MEP Sarvamaa Heinäveden kaivoshankkeesta

31.7.2018

Yle A-studio: Trump ja Eurooppa napit vastakkain

18.7.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan vain aika näyttää Helsingin huippukokouksen seuraamukset. ”Yhdysvallat on kriisissä ja silloin Eurooppa joutuu kokoamaan rivinsä”, Sarvamaa sanoo.

Katso ohjelma ›

Avokaivos uhkaa pilata ainutlaatuisen vesistön, HS Mielipide

Heinäveden suomugrafiitti­esiintymälle ei saa myöntää kaivoslupaa. Saimaan tuntumaan Heinävedelle suunnitteilla oleva avokaivos uhkaa pilata maailmanmitassa ainutlaatuisen vesistön ja sen rannat. Koko hanke on valmisteltu julkisuudelta piilossa.

Brittiläisessä omistuksessa olevan kaivosyhtiön hanke ei välttämättä hyödyttäisi paikallisia. Yhtiö veisi voitot pois Suomesta, itse työ on pitkälti automatisoitua. Työpaikkoja ei Itä-Suomeen montaa tulisi. Vedet sen sijaan valuisivat kaivokselta lopulta mahdollisesti Saimaahan.

Fennoscandian Resources -yritykselle ei saa myöntää kaivoslupaa Heinävedellä. Lupaviranomaisten on otettava huomioon Järvi-Suomen ainutlaatuisuus. Suojelua ei voi jättää ulkomaisen yrityksen ja sijoittajien kiinnostuksen varaan.

Julkaistu Helsingin Sanomen Mielipide-osastolla 18.7.2018.

Kesäterveiset Brysselistä, Uutiskirje

Suomen lomakausi on jo täydessä vauhdissa ja Brysselissäkin tunnelma on helteinen. Euroopan parlamentissa olemme kuitenkin olleet vielä täydessä työn touhussa.

Uusia, painavia vastuita

Minut valittiin parlamentin pääneuvottelijaksi oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevaan EU-lainsäädäntöehdotukseen. Ehdotuksen perusteella jäsenmailta voitaisiin tulevaisuudessa katkaista EU-rahoitus entistä suoraviivaisemman prosessin kautta. Tarve tehokkaammille keinoille puuttua oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin on selvä. Sen ovat Unkarin ja Puolan tilanteet osoittaneet.

Vastuullisia tehtäviä on riittänyt viime aikoina muutenkin. Olen poikkeuksellisesti saanut tuurata sekä budjetti- että talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajia kokouksessa, jossa päätetään työnjaosta parlamentin sisällä. Tällä kertaa jaettiin EU:n rahoitukseen liittyviä vetovastuita. Viime viikolla puolestaan esittelin talousarvion valvontavaliokunnalle Euroopan tilintarkastustuomioistuimen valmisteleman muistion EU:n pitkän aikavälin budjetista.

Tiivistä työskentelyä EU:n ulkosuhteiden saralla

Talousarvion valvontavaliokunnassa keskustelimme EU:n rahoittamista toimista Länsi-Balkanilla ja niiden tehokkuudesta.  Naapurivaltioiden kehitys ja vakaus vaikuttavat EU:n sisäiseen turvallisuuteen. Euroopan naapuruston merkityksestä keskustelin myös Israelin Suomen-suurlähettilään Dov Segev-Steinbergin kanssa. Hän päivitti minulle Lähi-idän viimeaikaisimpia käänteitä.

Yksi EU:n tärkeimmistä kumppaneista on herättänyt viime aikoina paljon huolta. Yhdysvallat on Trumpin johdolla ottanut etäisyyttä pitkään jatkuneeseen kansainväliseen yhteistyöhön. Trump ei kuitenkaan ole yhtä kuin Amerikka. Yhteyden ja kauppasuhteiden ylläpitäminen varsinkin alemmalla tasolla on edelleen tärkeää. Olen viime aikoina panostanut tähän esimerkiksi tapaamalla Yhdysvaltojen kauppakamarin väkeä.

Tekijänoikeudet kuumensivat tunteita

Heinäkuun ensimmäisellä viikolla parlamentti kokoontui viimeiseen täysistuntoon ennen kesätaukoa. Äänestyksistä erityisesti tekijänoikeusdirektiivin kohtalo herätti paljon keskustelua. Ehdotus ei lähtenyt etenemään parlamentin sisäisistä neuvotteluista vielä nykyisessä muodossaan.

