Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa valmistautuu uransa tärkeimpiin neuvotteluihin

17.10.2020

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

(Kuva: Juha Roininen)

Kokoomuksen Petri Sarvamaa neuvottelee oikeusvaltiomekanismista, joka estäisi budjettirahojen väärinkäytön. Mekanismista on kiinni, jaetaanko EU:n satojen miljardien hätärahoitus.

TÄMÄ on valtava juttu. Olisi kenen tahansa mepin uralla. Olen häränsilmässä, ja totta kai se kutittaa.”

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa istuu EU-parlamentin kahvilassa Brysselissä ja valmistautuu meppiuransa tärkeimpiin neuvotteluihin.

Tällä viikolla Sarvamaa on aloittanut urakkansa EU-parlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltiota koskevasta lakiasetuksesta. Sen on tarkoitus estää EU:n budjettirahojen väärinkäyttö esimerkiksi korruptiosta tai tuomioistuinten puolueettomuusongelmista johtuen.

Oikeusvaltiomekanismi on itsessäänkin tärkeä, mutta neuvotteluihin liittyvä kytkykauppa vasta kiinnostava onkin. Mekanismi on kytketty yhteen heinäkuussa neuvoteltuun 750 miljardin euron elpymispakettiin ja EU:n seitsemän vuoden budjettiin. Lyhyesti: jos Sarvamaan neuvottelut epäonnistuvat, kenellekään ei tipu rahaa.

”Olen varma, että kun pääsemme marraskuun puoliväliin, niin puhelin on alkanut soida aika mielenkiintoisista osoitteista.”

KIISTAN ytimessä ovat Unkari ja Puola, joiden autoritaariseen kehitykseen Euroopan unioni on yrittänyt puuttua jo vuosia. Yksimielisyyttä vaativissa rangaistustoimissa Unkari ja Puola pelastavat toistensa selkänahan vuorotellen.

Sarvamaa on seurannut EU:n viime vuosien kehitystä huolestuneena. Hän istuu parlamentin budjettivaliokunnissa ja seuraa EU:n rahankäyttöä. Tilanne ei näytä hyvältä.

”Meidän yhteisestä pussistamme on mennyt satoja miljardeja euroja jäsenvaltiolle, joka näyttää meille keskisormea. Jäsenvaltio sanoo, että me tehdään täällä mitä halutaan. Teillä ei ole mitään aseita puuttua siihen, onko meillä korruptiota tai riippumatonta tuomioistuinta.”

Viime keväänä The New York Times uutisoi suurista määristä maataloustukia, jotka menivät Unkarin valtaapitäville ja suoranaiseen korruptioon. Samanlaisia kupruja löytyi esimerkiksi Tšekistä, Slovakiasta ja Bulgariasta.

Vuoden 2015 ja 2016 maahanmuuttokriisissä Unkarin pääministeri Viktor Orbán julkaisi kampanjan EU:n silloisia johtohahmoja vastaan. Koronakriisissä Orbán otti käyttöön poikkeuslain, joka tarjosi hänelle rajattomat valtaoikeudet. Median ja kansalaisjärjestöjen toiminta on rajoitettua.

Puolassa on vaarannettu riippumaton tuomioistuin muun muassa mielivaltaisilla eläkelaeilla. Ne on tuomittu EU-tuomioistuimessa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on heikentynyt.

Tuoreimmat tempaukset ovat parilta viime viikolta. Puola ja Unkari kertoivat perustavansa Brysseliin ajatushautomon, jonka tarkoituksena on käydä taistelua Brysselin ”liberaalia valtavirtaa” ja ”maahanmuuttomyönteisyyttä” vastaan. Orbán myös vaati oikeusvaltiosta vastaavan komissaarin eroa, koska tämä oli nimittänyt Unkaria lehtihaastattelussa ”sairaaksi demokratiaksi”.

SARVAMAA sai itse osansa viime toukokuussa, kun Unkari vaati häntä pyytämään anteeksi. Anteeksipyyntö koski Sarvamaan kommentteja Unkarin pandemiahätätilalaista.

Sarvamaan mukaan muun muassa tutkijoille ja medialle, kuten Helsingin Sanomille, esitetty anteeksipyyntökehotus oli ”systemaattinen ja tarkkaan mietitty osa Unkarin valtaapitävien strategiaa”.

”Hyvin samantyyppinen strategia ollaan nähty ja nähdään Venäjällä Kremlin taholta. Maalataan kuva isänmaan vihollisista, joilta valtaapitävä, tässä tapauksessa Unkarin Orbán, suojelee.”

