Terveiset Euroopan tulevaisuuden avainhetkiltä, Uutiskirje

31.10.2018

Viimeisten kuukausien aikana parlamentin työtahti on kiristynyt, koska haluamme saada tehdyksi tärkeät päätökset ennen vaalikauden loppua. Elämme Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittäviä hetkiä ja kansalaisten kiinnostus yhteisiin asioihin on tärkeää. On hienoa, että uusin eurobarometri kertoo ensi kevään eurovaalien kiinnostavan yhä enemmän Suomessa.

Kaksi täysistuntoa Strasbourgissa

Lokakuun alussa puhuttivat uusien autojen päästövaatimukset. Meidän eurooppalaisten on yhdessä taisteltava ilmastonmuutosta vastaan. Parlamentin päätös leikata uusien autojen hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä on merkittävä. Leikkaus tukee lisäksi eurooppalaisen autoteollisuuden kilpailukykyä tulevaisuudessa: uudet innovaatiot alalla ovat välttämättömiä. Täysistuntosalissa puhuin tullipetosten torjunnasta. EU:n sisäisiä käytäntöjä on yhtenäistettävä ja sisämarkkinoiden toimivuutta parannettava. Jokainen tullipetos on pois yhteisestä potistamme ja niihin on puututtava tiukasti. Viikon aikana keskustelin myös Iranin surkeasta ihmisoikeustilanteesta maan opposition kanssa.

Lokakuun lopulla tärkein asia Strasbourgissa oli vuoden 2019 EU-budjetti, johon myös käynnissä olevat Brexit-neuvottelut vaikuttavat. EU-jäsenmaat leikkaisivat EU-rahoitusta huomattavasti, mutta parlamentissa tiedämme, että voimme pitää esimerkiksi turvallisuudesta paremmin huolta yhdessä. Omat lähtökohtani ovat selvät: suomalaisen ruoantuotannon edellytykset on taattava, EU:n pitää ottaa vahvempi rooli valeuutisten kitkemisessä ja pk-yritysten mahdollisuuksia sekä innovaatioita on edistettävä.

Oikeusvaltio ja EU:n rahankäyttö

Eurooppalaisten arvojen noudattamisen ja EU-rahoituksen yhdistävä lakiesitys on nyt edennyt valiokuntakäsittelyyn. Toimin lakiesityksen esittelijänä eli raportöörinä ja esitin valiokunnassa oman näkemykseni komission ehdotuksesta. EU-maiden oikeusvaltioloukkauksiin on puututtava tehokkaasti. EU on rauhanprojekti, joka perustuu yhdessä sovituille ja hyväksytyille arvoille, joista jäsenvaltioiden ei voida antaa luistaa. Lisäksi suomalaisten veronmaksajien on voitava olla varmoja siitä, että heidän rahojansa käytetään sovittujen periaatteiden mukaisesti.

Talousarvion valvontavaliokunnassa minua työllistää esittelijänä myös EU:n 32 viraston sääntöjenmukaisen toiminnan valvominen. Virastot saavat rahoituksensa veronmaksajilta. On ensisijaisen tärkeää, että nuo varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti eikä epäselvyyksiä rahankäytössä ole. Tämän varmistamiseksi olen tavannut runsaasti eri virastojen johtoporrasta ja puhuin virastojen pääjohtajien konferenssissa.

EU:n kannalta on välttämätöntä, että kansalaiset luottavat enemmän EU-instituutioihin. Sen takia turhaa byrokratiaa on karsittava ja EU-virastojen toimintaa on valvottava järkevämmin. Nämä seikat toin esiin myös esitellessäni valiokunnassa lausuntoni Euroopan tulevaisuudesta.

Tärkeitä vieraita

Olen tavannut erityisen paljon suomalaisia viime aikoina. Suomen nuorkauppakamarin edustaja tutustui työhöni kolmen päivän ajan Brysselissä, Töölön yhteiskoululaiset tapasin Strasbourgissa ja SYL:n edustajien kanssa aiheena oli tulevaisuuden koulutuspolitiikka. Nuoriin on panostettava yhä enemmän: Erasmus vaihto-ohjelma pitää kolminkertaistaa ja koulutuksen rahoitusta kasvattaa.