Olen rakentanut omaa kantaani asiaan jo pitkään, muun muassa tapaamalla suomalaisia luovan työn tekijöitä. Viimeisimpänä keskustelin Suomen musiikkituottajien edustajan kanssa arvokuilusta, johon tekijänoikeusdirektiivillä halutaan puuttua. Näin kiistanalaisissa kysymyksissä on äärimmäisen tärkeää punnita asiaa monelta kannalta. Mielestäni tehdystä työstä on reilua saada korvaus myös netissä. En usko tekijänoikeusdirektiivin tuhoavan internetiä.

Korkean tason budjettitapaamisia

Strasbourgiin asti ei toki lennetä vain äänestämään. Täysistuntoviikkoon mahtui paljon muutakin.  EPP:n budjettiasioista vastaavien meppien kanssa tapasimme maatalousasioista vastaavan komissaari Phil Hoganin. Keskustelimme yhteisen maatalouspolitiikan suunnitelmista ja farmareita hiertäneistä kysymyksistä. Lisäksi minulla oli ilo kahvitella Suomen EU-suurlähettiläs Marja Rislakin kanssa. Kerroin hänelle budjettivaliokunnan kuulumisia ja tunnelmia.

Tässä vaiheessa EU-budjetin valmistelua on oleellista pitää keskusteluyhteys auki myös jäsenvaltioiden päättäjien kanssa. Aiheesta riitti puhuttavaa myös onnistuneessa tapaamisessani Latvian ulkoministeriön Eurooppa-suhteista vastaavan valtiosihteerin Zanda Kalniņa-Lukaševican kanssa.

Suomen tulevaisuutta turvaamassa

Itä-Suomesta kantautuu huolestuttava tieto. Ylä-Saimaan tuntumaan ollaan kaavailemassa grafiittikaivosta lähes järven rantaan.

Olen huolissani Heinäveden kaivoshankkeesta. Vedet valuisivat kaivokselta suoraan Saimaahan, sillä ulkomaiselle kaivosyhtiölle luonnon turvaaminen tuskin on etusijalle. En myöskään usko hankkeen kestävään taloudelliseen ja alueelle työllisyyttä luovaan vaikutukseen. Tässä on rakettimaisen kansalaisvaikuttamisen vuoro.

Onneksi kerrottavani on myös hyviä asioita. Viime kuussa minulla oli mielenkiintoinen tapaaminen suomalaisen Infrakit-yritystä edustavan ranskalaisen Sebastien Cailliaun kanssa. Hän kertoi rohkaisevia tuloksia Suomessa toteutetuista infrastruktuuriprojekteista. Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita käsittelimme lisäksi Metsäverkoston tapaamisessa, jossa aiheena oli puun kaskadikäyttö.

Olen mukana myös Porin SuomiAreenan sykkeessä perjantaina 20.7. Tapaamisiin siellä!

Terveisin,
Petri

Itä-Savo: Heinäveden kaivoshanke sai europarlamentaarikon älähtämään ja kritisoimaan löyhää kaivoslakia: ”Ihminen puolustaa sitä, mikä on lähellä”

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on asettunut näkyvästi vastustamaan Heinävedelle suunniteltua grafiittikaivoshanketta. Sarvamaan mukaan siinä on iso ero, louhitaanko umpimetsässä vai ison veden rannalla. ”Saimaan kohdalla on luonnon saastuttamiselle nollatoleranssi. Jos vahinko sattuu, niin tuho on peruuttamaton”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Kansainvälinen järjestelmä heikoilla kantimilla, Maaseudun Tulevaisuus

13.7.2018

Suomi saa alkuviikosta paistatella maailmanpolitiikan keskiössä Trumpin ja Putinin tavatessa pohjoisen kotimaamme neutraalilla maaperällä. Kahden suuren kohtaamista jännitetään joka puolella planeettaa. Eikä suotta. Luvassa saattaa pahimmillaan olla suuruudenhullu sielunkumppanuuden näytös tai tragikoominen tahtojen taisto, josta voittajina selviytyvät korkeintaan osapuolet itse, jos hekään.

