EU:n tulevaisuus ratkeaa pitkän aikavälin budjettineuvotteluissa, Akavalainen

31.8.2018

Olen vankkumaton Euroopan yhdentymisen kannattaja. Rauha on vallinnut vuodesta 1945 lähtien. Euroopan Unioni ei ole yhdentekevä, oli sen järjellisyydestä mitä mieltä tahansa. On arvioitu, että ilman EU:ta alueen talous voisi olla jopa viisi prosenttia nykyistä pienempi. Itse arvostan sisämarkkinoiden, vapaan liikkuvuuden, nuorisovaihdon ja tieteen luomaa talouskasvua, mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Niihin kannattaa panostaa.

EU on tapa rakentaa tulevaisuutta yhdessä. Tätä tapaa pitää välillä kuitenkin tarkistaa ja tarpeen vaatiessa oikaista. Kohtaamamme polttavat haasteet kuten Brexit, maahanmuutto, turvallisuus ja populismi ovat osoittaneet korjausliikkeen olevan paikallaan. Yhteisen lainsäädännön lisäksi on tarkasteltava yhteistä budjettia. Nyt käynnissä olevat neuvottelut EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat tilaisuus, jota ei saa hukata.

Euroopan komission toukokuussa antaman esityksen mukaan vuosien 2021-2027 yhteenlasketut EU-budjetit voisivat olla korkeintaan 1135 miljardia euroa. Noin 162 miljardia per vuosi. Eniten euroja käytettäisiin yhä koheesio- ja maatalouspolitiikkaan. Samalla komissio rakentaisi eurooppalaisille parempaa tulevaisuutta investoimalla nykyistä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, rajavalvontaan, sisäiseen turvallisuuteen, koulutusvaihtoon sekä kehitys- ja ulkopolitiikkaan.

Lisäksi ehdotetaan, että Unioni voisi etsiä tarvittavia lisätuloja hiilidioksidipäästöistä ja kierrättämättömästä muovijätteestä. Käytettävä budjetti kartutettaisiin kuitenkin edelleen suurimmaksi osaksi EU-maiden jäsenmaksuilla.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka valvoo EU-rahojen käytön lainmukaisuutta ja tehokkuutta, esitti heinäkuussa komission rahoituskehysehdotusta ruotivan tiukan analyysin. Siinä huomautetaan, että komission ehdotus annettiin ennen kuin EU:n seuraavan vuosikymmenen tavoitteista on sovittu. Monivuotinen budjetti tulee siis käytännössä rajoittamaan Eurooppa 2020 -strategian seuraajaa ja seuraavan, kevään 2019 europarlamenttivaalien jälkeen valittavan, komission työtä.

Jäsenmaat vielä hienosäätävät omia näkemyksiään komission pitkän aikavälin budjettiehdotukseen. Varmaa kuitenkin on, että jäsenmaksuihin perustuva rahoituskehys vie huomion numeroihin ja valtionvarainministeriöiden yksisilmäiseen plus- ja miinussarakkeiden vertailuun näissäkin neuvotteluissa. Vaikka tärkeämpää olisi keskittyä siihen, mitä budjetilla halutaan saavuttaa. Tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimus ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat ainoat löyhät ohjenuorat, joihin on sitouduttu.

EU on isojen haasteiden äärellä. Maanosamme turvallisuuteen ja maahanmuuton aiheuttamiin paineisiin kannattaa vastata yhdessä. Ei siis jäädä tuuliajolle ja tarkastella pelkkiä summia suurennuslasilla. EU:n seuraavan rahoituskehyksen pitää toimia tehokkaammin ja saada aikaan parempia tuloksia verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki jäsenmaat toimivat yksin. Se ei kuitenkaan ole mahdollista ilman asetettuja tavoitteita. Muuten emme voi tietää, mitä niiden saavuttamiseksi tarvitaan.

Päällä olevissa rahoituskehysneuvotteluissa on siis kyse sekä rahasta mutta varsinkin Euroopan tulevaisuudesta. Neuvottelut vaikuttavat entistäkin enemmän eurooppalaisten 2020-lukuun, kun samalla päätetään ainakin osittain EU:n strategiasta ja prioriteeteista. Jäsenmaiden on löydettävä sopu ensi kevääseen mennessä. Muuten Euroopan suunta ratkeaa sattumalta ja myöhässä.

Julkaistu Akavalaisessa 31.8.2018

MEP Sarvamaa Turun Eurooppafoorumissa Euroopan tulevaisuudesta

Suomen on tartuttava EU:n liikennerahaan, Nykypäivä

Hyvät liikenneyhteydet ovat Suomen elinehto. Ne muuntuvat työpaikoiksi, talouskasvuksi, kilpailukyvyksi ja ennen kaikkea hyvinvoinniksi. Tätä realiteettia ei kuitenkaan otettu Suomessa moneen vuoteen tosissaan, vaikka olemme harvaan asuttu ja syrjäinen maa. Sen takia esimerkiksi tieverkon kunto ja korjausvelka ovat kasvaneet järkyttäviin mittoihin. Kehittyneillä yhteyksillä, ja tässä tapauksessa niiden uupumisella, on seurauksensa.