Brysselissä vieraili myös some-seuraajistani koostunut ryhmä. Kaikki vieraat tuovat mukanaan uusia kysymyksiä ja ajatuksia. Tätä työtä tehdään suomalaisille ja on ensiarvoisen tärkeää kuulla, mitä te ajattelette.

Suomalaisten etua ajamassa

Järjestin kokouksen valtiovarainministeri Petteri Orpon ja vaikutusvaltaisten budjettimeppien välillä aiheenamme EU-rahoitus 2020-luvulla. Tulevaisuuden rahoituksesta olen käynyt laajasti keskusteluja myös valtiovarainministeriön ja ulkoministeriön virkamiesten kanssa. Tavoitteenani on vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja liikenneyhteyksiä. Erityisesti siviilikriisinhallintaan Euroopan ulkopuolella on panostettava enemmän.

Merkittävä voitto meille suomalaisille kuluttajille oli EU-komission vastaus sosiaali- ja terveysministeriön notifikaatioon koskien oluen ja viinin etämyyntiä. Komissio totesi selvästi, että Suomessa suunniteltu kielto rikkoo EU:n perussopimuksia. Komission vastaus vahvistaa suomalaisten tasavertaista asemaa EU:n sisämarkkinoilla.

Toinen suuri uutinen oli Alexander Stubbin ilmoittautuminen mukaan EPP:n kärkiehdokaskisaan. Eurovaaleissa suurimman europuolueen kärkiehdokas on vahvoilla, kun seuraavan komission puheenjohtajaa valitaan vaalien jälkeen. Suomelle on valtava etu, jos Alex valitaan kärkiehdokkaaksi ja myöhemmin komission puheenjohtajaksi.

Edessä on monia tärkeitä päätöksiä ennen kevään vaaleja. Keskityn nyt saattamaan loppuun tämän vaalikauden esitykset, jotka vaikuttavat Euroopan tulevaisuuteen vielä pitkään.

Terveisin,
Petri

Euroopan parlamentti kannattaa Sarvamaan esittämiä lisäresursseja maaseudun kehittämiseen ja Venäjän valeuutisten torjuntaan

26.10.2018

Euroopan parlamentti äänesti kannastaan vuoden 2019 EU-budjettiin keskiviikkona 24.10. Strasbourgissa. Samalla täysistunto hyväksyi europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) esittämät 20 miljoonan euron korotuksen maaseudun kehittämisrahastoon, EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän vahvistamisen ja 3 miljoonaa euroa informaatiohyökkäysten torjumiseen.

”Ehdottomasti keskeisintä on torjua maatalouteen kohdistetut leikkaukset. Neuvottelemani 20 miljoonan lisärahoitus olisi toteutuessaan tietenkin melko pieni”, parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Sarvamaa huomauttaa. Ilman Sarvamaan korotusesitystä budjettivaliokunnan konservatiivien ehdottamat leikkaukset maaseudun kehittämisrahastoon olisivat saattaneet olla väistämättä edessä.

”Toinen tärkeä asia on Venäjän vaikuttamisyritysten torjuminen. Muuten meidän poliittista järjestelmäämme kohtaan tunnettu epäluottamus kasvaa entisestään. Nyt tarvitaan kipeästi vastatoimia. Euroopalla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansalaistensa luottamusta”, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan ja Siegfried Mureșanin (Romania, EPP) yhteisen StratCom Plus -toimen tavoitteena on kouluttaa EU-edustustojen väki tarkkailemaan ja tiedottamaan harhaan johtavista disinformaatiokampanjoista. ”EU:n on pystyttävä seuraamaan ja vastaamaan Venäjän levittämään harhaan johtavaan tietoon. Meillä on vastassamme erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja”, Sarvamaa alleviivaa.

”Esityksilläni oli budjettivaliokunnan ja poliittisten ryhmien vankka tuki jo ennen täysistuntoäänestystä. Todellinen koitos on marraskuun puolivälissä käytävät neuvottelut leikkauksia vaativien EU-jäsenmaiden kanssa”, parlamentin neuvottelutiimissä mukana oleva Sarvamaa kertoo. Jäsenmaiden ja parlamentin edustajien on päästävä sopuun ensi vuoden EU-budjetista maanantaihin 19. marraskuuta mennessä.