Kansainvälisellä kentällä ollaan jälleen asetelmassa, jossa passiivis-aggressiiviset ja ennalta-arvaamattomat valtiot saattavat järkyttää yksin, kaksin tai pienen porukan kesken koko maailmanjärjestyksemme tilaa. Monenkeskisen yhteistyön arvo on alkanut unohtua ja itsekkyys ajaa yksittäisiä toimijoita eteenpäin.

Olemme viime kuukausina enenevissä määrin joutuneet todistamaan kauppasotien uhkaa, keskinäisen vihoittelun yltymistä ja sulkeutuvia rajoja. Vakaina ja avoimina pidetyt eurooppalaisetkin valtiot ovat sortuneet populismin tielle suojaamaan kiihkomielisesti kansallista identiteettiään ja vastustamaan yhteistyötä globaalilla kentällä.

Vuosikymmenten kehityksestä nauttinut Eurooppa on hajaantunut ideologisesti. Puola ja Unkari vetävät täysin omaa linjaansa, mutta myös Saksan ja Itävallan kaltaisissa vahvoissa maissa sisäiset jännitteet ohjaavat yhä enemmän politiikkaa ja heikentävät yhteistyökykyä kansainvälisillä foorumeilla. Eilisen päivän ideologiat nostattavat päätään ja yrittävät repiä kansalaisia ääripäiden leireihin.

Vanhan viisauden mukaan saatamme oppia vanhempiemme virheistä, mutta jo isovanhempiemme opit jäävät helposti unholaan. Kansallisvaltioissa ympäri maailmaa löytyy yhä enemmän kannatusta valtiokeskeisten asetelmien palauttamiseksi ja monenkeskisen yhteistyön lakkauttamiseksi. Siis takaisin asetelmiin, jotka kuuluvat historiankirjoissa maailmansotia edeltäneisiin tunnelmiin.

Huolestuttavaa kehitystä ei esiinny ainoastaan autoritäärisissä yhteiskunnissa. Vakaita sivistyneitä yhteiskuntarakenteita on viime vuosina läntisessäkin maailmassa haastettu legitiimisti demokraattisilla vaaleilla. Sulkeutuneiksi on siis alettu tarkoituksellisesti. Tällaistako maailmaa ihmiset todella haluavat?

Jos itsekkyys ja sisäänpäinkääntyneisyys voittavat, ei kansainvälisen yhteistyön tarjoamalle kasvulle ja kukoistukselle jää tilaa. Kansojen kisailu yhä enemmän toistensa kustannuksella murentaa hitaasti rauhan ja vakauden rakenteita.

Maailmanpolitiikka painii kasvukivuissaan, eivätkä EU:ssakaan jäsenmaat ole pystyneet kokoamaan joukkojaan yhteiseen poliittiseen rintamaan. Populististen liikkeiden tarjoamat nopeat helpotukset ovat nousseet kansan suosioon ja ratkaisut hetkellisiin ongelmiin on haluttu saavuttaa välittömästi, ilman todellista pohdintaa siitä, mikä toisi parhaan ja oikeudenmukaisimman lopputuleman pitkällä aikajänteellä.

Edustuksellinen demokratia, tasa-arvo, vapaus ja oikeusvaltio ovat kuitenkin edelleen voimissaan. Vika ei ole arvoissamme tai sivistyneissä yhteiskuntajärjestelmissämme. Vika on ihmisluonteessa. Populistien tarjoamiin pikavoittoihin on helppo langeta.

Mutta me olemme kansa, ja me olemme muutos. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, kehityksen on lähdettävä omista asenteistamme.

Kysymys kuuluukin: haluammeko me sivistyneenä ihmiskuntana tosiaan vaarantaa kansainvälisen järjestelmän olemassaolon? Epäilen vahvasti. Itse haluan vakaata ja oikeudenmukaista yhteistyötä, jota rakennetaan yhteinen hyvinvointi ja vauraus edellä. Pelkojen ja itsekkyyden varaan emme voi rakentaa mitään kestävää.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.7.2018.

Kaivos Heinävedelle – RIP Saimaa, IL-blogi

12.7.2018

Talvivaaran otsikot ovat hädin tuskin häipyneet lööppitelineistä, kun seuraava kaivosvirhe on jo hiljaa tekeillä: Beowulf Mining omistaa Heinävedellä suomugrafiittiesiintymän ja Beowulf Miningin omistama Fennoscandian Resources -niminen yritys hakee kaivoslupaa Heinävedelle vielä tänä vuonna.

