ja Unkarin johtajiia Hitleriin eikä pidä Euroopan nykytilannetta yhtä vaarallisena kuin se oli 1930-luvulla.

Taustalla on EU-komission ehdotus, jonka mukaan EU-rahoitus kytketään jatkossa siihen, että jäsenmaa noudattaa oikeusvaltioperiaatetta. Sarvamaa on toiminut asiassa EU-parlamentin neuvottelijana, ja parlamentti pääsi marraskuun alussa kompromissiin jäsenmaita edustavan EU-neuvoston kanssa.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ilmoittivat viime viikolla, että ne eivät hyväksy kompromissia. He uhkaavat kaataa EU-budjetin ja EU-elvytyspaketin, joista on tarkoitus sopia ensi viikolla huippukokouksessa Brysselissä.

Merkel puolestaan totesi tiistaina, että hänen mielestään kaikkien osapuolten pitää taipua kompromissiin. Sarvamaa pelkää, että tämä merkitsee luopumista oikeusvaltioperiaatteesta.

– Merkel sanoi pahaenteisesti. Minulla meni koko eilinen päivä tämän setvimisessä.

Hänen mukaansa tilanne on edelleen auki. Tiedossa ei ole, aikooko Saksa ennen ensi viikon huippukokousta tehdä uuden ehdotuksen EU-rahanjaon periaatteista.

Juttu julkaistu alunperin Verkkouutisissa. Voit lukea sen täältä

Ajankohtaista

Kokoomusmepit: Elvytyspakettia ei tule hyväksyä ilman oikeusvaltiomekanismia

1.12.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikot Petri Sarvamaa, Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen esittävät huolensa tuoreista tiedoista, joiden mukaan neuvoston puheenjohtajamaa Saksa on valmis tekemään uusia kompromisseja oikeusvaltiomekanismista saavuttaakseen sovun EU:n elvytyspaketista.

Elvytyspaketin hyväksyntä viivästyi, kun Unkari ja Puola käyttivät veto-oikeuttaan, sillä elvytyspaketti on sidottu oikeusvaltiomekanismin hyväksyntään. Kokoomusmeppien mukaan jäsenmaiden neuvoston ja Suomen ei tule taipua Unkarin ja Puolan kiristykseen ja uhkailuun.

Uhkana on, että monivuotinen rahoituskehys (MFF), sopimus EU:n omista varoista (OR) ja elvytysrahasto (RRF) pyritään hyväksymään kokonaisuutena ilman oikeusvaltioehdollisuutta, jotta Unkari ja Puola saadaan mukaan rahoitussopuun. Mikäli päätöstä ei saada tehtyä Saksan puheenjohtajuuskauden aikana, ei siihen tulla palaamaan pitkään aikaan.

“Oikeusvaltioehdollisuuden asettaminen EU:n budjettiin on ollut sekä kokoomuksen että Suomen hallituksen vahva tavoite. Mikäli osana eurooppalaista lehmänkauppaa vahva oikeusvaltioperiaate ei olisi mukana elvytysrahastossa, ei kokoomus puolueena voi hyväksyä elvytyspakettia Euroopan parlamentissa eikä sen pidä hyväksyä sitä Suomen eduskunnassakaan. Siksi painotamme Suomen hallituksen vastuuta tulevissa neuvotteluissa”, sanoo parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltiomekanismia koskevassa mietinnössä toiminut Petri Sarvamaa.

Eurooppa-neuvosto käsittelee elvytyspakettia huippukokouksessaan 10.-11.12. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.). Seuraavat viikot ovat ratkaisevia, mikäli päätös aiotaan tehdä vielä tänä vuonna Saksan puheenjohtajuuskauden aikana.

“Suomen hallituksen ja pääministeri Marinin on pidettävä neuvostossa kiinni vahvasta oikeusvaltiomekanismista. Demokratian, ihmisoikeudet, ja moniarvoisuuden sisältävä vahva oikeusvaltioperiaate on YK:n ja EU:n syntymisen ytimessä toisen maailmansodan tärkeimpänä opetuksena sekä totalitarismin torjuja. Se on sivistyneen ja inhimillisen elämäntavan ennakkoehto, minkä vuoksi onkin hämmästyttävää kuinka suurella innolla perussuomalaiset sanoutuvat irti tästä periaatteesta”, sanoo Sirpa Pietikäinen.

Meppien mukaan kokoomus ei voi hyväksyä EU:n elvytyspakettia eduskunnassa ilman vahvaa oikeusvaltioehdollisuutta rahojen käytölle. Jos perustuslakivaliokunta tulkitsee paketin vaativan kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa, kokoomuksen kanta on ratkaiseva. Kyselytutkimusten mukaan neljä viidesosaa eurooppalaisista sekä suomalaisista haluaa oikeusvaltioehdollisuuden EU:n rahoitukseen.

“Kokoomuksen linja on selkeä: ei rahoja ilman oikeusvaltioehdollisuutta. Ratkaisua on etsittävä rakentavasti, mutta oikeusvaltioperiaatteen ytimestä emme voi joustaa. Tämä on ollut myös Euroopan parlamentin kanta, jonka takana on meppien ylivoimainen enemmistö. Kyse on seuraavaan seitsemään vuoteen ainoasta todellisesta mahdollisuudesta puuttua negatiiviseen oikeusvaltiokehitykseen”, sanoo Henna Virkkunen.