Sarvamaa ei yllättynyt pyynnöstä, mutta tuli surulliseksi.

”Siinä kohtaa jälleen pysähtyy miettimään, että näin paha tilanne tosiaan on EU:n jäsenvaltiossa.”

SARVAMAAN neuvotteluita varjostavat Puolan ja Unkarin tuoreet uhkaukset. Elpymisrahoitusta varten jäsenvaltioiden pitää vielä kansallisesti hyväksyä siihen liittyvät budjettikatot. Molemmat maat ovat sanoneet, että jos oikeusvaltiomekanismi ei ole niille mieleen, parlamentit kaatavat elpymispaketin budjettipäätöksen.

Sarvamaa muistuttaa, että vaikka Puola ja Unkari ovat äänekkäimpiä, mekanismi torjuisi toteutuessaan kaikkien jäsenvaltioiden rikkomuksia ja poliittisia väärinkäytöksiä.

”Koskaan ei voida tietää, millaiset poliitikot nousevat valtaan missäkin. Samanlainen tilanne voi syntyä Suomessa, Saksassa tai vaikka Ruotsissa.”

Maanantaina alkaneissa neuvotteluissa yritetään hieroa kompromissia Euroopan komission alkuperäisen lakiluonnoksen, jäsenmaiden esityksen ja parlamentin kantojen välillä. EU-puheenjohtajamaa Saksa toi pöytään kompromissiesityksen, joka vesittää esimerkiksi Suomelle tärkeitä kohtia.

Sarvamaan ja toisen pääneuvottelijan, espanjalaisen Eider Gardiazabal Rubialin puolustama parlamentin linja on ehdotuksista tiukin.

Saksan neuvotteluesityksessä mekanismi käynnistyisi vasta, jos rikkomus on todettu. Parlamentti haluaisi, että myös kasvanut uhka oikeusvaltiorikkomuksille voisi olla peruste. Parlamentti toivoo myös, että päätöksenteossa käytettäisiin käänteistä määräenemmistöä. Se tarkoittaa, että mekanismi etenee ellei enemmistö maita vastusta sitä.

OLI lopputulos mikä hyvänsä, kyseessä olisi ensimmäinen oikeusvaltiorikkomuksia käsittelevä laki, joka ei vaatisi yksimielisyyttä. Se olisi EU:ssa historiallista.

”Minulla ei valitettavasti ole mitään illuusiota siitä, että voisimme kokonaan pysäyttää tämän kehityksen. Meidän täytyy tehdä tämä asetus EU:lle, koska muuten pohja murenee kaikilta yhtä aikaa.”

Vaihtoehdot ovat rajuja. Sarvamaa näkee, että keskipakoisvoima vie kappaleita poispäin eikä unionilla ole välttämättä tulevaisuutta sellaisena kuin me sen tunnemme.

”Jos keskipakoisvoima jatkuu, niin emme tule enää olemaan samalla porukalla viiden tai kymmenen vuoden päästä.”

SARVAMAAN kotipuolue kokoomus on käynyt oman, pitkän taistelunsa Orbánin puoluetta Fideszia vastaan. Fidesz istuu kokoomuksen kanssa samassa eurooppalaisessa keskustaoikeiston puolueryhmässä EPP:ssä.

Kokoomus on ollut yksi aloitteentekijöistä, jotta Fidesz viimein erotettaisiin ryhmästä. Fideszin jäsenyys on jäädytetty, mutta lopullista äänestystä ei ole voitu järjestää koronan takia. Parlamenttiyhteistyö Fideszin kanssa on käytännössä katkennut.

”Viidessä vuodessa on tullut tilanne, että normaalissa keskustelussa on tullut seinä vastaan eivätkä he oikein katso silmiin. Poikkeuksiakin toki on”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa on ollut europarlamentaarikkona lähes yhdeksän vuotta. Sitä ennen hän työskenteli televisiotoimittajana ja kirjeenvaihtajana. Hän sanoo, ettei työ EU:n ytimessä turhauta, päinvastoin.

”Riski on, että EU jää globaalissa pelissä yksin. Siksi sen täytyy olla yhtenäinen, vahva ja voimakas. Sen puolesta haluan toimia”, hän sanoo.

”Se ei toimi, jos meidän perusarvojamme murennetaan ihan avoimesti ja pissataan silmään. Sanotaan, että otetaan rahat mutta ei meidän tarvitse vastata siitä. Se sotii kaikkea oikeuskäsitystä ja kohtuullisuutta vastaan.”

Juttu julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa, voit lukea sen täältä. 