Ja mitä yhdestä kaivoksesta Heinäveden metsissä? Sitä vaan, että kaivoksen sijainnista Aitolammelta on vajaa kaksi kilometriä Varisveteen. Ja siitä rannalta muutama kilometri Karvion kanavalle. Karvion kanavasta vesi laskee 85 km2 suuruiseen Kermajärveen, joka on monin osin Natura-aluetta.

Edelleen vedet laskevat ainutlaatuista Heinäveden reittiä pitkin, kanavien läpi, suoraan Saimaaseen. Ja siellähän asustelevat ne maailman ainoat Saimaan norpat.

Samaan aikaan toisessa päässä Saimaata Saimaan Geopark halutaan virallisesti osaksi Unescon Global Geopark -verkostoa. Geologia on luontomatkailun nouseva trendi ja geoparkit ovat kansainvälisesti erittäin suosittuja matkailun toimintamalleja. Geoparkien tavoitteena on alueiden kestävä taloudellinen kehittäminen geoturismin avulla. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta geopark-alueet ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja Unescon maailmanperintökohteisiin, kertoo Saimaa Geopark -sivusto. Maailman matkailun trendit ovat muutenkin Suomen luonnolle suosiollisessa asennossa: matkailijat hamuavat rauhaa ja luontoelämyksiä.

Heinäveden kaivoshanke sai brittiläisen kaivosyrityksen Beowulf Miningin osakkeen rakettimaiseen nousuun pörssissä huhtikuussa. Mutta koska Heinävedeltä vedet valuvat suoraan Saimaahan, pitää seuraavaksi olla rakettimaisen kansalaisvaikuttamisen vuoro.

Ympäristönsuojelulain mukaan kaivostoiminta ja malmin tai mineraalin rikastaminen vaativat aina ympäristöluvan. Lupamääräyksiä annettaessa otettaan huomioon alueen ominaisuudet ja toiminnan vaikutus ympäristöön – kaikista vaiheista on järjestettävä kunnollinen tiedottaminen.

Saimaata ei saa vaarantaa. Wall Street Journal listasi Saimaan maailman viiden kauneimman järven joukkoon ja saman havainnon ovat tehneet lukuisat kansainväliset toimijat sekä matkailijat.

Kaivosinsinöörit tietävät mitä tekevät. En halua kyseenalaistaa heidän osaamistaan. Mutta brittiläisen kaivosyhtiön kiinnostuksesta, halusta ja ennen kaikkea sijoittajien kärsivällisyydestä tehdä kaikki voitava luonnon turvaamiseksi en ole yhtään niin vakuuttunut.

En myöskään usko kaivoshankkeen kestävään taloudelliseen ja alueelle työllisyyttä luovaan vaikutukseen. Tämän kaltainen toiminta kun on nykyään hyvin pitkälle automatisoitua.

Eli haluaako Suomi todellakin olla monikansallisten kaivosyhtiöiden siirtomaa? Saimaan ja avokaivoksen yhteinen taru olkoon lyhyt ja vähäluminen. Vähän kuin se Ruokolahden leijona, jota voi enää hymähtäen muistella.

Julkaistu IL-blogissa 12.7.2018.

Sarvamaa neuvottelijana Euroopan rahoitusmarkkinoiden valvonnan vahvistamisessa

11.7.2018

Budjettivaliokunta hyväksyi tiistaina 10.7. Euroopan valvontaviranomaisia käsittelevän lausunnon. Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän pääneuvottelijana.

Euroopan valvontaviranomaisia ovat Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen. Niiden vastuiden päivittämisen tarkoituksena on edistää päämarkkinaunionia sekä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa, rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä ja rajat ylittävää rahoitustoimintaa.

Sarvamaa keskittyi neuvotteluissa virastojen itsenäisyyden varmistamiseen, niiden välisen yhteistyön vahvistamiseen ja tuloskeskeiseen budjetointiin EU-rahankäytön tehokkuuden lisäämiseksi.

Sarvamaa on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja EPP:n pääneuvottelija EU-virastoja koskevissa budjettivaliokunnan lausunnoissa.

EU-rahaa merenpohjaan, IL-blogi

9.7.2018

Mielikuva Suomen puhtaasta luonnosta on vahva. Siihen on vaikea yhdistää merialueemme heikkoa tilaa. Mustikoita voi napostella metsästä surutta, mutta rannikon mökkikalastajan onkeen tarttuu silminnähden sairaita kaloja.