Merkkejä myönteisestä muutoksesta on kuitenkin ilmassa. Korjausvelan kasvu saatiin viime vuonna pysäytettyä 2,5 miljardiin euroon. Tänä vuonna hallitus on budjetoinut sen vähentämiseen noin 450 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle esitetään 90 miljoonaa. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö antoi viime viikolla luonnoksen hyvässä kunnossa pidettävästä maanteiden ja rautateiden runkoverkosta, jonka hoitoon ja parannuksiin tarvittaisiin vuosittain noin 440 miljoonaa euroa.

Liikenneprojektit ovat usein suuria ja pitkäjänteistä rahoitusta vaativia.  Siksi on ongelmallista, että niihin käytettävät varat määräytyvät pitkälti valtion vuosibudjetin mukaan. Onneksi ministeriön runkoverkkoesityksessä kuitenkin otetaan huomioon EU-komission kesäkuun alussa antama ehdotus Euroopan tärkeimmistä liikenneväylistä EU:n seuraavalla vuodet 2021-2027 kattavalla rahoituskaudella. Näyttää vahvasti siltä, että Suomen runkoverkolle olisi tulossa iso potti EU:n liikennerahaa.

Suomelle komission ehdotus Euroopan liikennekartasta on erävoitto. Nykyisellä 2014-2020 rahoituskaudella ainoastaan aivan eteläisin reitti Turusta rannikkoa pitkin Venäjän rajalle on sisällytetty Euroopan liikkeessä pitäviin strategisiin väyliin. Seuraavalla vuosikymmenellä mukaan laskettaisiin lisäksi Helsinki-Tornio -väli. Liikenne- ja viestintäministeriön arvioi, että Suomen olisi tulevaisuudessa mahdollista saada näille reiteille EU-tukea yhteensä 85 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä hetkellä tuki jää 5-10 miljoonaan.

Pohjoisen ulottuvuuden nimeäminen Euroopan tärkeimpien liikennereittien osaksi on tulosta aktiivisesta vaikutustyöstä. Olemme monien suomalaisten tahojen kanssa muistuttaneet komissiota nykyisen mallin puutteista, kun suurin osa Suomea ja iso osa myös Ruotsia on jätetty liikennekartan ulkopuolelle. Paremmat rajat ylittävät yhteydet Pohjolassa tiivistäisivät osaltaan koko Eurooppaa ja linkittäisivät maanosamme toimivammin Jäämerelle, Norjaan ja Venäjälle.

Toinen syy Helsinki-Tornio -välin sisällyttämiselle Euroopan tärkeimpiin liikennereitteihin on varmasti Varsovasta Tallinnaan ulottuva Rail Baltica -junarata. Myös sen rakentamiselle olisi komission ehdotuksen mukaan tiedossa EU-tukea. Rail Baltican myötä yhteydet koko Suomesta Eurooppaan parantuisivat, mikä voi ehkä aikanaan johtaa jopa Helsinki-Tallinna -tunnelin rakentamiseen.

Suomen liikenneverkkojen parantamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet saada EU-rahoitusta, mutta niihin pitää myös tarttua.  Seuraavaksi meidän europarlamentaarikkojen, ministereiden ja virkamiesten on hoidettava neuvottelut kunnolla Brysselissä. Kukaan muu ei tule hoitamaan hommaa kotiin meidän puolestamme. Ennen kuin EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja siihen liittyvistä komission ehdotuksista saadaan sopu, ei ole varmuutta myöskään liikenneprojektien rahoituksesta.

Samalla Suomessa on heti aloitettava rahoituskelpoisten liikenneprojektien suunnittelu, jotta niille voidaan hakea EU-tukea jo vuoden 2021 alusta alkaen. Rahoitusta tulee olemaan tarjolla, mutta se on itse osattava ottaa.

Julkaistu Nykypäivässä 31.8.2018

Svenska Yle: Euroopan parlamentin syksyn merkittävimmät kysymykset

29.8.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.,EPP) mukaan EU:n monivuotinen menokehys on parlamentin syksyn tärkeimpiä aiheita. ”Vuosittaisen budjetin pitää kasvaa, jotta voimme vastata turvallisuutta ja maahanmuuttoa koskeviin haasteisiin. Tämä tarkoittaa jo olemassaolevien vastuiden kantamista, ei koneiston kasvattamista”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Bannonin levottomat liikkeet eivät pitkälle kanna, Maaseudun Tulevaisuus

10.8.2018

Euroopassa viime vuosina aktivoituneet kansallismieliset ryhmittymät ovat tunnetusti saaneet tukea itänaapuriltamme. Putinin hallinto on osoittanut tyytyväisyytensä hajaannukseen, jota nationalismi EU:n piirissä aiheuttaa. Venäjän suunnalta on raotettu kyseenalaisesti myös kukkaron nyörejä kansallisaatteen edustajien tueksi.