Ajankohtaista

Sarvamaa: EU-parlamentin kanta uuteen metsästrategiaan huomioi metsät kokonaisvaltaisesti

8.10.2020

 

Sarvamaa: EU-parlamentin kanta uuteen metsästrategiaan huomioi metsät kokonaisvaltaisesti

 

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään suurella enemmistöllä kantansa EU:n uuteen metsästrategiaan. Parlamentin pääneuvottelija, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.) on tulokseen äärimmäisen tyytyväinen.

”Onnistuimme torppaamaan täysistunnossa vaihtoehtoiset esitykset metsästrategiaan, jotka aiheuttivat kahinaa viimeiseen saakka parlamentin sisäisissä keskusteluissa. Neuvottelemani maatalousvaliokunnan kanta hyväksyttiin, ja vuoden kestänyt neuvotteluprosessi sai ansaitsemansa lopputuloksen”, Sarvamaa iloitsee.

Parlamentti hyväksyi Sarvamaan neuvotteleman raportin äänin 462 puolesta, 176 vastaan ja 59 tyhjää. Saavutettu kokonaisuus parlamentin kannaksi ei ollut itsestäänselvyys näinkin tunteita ja keskustelua herättäneen aiheen osalta.

”Metsät ovat EU-debattien kuuma peruna tällä hetkellä. Kaikilla on mielipiteensä annettavanaan, mutta olisi tärkeää edetä faktat edellä ja pitää järki näpissä. Metsiä ei voida tarkastella yksipuolisesti, vaan on otettava huomioon metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys kokonaisvaltaisesti”, Sarvamaa toteaa.

”Olen yrittänyt painottaa, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen on välttämätöntä terveiden ja resilienttien metsien kannalta, mitkä taas ovat edellytyksenä toimivalle biotaloudelle ja näin ollen myös elintärkeille työpaikoille. Meidän on tarkasteltava metsiä kokonaisuutena, eikä ainoastaan yhdestä näkökulmasta”, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaan raportti nostaa esiin EU:n uuteen metsästrategiaan haluttavia painotuksia kestävän metsänhoidon, ilmaston, luonnon monimuotoisuuden sekä biotalouden näkökulmista aikana, jolloin metsätaloudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistossa ja fossiilivapaaseen yhteiskuntaan siirryttäessä.

Euroopan komission on tarkoitus julkaista EU:n uusi metsästrategia alkuvuodesta 2021.

”Voimme nyt lähettää vahvan poliittisen viestin komissioon metsästrategian valmistelua varten: kestävä metsänhoito ja biopohjainen kiertotalous ovat ratkaisun avaimia nyky-yhteiskunnan haasteisiin vastaamisessa, samalla edistäen myös luonnon monimuotoisuutta”, Sarvamaa päättää.

Ajankohtaista

Voitto Suomen metsille: metsänhoidon tiedostava strategia hyväksyttiin europarlamentissa

MetsäPetri

MetsäPetri

KARI SALONEN, PETRISARVAMAA.EU

MT: Kestävän metsänhoidon tiedostava raportti hyväksyttiin europarlamentissa – ”Onnistuimme torppaamaan vaihtoehtoiset esitykset”

EU-parlamentin kanta uuteen metsästrategiaan huomioi metsät kokonaisvaltaisesti, neuvottelija Petri Sarvamaa kertoo.

Enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä kannatti Petri Sarvamaan (kok.) valmistelemaa metsäraporttia.

Sarvamaan raportti hyväksyttiin jo syyskuussa Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa, mutta nyt se sai taakseen myös enemmistön kaikkien poliittisten ryhmien mepeistä. Metsästrategia hyväksyttiin äänin 462 puolesta, 176 vastaan ja 59 tyhjää.

Tiistaina illalla mepit äänestivät kahdesta vaihtoehtoisesta raportista: vihreiden ja vasemmiston valmistelemasta esityksestä sekä EU-kriittisen ID-ryhmän mietinnöstä. Molemmat kuitenkin kaatuivat.

”Onnistuimme torppaamaan vaihtoehtoiset esitykset metsästrategiaan. Ne aiheuttivat kahinaa viimeiseen saakka parlamentin sisäisissä keskusteluissa”, Sarvamaa kertoo.

Sarvamaa kuvailee neuvotteluja haastaviksi. Mepeillä on metsistä useita mielipiteitä, ja keskustelut ovat kulminoituneet siihen, pitäisikö metsät nähdä ennemmin monimuotoisuuden vai talouskäytön kannalta.

Suomalaisille metsäalan toimijoille on ollut tärkeää, että kestävä metsänhoito ja biotalous tuodaan mukaan.