Euroopan komissio ehdotti EU:n ensi vuoden budjetiksi 165,6 miljardia euroa. Parlamentti katsoo kuitenkin, että rahaa tarvittaisiin 721 miljoonaa euroa enemmän. EU-jäsenmaiden muodostaman neuvosto puolestaan esittää 1,6 miljardin leikkauksia komission ehdotukseen.

Sarvamaa vaatii EU-parlamentin rekkarallin lopettamista

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) paheksuu voimakkaasti EU:n jäsenvaltioiden päättäjien antamaa huonoa esimerkkiä ympäristön suojelemisessa ja kestävissä toimintamalleissa. Sarvamaan mukaan Euroopan parlamentin loputon rekkaralli kahden istuntomaan välillä rapauttaa samalla EU:n kunnioituksen kansalaisten silmissä.

– On uskomatonta, miten parlamentti edellyttää säätämillään asetuksilla ja direktiiveillä yrityksiltä ja kansalaisilta mittavia ponnisteluja ilmaston ja ympäristön pelastamiseksi. Ja samaan aikaan päätöksiä tekevät mepit ja koko EU:n koneisto syytää päästöjä ja tuhlaa energiaa sekä rahaa siirtymällä 12 kertaa vuodessa Brysselistä Strasbourgiin, Sarvamaa sanoo.

– Nyt kielletään mehupillit ja ilmapallopidikkeet. Varmaan ihan hyvä niin. Mutta tässä pätee vanha sanonta: Ei pidä kauhalla vaatia, jos lusikalla antaa, Sarvamaa muistuttaa.

Sarvamaan mukaan EU:n tekemä ympäristölainsäädäntö on vastuullista ja välttämätöntä. Mepit eli europarlamentaarikot ovat itse vaatineet yhden istuntopaikan käytäntöön siirtymistä kymmenissä eri yhteyksissä, viimeksi tällä viikolla täysistunnon äänestyksessä vuoden 2019 EU-budjetista.

Vastuu päätöksestä kuuluu Sarvamaan mukaan EU:n jäsenvaltioiden hallituksille.
– Jäsenmaat saattavat koko EU:n olemassaolon kyseenalaiseksi huonolla esimerkillä. Hallitusten pitäisi puolueista riippumatta käsittää, miten suuresta PR-ongelmasta tässä on kyse. Kahden maan istuntoja ei kyetä lopettamaan, koska muut jäsenvaltiot eivät koe, että päätöksen jarruna olevaa Ranskaa kannattaa vaivata tällä asialla, Sarvamaa lataa.

Euroopan parlamentin siirtäminen Belgian Brysselistä Ranskan Strasbourgiin maksaa selvitysten mukaan noin 650-800 miljoonaa euroa viiden vuoden vaalikauden aikana. Brysselistä siirretään kymmenillä rekka-autoilla joka kuukausi edestakaisin valtava määrä tavaraa, mukaan lukien 751 euroedustajan matkalaatikko. Lisäksi parlamentin kuljetuksiin tarvittavista noin sadasta henkilö- ja pakettiautosta noin 80 siirretään edestakaisin rekkojen kyydissä.

Hiilidioksidipäästöihin pitää laskea edustajien liikkumisen lisäksi vähintään 2500 parlamentin ja komission virkamiehen matkustaminen. Lisäksi Strasbourgin täysistuntoihin matkustaa kuukausittain tuhansia muita ihmisiä, kuten edunvalvojia ja toimittajia.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa on EU:n rahankäyttöä valvovan talousarvion valvontavaliokunnan jäsen ja poliittisen ryhmänsä EPP:n koordinaattori.

Lisätietoja: Poliittinen avustaja Aleksi Hyvätti, +32 2 28 47 647.

Verkkouutiset: Alkoholiväitteitä ihmetellään – ”faktat eivät riitä”

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) pitää alkoholin etämyynnistä käytävää keskustelua outona. Hänen mukaansa faktat unohtuvat asiasta keskusteltaessa. ”Emme ole ajamassa viinan rajoittamatonta verkkokauppaa”, Sarvamaa muistuttaa.

Lue uutinen ›

Terveys etusijalle kesäajasta luovuttaessa, IL-blogi

24.10.2018

Lokakuun viimeisenä sunnuntaina siirrymme jälleen talviaikaan ja tunnin taaksepäin kesäajasta. Kellojen siirto saattaa kuitenkin olla viimeinen laatuaan. EU-komission syyskuinen ehdotus puoltaa kesäaikaan siirtymisestä luopumista.