Moni merivedessä polskiva tuntee ongelman nahoissaan – kirjaimellisesti. Itämeressä ui pahimmillaan järkyttäviä määriä sinilevää. Meren syvänteiden laajat hapettomat pohjat ovat omiaan ruokkimaan rehevöitymistä.

Itämeri on maailman saastuneimpia meriä. Se on pullonkaula, jonka veden vaihtuminen vie noin 30 vuotta. Pohjanmerellä vastaava aika on kaksi kuukautta. Siksi Itämeren tilanne on edelleen heikko, vaikka se on kohentunut jo pitkään. Erityisen herkän merialueen toipuminen ei tapahdu hetkessä. Se ei kuitenkaan ole syy laiminlyödä rehevöitymisen vastaista taistelua. Päinvastoin.

Meren kehno tila on monen kokin keittämä soppa. Olisi houkuttelevaa osoittaa syytävällä sormella vaikkapa verrattain tuntuvia päästöjä mereen laskevaa itänaapuria. EU-maista isoin ongelma on Puola. Karu totuus on kuitenkin se, että jokaisen rantavaltion Itämeri-jalanjäljessä on kutistamisen varaa.

Eniten päänvaivaa aiheuttavat jäteveden käsittely ja maatalous. Osalla rannikon EU-maista on edelleen pahoja puutteita vuonna 1991 voimaan tulleen jätevesidirektiivin noudattamisessa. Maatalouden osalta parannettavaa riittää esimerkiksi lannoitteen tehokkaammassa liikuttamisessa sitä tuottavien ja käyttävien tilojen välillä.

Paljon on jo tehty. Meillä Suomessa lähes kaikki maanviljelijät ovat sitoutuneet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan vapaaehtoisiin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin. Niistä useat koskevat nykyisellään juuri vesiensuojelua. Moni tekee siis enemmän kuin lainsäädäntö edellyttää. Siitä huolimatta jäämme kaikkien muiden rantavaltioiden tapaan yhteisesti asetetuista tavoitteista.

Rehevöitymisen vastaisessa taistelussa tehdään monenlaista kansainvälistä yhteistyötä. Itämeren suojelukomissio HELCOM on pitkäaikainen toimija alueen kehittämisessä. Tuloksia on saatu, mutta ei riittävästi. Kaikkien Itämeren rantavaltioiden päästöt ylittävät tälläkin hetkellä tavoiteluvut. Syy on selvä. Sovittujen toimintasuunnitelmien noudattaminen on vapaaehtoista. HELCOM:n kaltaisilla toimijoilla ei ole keinoja pakottaa rantavaltioita kantamaan vastuutaan merialueesta.

EU:n rooli on erilainen. Se tukee rantavaltioiden toimia useiden rahoitusohjelmien kautta ja voi siksi edellyttää tuloksia. Vuosina 2007–2013 EU käytti Itämerta ympäröivien jäsenmaiden jätevesien kokoamiseen ja käsittelyyn 14,5 miljardia euroa. Lisäksi Itämeren suojelua rahoitettiin jopa EU:n ulkopuolella: keskeisiä projekteja Venäjällä ja Valko-Venäjällä tuettiin 44 miljoonalla eurolla. Tällaista sijoitusta vastaan on oikeus vaatia vastinetta rahalle.

Parhaat tulokset on saatu puuttumalla ympäristökuormitukseen, jonka alkuperä on tarkasti tiedossa. Yhdeltä teollisuusalueelta luontoon kulkeutuviin päästöihin on verrattain helppo vaikuttaa. Tulosten saavuttaminen on hankalampaa silloin, jos alueen päästöt tulevat monista pienistä lähteistä.

Ongelmallisimmat alueet on siksi kartoitettava mahdollisimman tarkasti.
Ympäristön suojelu on tehokasta, kun se huomioidaan kaikessa tekemisessä. Se ei ole tietyn puolueen tai sektorin asia. Kokonaisvaltainen ajattelu on selvästi voimistumassa ja hyvä niin.

Vastuullinen päätöksenteko perustuu realistiseen tilannekuvaan. Rahaa ei kannata kaataa merenpohjaan, jos sillä ei ole haluttua vaikutusta. Teen parhaani, jotta Itämeren tilan parantamiseen ohjatut EU-rahat menevät toimiin ja hankkeisiin, joista on aitoa apua.