Hyväksytty raportti nostaakin esiin painotuksia kestävän metsänhoidon, ilmaston, luonnon monimuotoisuuden sekä biotalouden näkökulmista, Sarvamaa kertoo.

”Kaikilla on mielipiteensä annettavanaan, mutta olisi tärkeää edetä faktat edellä ja pitää järki näpissä. Olen yrittänyt painottaa, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen on välttämätöntä terveiden ja resilienttien metsien kannalta, mitkä taas ovat edellytyksenä toimivalle biotaloudelle ja näin ollen myös elintärkeille työpaikoille. Meidän on tarkasteltava metsiä kokonaisuutena, eikä ainoastaan yhdestä näkökulmasta.”

Euroopan komission on tarkoitus julkaista EU:n uusi metsästrategia alkuvuodesta 2021. Parlamentin kanta toimii pohjana komission valmistelulle.

”Voimme nyt lähettää vahvan poliittisen viestin komissioon metsästrategian valmistelua varten: kestävä metsänhoito ja biopohjainen kiertotalous ovat ratkaisun avaimia nyky-yhteiskunnan haasteisiin vastaamisessa, samalla edistäen myös luonnon monimuotoisuutta”, Sarvamaa summaa.

Maaseudun Tulevaisuus, 8.10.2020.

Linkki juttuun.

Ajankohtaista

Vihreä palapeli

1.10.2020

Green Deal on EU:n vihreän kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Kesällä valmistunut biodiversiteettistrategia ja valmisteilla oleva metsästrategia ovat osa ennennäkemättömän laajaa ohjelmakokonaisuutta.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin viime joulukuussa julkistama Green Deal eli vihreän kehityksen ohjelma on kunnianhimoinen hanke, jolla komissio aikoo saada ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt kuriin. Green Deal tuo ilmastopolitiikan yhteiskunnan kaikille osa-alueille, mikä tekee siitä ainutlaatuisen. Ohjelma tarkastelee uusin silmin niin teollisuutta, energiantuotantoa, liikennettä, ruuantuotantoa kuin koulutustakin.

Laaja-alainen lähestymistapa on välttämätöntä, mikäli hiilineutraali Eurooppa aiotaan saavuttaa määräaikaan mennessä. Yleisesti hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että hiilidioksidipäästöjä ei tuoteta enempää kuin niitä kyetään sitomaan. Päästöjen laskemisen, vähentämisen ja kompensoinnin ohella on siis lisättävä globaalia hiilensidontakykyä – ja tässä kohtaa katseet kääntyvät metsiin.

Metsillä merkittävä rooli

Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä kasvavat metsät sitovat itseensä ilmakehän hiilidioksidia. Metsät toimivat hiilinieluna, jos puuston kasvu sitoo hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu puunkorjuun ja luonnollisen poistuman kautta. Metsät toimivat myös hiilivarastona, ja varsinkin suojelualueilla, missä puuta ei korjata lainkaan, hiili säilyy pitkään sekä puustossa että maaperässä.

Kun metsä ei enää kasva, sen hiilensidontakyky heikkenee, ja puuston lahotessa hiiltä alkaa vähitellen vapautua hitaasti takaisin ilmakehään. Muun muassa tämä ilmiö synnyttää jyrkkiä näkemyseroja siitä, pitäisikö ilmastopolitiikassa painottaa metsien kestävää käyttöä vai niiden suojelua.

”EU:n metsästrategialla
on Suomelle valtava
merkitys.”

– Tarvitsemme metsiä, jotta EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voisivat toteutua – tästä ollaan Brysselissä yksimielisiä. Isoja erimielisyyksiä syntyy sen sijaan siitä, miten hiilinieluja ylläpidetään ja miten niitä lisätään, sanoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Kesällä valmistunut biodiversiteettistrategia painottaa suojelualueiden tuntuvaa lisäämistä. Sarvamaan mukaan ratkaisu voi kuulostaa toimivalta, jos tilannetta katsotaan kapeasta perspektiivistä ja lyhyellä aikajänteellä. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun tarkastelu ulotetaan yli 50 vuoden päähän ja katsotaan laajempaa kokonaisuutta.

– Mielestäni pelkästään biodiversiteetin kautta hahmoteltu metsäpolitiikka pikemminkin vähentää kuin lisää metsien kokonaismäärää. Nyt on arvioitava myös sitä, miten hakkuukiellot ja tiukat suojelu- ja ennallistamistavoitteet vaikuttaisivat EU-alueen hiilensidontakykyyn 50 tai 100 vuoden päästä, Sarvamaa painottaa.