Komissio perustelee ehdotustaan sisämarkkinoiden mutkattomalla toiminnalla ja yleisellä mielipiteellä. Ajan on vaihduttava ympäri Eurooppaa samaan tahtiin, mutta turhista määräyksistä kannattaa luopua. Ennen kaikkea on tärkeää, että eurooppalaisten tahto toteutuu. Viisarien siirtely koki täystyrmäyksen kyselyssä, johon osallistui melkein 5 miljoonaa EU-kansalaista. Kansalaisten vahva mielipide johti politiikan uudelleenarviointiin. EU:n sisällä demokratia ja parlamentarismi toimivat.

Kesäaikaa on perusteltu aikaisemmin muun muassa energiansäästöllä, mutta tämä ei pidä paikkansa nykymaailmassa. Ilman merkittäviä hyötyjä kaksi kertaa vuodessa toistuva ruljanssi on tarpeeton. Turhasta sääntelystä on päästävä eroon. Komission ehdotus antaa selkeän viestin tahtotilasta poistaa ylimääräiset säännöt.

Mitä komission ehdotus sitten käytännössä tarkoittaa? Jos se hyväksytään EU:n instituutioissa, loppuu viisarien siirtely kaikissa EU-jäsenmaissa vuonna 2019. Ensimmäinen askel onkin nyt varmistaa, että komission ehdotus hyväksytään parlamentissa ja Euroopan neuvostossa.  Se mihin aikaan jäämme, on kansallisten lainsäätäjien eli Suomessa eduskunnan päätös. Suomessa on syytä pohtia tarkasti sitä, kuuluisiko meidän valita lopullisesti nykyinen kesä- vai talviaika.

Perusteltuja mielipiteitä on monia. Pysyvä kesäaika toisi valoisammat illat, mutta kahden tunnin eron muuhun Eurooppaan. Suomessa erityispiirteenä keskustelussa sopivimmasta aikavyöhykkeestä ovat terveydelliset seikat. Eteläisemmässä Euroopassa valitun aikavyöhykkeen terveysvaikutukset ovat pienemmät auringonvalon jakautuessa tasaisemmin ympäri vuoden. Kuitenkin meillä pohjoisessa vuorokauden pimeä aika on väistämättä pitkä talvikuukausina.

Tässä tilanteessa järkevä ratkaisu olisi jäädä pysyvästi talviaikaan. Valoisammat talviaamut tukevat ihmisen luonnollista unirytmiä. Ne helpottavat heräämistä ja parantavat vireystilaa. Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että pysyvä kesäaika toisi mukanaan yhä yleistyviä ongelmia unen laadussa ja unirytmissä. Lisäksi syksyllä ja kevättalvella yöpakkasten mukanaan tuoma musta jää näkyy valoisalla paremmin aamuliikenteessä ja Etelä-Suomessa se ehtisi jopa sulaa aamuruuhkan aikana.

Terveyden kannalta paras vaihtoehto saattaisi olla jopa siirtyminen tunnin taaksepäin nykyisestä talviajasta, samaan aikaan Ruotsin talviajan kanssa. Tätä suomalaisten enemmistö tuskin haluaa. Tärkeintä on joka tapauksessa hahmottaa valitun aikavyöhykkeen yhteys terveyteen. Vaikka valoisammat illat kuulostavat mukavilta, ei tällaisia päätöksiä voi tehdä sivuuttaen unitutkijoiden lukuisat tutkimukset. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on nostanut näkyvästi esiin terveyden ensisijaisuuden päätöstä tehdessä.

Kesäajasta luopuminen osoittaa, että yhdessä voimme luoda paremman Euroopan toimimalla aktiivisesti EU:n sisällä. Se on näyttänyt, että europarlamentaarikot ajavat kansalaisten toiveita konkreettisiksi päätöksiksi. Välillä aloitteiden matka läpi komission, parlamentin ja jäsenmaista koostuvan Euroopan neuvoston on hidas, mutta sinnikkäällä työllä saavutetaan hyviä tuloksia. EU:n päätökset vaikuttavat jokaiseen suomalaiseen.

Julkaistu IL-blogissa 24.10.