Julkaistu IL-blogissa 9.7.2018.

Helsingin Sanomat: Rikkooko EU internetin? Parlamentti äänestää tänään kiistellystä netti­direktiivistä, professori pitää esityksiä ”tavattoman vaikeina ja epäselvinä”

5.7.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Euroopan parlamentin täysistunnon äänestyksessä tänään oleva ehdotus tekijänoikeusdirektiivistä keskittyy isoihin kaupallisiin toimijoihin. ”Haluaisin rauhoittaa huolia ja pelkoja”, Sarvamaa toteaa. ”Ei tämä uudistus tule tappamaan lukemattomia pieniä alustoja, joissa jaetaan materiaalia”. Sarvamaa kannattaa direktiiviehdotusta.

Lue uutinen ›

Sarvamaa pääneuvottelijaksi oikeusvaltioperiaatteessa

4.7.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on valittu parlamentin pääneuvottelijaksi oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevassa EU-lainsäädäntöehdotuksessa. Euroopan komissio esitti 2. toukokuuta, että jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen puutteiden perusteella.

”Yhteiset, jaetut arvot ovat EU:n perusta. Niiden loukkaaminen vahingoittaa meitä kaikkia. Yhteisten arvojen rikkomisella on oltava tuntuvia seurauksia”, Sarvamaa korostaa ja kertoo kannattavansa komission esitystä. ”Oikeusvaltio perustuu demokraattisesti säädettyihin ja valvottuihin lakeihin. Tällainen vakaus, ennakoitavuus ja tasapuolisuus on tärkeää paitsi tavallisille ihmisille myös taloudelle. Muuten toimintaympäristö muuttuu pidemmän päälle mahdottomaksi yrityksille, innovaatioille ja investoinneille”, toteaa Sarvamaa.

”Unkari ja Puola ovat osoittaneet, että räikeissä tapauksissa tarvitaan järeämpiä keinoja puuttua jäsenmaiden sisäiseen tilanteeseen. Ne toimisivat myös ennaltaehkäisevinä tekijöinä”, Sarvamaa kommentoi. Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti.

Nyt käsittelyyn tulevan uuden ehdotuksen perusteella toimintamekanismin laukaiseminen on helpompaa. Jäsenvaltion EU-rahoitus voisi katketa suoraan komission esityksestä, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei sitä vastustaisi. ”EU-budjetti on meidän rahaa, sitä ei voi kuka vain käyttää miten itse lystää. Yhteisiä arvoja ja tavoitteita on kunnioitettava. Jäsenmaat ovat niihin sitoutuneet perussopimuksissa ja liittyessään Unionin jäseniksi”, huomauttaa Sarvamaa.

Sarvamaa muistuttaa, että jäsenmaat ja niiden viranomaiset osallistuvat merkittävällä tavalla EU-budjetin käyttöön ja hallinnointiin. ”Lainmukaisuudesta ja oikeuslaitoksesta piittaamattoman hallituksen rahankäyttöön ei voida luottaa. Lisäksi se on altis esimerkiksi korruptiolle, petoksille ja oman edun tavoittelulle. Tällaisessa tilanteessa EU-budjetilla ei saada mitään lisäarvoa eurooppalaisille. Päinvastoin. Rahaa käytetään silloin meidän kaikkien yhteisen edun vastaisesti”, Sarvamaa painottaa.

Petri Sarvamaa on parlamentin pääneuvottelija asetusehdotuksessa, joka koskee EU:n budjetin suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita. Lisäksi hän on Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja, parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n koordinaattori talousarvion valvontavaliokunnassa ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varajäsen.

EPP: Sarvamaa pääneuvottelijaksi EU:n oikeusvaltioperiaatteen ja tukirahat yhdistävään lakiesitykseen

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok, EPP) on valittu parlamentin pääneuvottelijaksi oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevassa EU-lainsäädäntöehdotuksessa. Ehdotuksen mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen puutteiden perusteella. ”Yhteiset, jaetut arvot ovat EU:n perusta. Niiden loukkaaminen vahingoittaa meitä kaikkia”, Sarvamaa korostaa ja kertoo kannattavansa komission esitystä.

Lue uutinen ›