Metsistä löytyy kestäviä ratkaisuja

Sarvamaa hämmästelee myös sitä, että biodiversiteettistrategia sivuuttaa metsien taloudellisen ja sosiaalisen merkityksen.

– Suomessa on aina eletty metsistä, ja metsien merkitys maan taloudelle ja siten myös kansalaisten hyvinvoinnille on täällä huomattavasti suurempi kuin monissa muissa maissa. Suomi kohtaa merkittäviä haasteita, jos metsiä tarkastellaan pelkästään ympäristön näkökulmasta.

Käsitys metsistä, metsiin liittyvä osaaminen ja metsien hoidon taso vaihtelevat melkoisesti eri jäsenmaiden välillä, minkä vuoksi EU:n asettamat vaatimukset koetaan osin epäoikeudenmukaisiksi, paikoin jopa kohtuuttomiksi.

– Biodiversiteettistrategiassa muun muassa ehdotetaan, että vuoteen 2030 mennessä EU-alueen metsien pinta-alasta suojellaan 30 prosenttia. Meistä tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta, sillä jo nyt yli puolet EU:n tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa. Suojelualueiden tuntuva lisääminen heikentäisi suomalaista metsäteollisuutta ja vähentäisi investointeja puupohjaiseen kiertotalouteen. Suomi ei saa joutua kohtuuttoman taakan kantajaksi.

Sarvamaa muistuttaa, että puupohjaiset innovaatiot tukevat kestävää kehitystä ja auttavat vähentämään fossiilisten raakaaineiden käyttöä. Suomessa innovaatioiden kehittämiseen on erinomaiset lähtökohdat, koska täällä on sekä kestävästi tuotettua raaka-ainetta että korkeatasoista osaamista.

EU:hun tarvitaan lisää metsäosaamista

Vaikka EU:lla ei ole virallisesti yhtenäistä metsäpolitiikkaa, on EU:n vaikutus kansalliseen metsäpolitiikkaan viime vuosina kasvanut.

– Vaatimuksia kansalliseen metsäpolitiikkaan tulee koko ajan lisää EU:n energia-, ympäristö- ja ilmastopolitiikan kautta. Kovasti on ollut pyrkimystä myös siihen, että kestävä metsänhoito määriteltäisiin biodiversiteettistrategiassa, mikä on mielestäni käsittämätön ajatus, Sarvamaa hämmästelee.

Ajatus kummastuttaa monia muitakin, sillä Suomen metsissä on jo vuosien ajan harjoitettu metsätaloutta, joka huomioi myös luontoarvot. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen on kestävän metsätalouden lähtökohta.

– Meille on kertynyt metsäalan osaamista enemmän kuin monille muille jäsenmaille. Ei siis ole ihme, että haluamme pitää kiinni kansallisesta metsäpolitiikasta. Metsäasioissa komission kannattaa kuunnella muun muassa Suomea, jolla on kokemusta metsien kestävästä käytöstä.

Tasapaino tärkeintä

EU:n tärkein metsien käyttöä määrittävä ohjauskeino on metsästrategia, jota parhaillaan päivitetään vuonna 2021 alkavalle monivuotisjaksolle. Sarvamaa osallistuu EU:n metsästrategian valmisteluun parlamentin pääneuvottelijana, mikä on antanut Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin linjauksiin.

– EU:n metsästrategialla on Suomelle valtava merkitys. Osallistuminen valmisteluun on tarjonnut mahdollisuuden vaikuttaa strategian sisältöön ja nostaa esille meille tärkeitä näkökulmia. Pyrin kaikin tavoin edistämään metsien kestävää monikäyttöä ja tuomaan esille metsien ekologisen, taloudellisen kuin sosiaalisenkin arvon, Sarvamaa sanoo.

Sarvamaa kertoo, että yhteisymmärrystä työryhmässä ryhdyttiin hakemaan pilkkomalla laaja kokonaisuus osiin. Ilmasto-, biodiversiteetti- ja energiakysymyksiä sekä metsien talouskäyttöä käsiteltiin ensin omina kokonaisuuksinaan, minkä jälkeen näkemykset työstettiin komissiolle annettavaksi mietinnöksi.

– Tämä helpotti asioiden hahmottamista. Kyse oli melkoisesta palapelistä. Liikkeelle lähdettiin altavastaajan asemasta, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen. Jos laaditut kompromissit menevät läpi lokakuun täysistunnossa Strasbourgissa, tulee parlamentin esityksestä Suomenkin kannalta hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus.

Juttu julkaistu alunperin  Metsä.fi:ssä. Voit lukea sen täältä.