MEP Sarvamaa täysistunnossa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston vastuuvapaudesta 2016

23.10.2018

EPP: Sarvamaa vaatii resursseja maaseudun kehittämiseen ja Venäjän valeuutisten torjuntaan

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii vuoden 2019 EU-budjettiäänestyksessä korotuksia maaseudunkehittämisrahastoon ja informaatiohyökkäysten torjuntaan Euroopassa. ”Ehdottomasti keskeisintä on torjua maatalouteen kohdistetut leikkaukset”, Sarvamaa sanoo. Lisäksi hän korostaa EU:n tarvetta varustautua paremmin Venäjän vaikutusyrityksiä vastaan eurovaalien lähestyessä.

Lue uutinen›

Maaseudun Tulevaisuus: Suomalaismepeille suitsutusta metsäasioista EU:ssa

21.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) saa muiden suomalaismeppien kanssa kiitosta metsäasioiden esilläpidosta EU-parlamentissa. Haastatellut asiantuntijat myös korostavat Sarvamaan olevan arvovaltaisessa asemassa budjettivaliokunnassa. Siellä Sarvamaa on taistellut työllisyyden ja elinkeinojen puolesta sekä ollut aktiivisesti mukana EU:n 2020-luvun rahoituskehyksen luomisessa.

Lue uutinen ›

Maaseudun Tulevaisuus: Populismi ja ilmastonmuutos haastavat seuraavaa EU-vaalikautta

Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä seuraavan EU-vaalikauden haasteista nousivat esiin populismi ja ilmastonmuutos. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan suuri ongelma on jäsenvaltioiden sisältä kasvava populistinen politiikka, joka yrittää kylvää unioniin hajaannusta pelon ja vihan avulla.

Lue uutinen ›

Maaseudun Tulevaisuus: MT kysyy eurovaaleista

19.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) hakee jatkokautta ensi kevään vaaleissa. Tällä kaudella Sarvamaa on saavuttanut paljon budjettikysymyksissä sekä puolustanut suomalaista ruoantuotantoa ja maataloutta. ”Seuraavalla kaudella haluaisin olla mukana EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisessa sekä vahvistaa koulutusta ja tutkimusta”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Brexit voi vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhan

17.10.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Brexit voi heikentää Britannian kansainvälistä ja taloudellista asemaa. Lisäksi hän on huolissaan Brexitin vaikutuksista Pohjois-Irlannin rauhanprosessiin. ”Rajakysymys on yksi tärkeimmistä sekä Iso-Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa että brittien sisäpolitiikassa, mutta ennen kaikkea tavallisille saarivaltion ja Irlannin kansalaisille se on merkittävä”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

Onneton Brexit, IL-blogi

16.10.2018

Brexit-kansanäänestyksen tulos yli kaksi vuotta sitten oli kova pala. Iso-Britannia on historiallisesti ja maantieteellisesti osa Eurooppaa, mutta tarpeeksi suuri osa briteistä halusi ottaa taloudellista ja henkistä etäisyyttä Euroopan unioniin. Talouskriisiin, työttömyyteen, maahanmuuttoon ja itsemääräämisoikeuteen liittyvät pelot ja pettymykset purkautuivat.

Brexit astuu voimaan maaliskuun 29. päivä kello 23. Mitä lähemmäs ajankohta on tullut, sitä tarkemmin on selvinnyt, kuinka onneton asia ero onkaan.  Lukemattomat taloudellisia vaikutuksia selvittäneet laskelmat ennustavat Iso-Britannian talouskasvun hidastuvan. Hidastuminen johtuu uusista tullimaksuista, rajoituksista tavaroiden, ihmisten, pääoman ja palveluiden rajat ylittävään liikkuvuuteen sekä maassa noudatettavaan lainsäädäntöön ja sopimuksiin liittyvästä epävarmuudesta.

Punnan arvo luultavasti heikkenee, mikä korottaa tuontitavaran hintalappuja. Lisäksi ainakin lääkkeiden ja ruoan hintojen ennustetaan nousevan Briteissä. Myös maanviljelijöiden odotetaan kärsivän EU:n asettamista tulleista. Asuntojen arvojen pelätään laskevan pahimmillaan jopa 35 prosenttia ja asuntokaupan hiipuvan.