Nyt oikeistopopulistit pistävät kapuloita EU:n rattaisiin myös lännestä. Trumpin entinen ykkösnyrkki, Steve Bannon, liittyi heinäkuussa eurooppalaisten nationalistien rintamaan. Bannon rantautuu vanhalle mantereelle ensisijaisena pyrkimyksenään heikentää Euroopan unionia.

Vastikään Belgiassa lanseerattu Liike, ”The Movement”, jonka johtohahmoksi Bannon on ilmoittautunut, pyrkii kokoamaan joukkoja Euroopan liberaalin järjestyksen ravistelemiseksi. Liikkeen perustaja, Trumpin voitosta inspiroitunut belgialaispoliitikko Mischaël Modrikamen sai idean yhdistää Euroopan populistiset voimat, ja visiota toteuttamaan kutsuttiin rapakon takaa suuren maailman menestystarina.

Bannon teki kyseenalaisen uroteon johtaessaan Donald Trumpin voitokasta presidentinvaalikampanjaa. Ansioluettelosta löytyy myös valkoisen talon päästrategin virka, sekä alt-right liikkeen johtopositio. Viekas ja nokkela Bannon on onnistunut haalimaan rutkasti kannatusta, vaikka suhteet valkoiseen taloon ovatkin jo katkenneet Trumpille epämieluisten lausuntojen myötä.

Liike haaveilee oikeistopopulistien voittavan ensi vuoden europarlamenttivaalit ja aloittavan mullistuksen, jossa euroskeptisyys määrittää tulevaisuuden suuntaa. Populistien liikkeisiin onkin syytä suhtautua vakavasti. Demokratiassa mandaatti tulee kansalta ja vaaleissa voi tapahtua mitä vaan. USA:ssa tyytymättömyys vallitsevaan tilaan ja valtaapitävään ”eliittiin” riitti nostamaan Trumpin presidentiksi — voitto, jonka taustalla hääräsi juuri Bannon.

Liike yrittänee alkuun saada riveihinsä puolueita ainakin Italiasta, Unkarista, Puolasta ja Ranskasta. Näistä löytyy vaatimuksiin sopivia kandidaatteja jo entuudestaan. Le Pen, Orbán, Salvini ja muut saattavat hypätä mieluusti mukaan. Muihinkin maihin siirryttäneen, mikäli pyörät lähtevät pyörimään.

Suomalaisittain mielenkiintoista on, että Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho on myöntänyt (HS 27.7.) neuvottelevansa ainakin Italian sisäministeri Matteo Salvinin johtaman Lega Nordin kanssa ensi vuoden vaalien jälkeen europarlamentissa tehtävästä yhteistyöstä.

Eurooppa on kuitenkin Liikkeelle haastava työmaa. Mantereellamme on pitkät juuret myös amerikkalaisvastaisuudelle, ja pelkästään Bannonin mukanaolo riittää aiheuttamaan epäluuloa. Hänen aatteensa tunnetaan — Bannon on kivenkova patriootti, eikä amerikkalaisintoilu herätä varauksetonta sympatiaa Euroopan nationalistipiireissä.

Euroopan kansallismieliset ovat myös varsin sekalainen seurakunta. Niiden kokoaminen yhdeksi poliittiseksi voimaksi europarlamenttiin on vaikeaa, eri valtioiden poliittisilla liikkeillä kun on runsaasti keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Samat oikeistovoimat, joita Liike toivoo riveihinsä, ovat jo pitkään yrittäneet punoa omiakin juoniaan samanmielisten yhteensaattamiseksi.

Elämme tärkeitä aikoja Euroopan historiassa. Meidän on edelleen jatkettava ponnistuksiamme synkän ja sotaisan menneisyytemme lopulliseksi nujertamiseksi. Liikkeen aatepiiriin kuuluvien kansallisten poliittisten puolueiden perusretoriikkaan heijastuu juuri näitä menneisyyden kaikuja; pelkoja, inhoa, epäluuloja ja suoranaista vihanlietsontaa. Tällaisille liikkeille ei ole tilaa minun Euroopassani.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 10.8.2018.

Siniset Ritarit: Haastattelu liikenneturvallisuudesta

1.8.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kertoo EU:n pyrkivän parantamaan liikenneturvallisuutta erityisesti ajoneuvojen turvallisuusvaatimuksiin puuttumalla. ”Suomessa turvalisuutta uhkaavat vanha autokanta sekä liikennekulttuurin muutos. Näihin pystymme vaikuttamaan autoveron asteittaisella laskemisella, asennekasvatuksella sekä aktiivisella valvonnalla”, Sarvamaa toteaa. Haastatelu lehden sivuilla 2 – 3.

Lue uutinen ›