Samalla kaupan ja valtion verotulojen vähentyminen oletettavasti kumoaa EU-jäsenmaksun poistumisesta koituvat säästöt. Julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuollosta vastaavalle NHS:lle, ei ole luvassa lisää rahaa. Briteissä koulutukseen tehdyt leikkaukset ja uudet rajoitukset työvoiman liikkuvuudelle aiheuttavat luultavasti pulaa ainakin sairaanhoitajista.

Brittisatamille ennustetaan menetyksiä kun tullimaksujen ja uuden byrokratian välttämiseksi kuljetuksille etsitään uusia reittejä. Esimerkiksi Irlannin ja Espanjan välille on uutisoitu avattavan uusi lauttayhteys. Toisaalla Etelä-Englannissa varaudutaan muuttamaan moottoritie parkkipaikoiksi mahdollisten tullijonojen ja kaaoksen helpottamiseksi.

Netistä ostettavat tavarat ja palvelut ovat tulevaisuudessa mahdollisesti kalliimpia Isossa-Britanniassa kun EU:n geoblokkausta koskeva lainsäädäntö ei enää päde. Lisäjärjestelyitä tarvitaan Pohjois-Irlannin sähkönsaannin turvaamiseksi. Yhteistyö EU:n kanssa loppuu myös terrorismin vastaisessa taistelussa, ydinturvallisuudessa ja lentoliikenteessä.

Toisaalta Brexit on mahdollisuus luoda maan olosuhteisiin räätälöidyt säännöt esimerkiksi laivakuljetuksille, turismille ja maataloudelle. Toisaalta EU-lainsäädäntö tuskin on briteille yhdentekevää tulevaisuudessakaan globaalien arvoketjujen vuoksi. Saarivaltio ei välttämättä ole kaikille yrityksille tarpeeksi houkutteleva markkina-alue, jos sen sääntely poikkeaa merkittävästi muusta Euroopasta.

Myös Iso-Britannian kansainvälinen asema voi heiketä. Maalla ei enää nykyään ole samanlaista mahdollisuutta ohjata tulevaisuuden suuntaa kuin imperiumin kulta-aikoina. Siitä pitävät siirtomaiden itsenäistyminen ja talouden globalisaatio huolen. Lisäksi Ranskan kanssa YK:n turvallisuusneuvostossa tehdyn yhteistyön pelätään kärsivän.

Vaikutukset tuntuvat varmasti myös Euroopassa, jonka talouskasvun ja osakemarkkinoiden oletetaan kärsivän Brexitin aiheuttamasta epävarmuudesta. Muun EU:n ja brittien välisen kaupan lasketaan vähenevän merkittävästi. Vaikutukset tuntuisivat varsinkin saksalaisessa ja brittiläisessä autoteollisuudessa. Eurooppalaiset korkeakoulut pelkäävät brittiyliopistojen kanssa tehtävän tutkimus- ja koulutusyhteistyön loppuvan. Voittajia ei ole.

Mikään näistä seurauksista ei toivottavasti ole ylitsepääsemättömän vaikea. Mutta niiden yhteisvaikutus tuntunee tavallisten ihmisten arjessa ja vaatii totuttelua.

Kaikista surullisinta on kuitenkin Pohjois-Irlannin rauhanprosessin vaarantuminen. Tulevaisuudessa EU:n ulkoraja kulkisi Irlannin saaren läpi, mikä rajoittaisi vapaata liikkuvuutta ja vuorovaikutusta yhteisöjen välillä. Se ei ole omiaan lisäämään kovalla työllä saavutettua protestanttien ja katolilaisten herkkää yhteisymmärrystä.

Mutta jos EU:n ulkoraja ei käytännössä kulje Irlannin saaren läpi, kulkee se Pohjois-Irlannin ja muun Yhdistyneen kuningaskunnan välillä. Rajakysymys onkin yksi tärkeimmistä sekä Iso-Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa että brittien sisäpolitiikassa, mutta myös tavallisille saarivaltion ja Irlannin kansalaisille.

Iso-Britannian eroneuvottelut EU:n kanssa ovat tällä hetkellä ennen näkemättömän vaikeassa tilanteessa. Ilman minkäänlaista sopimusta ja käsitystä tulevaisuudesta toteutuva Brexit on todennäköisempi kuin koskaan.

Reilut kaksi vuotta sitten Brexitiä pidettiin mahdottomana. Nyt ei uskota erosopimuksen syntyyn. Toivottavasti historia toistaa itseään.

Julkaistu IL-blogissa 16.10.2018.