EU-jäsenmaksu on kannattava investointi Suomen tulevaisuuteen, Nykypäivä

31.5.2018

Euroopan komissio esitteli toukokuun alussa ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Rahoituskehys on EU:n budjetin ja koko toiminnan kannalta kriittinen. Se asettaa useaksi vuodeksi eteenpäin käytännössä ehdottoman katon Unionin talousarviolle ja ennen kaikkea sille, mitä EU pystyy tekemään.

Esityksen mukaan vuosien 2021–2027 yhteenlasketut EU-budjetit voisivat olla korkeintaan 1135 miljardia euroa. Se tarkoittaa noin 162 miljardia per vuosi. Yksityiskohdat saadaan touko-kesäkuussa, kun komissio antaa ehdotuksensa EU:n rahoitusohjelmiksi. Nyt annettiin isot suuntaviivat.

Eniten euroja käytettäisiin edelleen koheesio- ja maatalouspolitiikkaan. Samalla komissio näkee, aivan oikein, tarpeen rakentaa Euroopalle parempaa tulevaisuutta. Johdonmukaista on, että siihen ehdotetaan myös aiempaa suurempia panostuksia.

Tulevaisuuteen investoitaisiin lisäämällä tutkimuksen ja kehityksen, rajavalvonnan, sisäisen turvallisuuden, koulutusvaihdon sekä kehitys- ja ulkopolitiikan määrärahoja. Tuloksien saaminen ja hyötyjen näkyminen näillä aloilla vaatii luonnollisesti sitoutumista ja paljon aikaa. Kärsivällisyyttä. Niin kuin investoinnit aina vaativat.

Ihmisluonto on kuitenkin malttamaton. Sen vuoksi erittäin tuottoistenkin investointien tekeminen tuntuu usein ylitsepääsemättömän vaikealta. Rahanmeno kirpaisee heti, mutta parempaa tulevaisuutta pitää odottaa. Toisaalta, kun tulokset aikanaan ovat todellisuutta, ei aina muisteta, mistä parannukset johtuvat.

Ehkä tästä syystä kaukokatseisuus ei ole monenkaan EU-jäsenmaan vahvuus. Varsinkaan niiden, jotka vuositasolla laskevat maksavansa Unionin budjettiin liikaa. Valitettavasti Suomi kuuluu tähän porukkaan. Vaikka hallituksen ja valtiovarainministeriön luulisi malttavan nykyhetken lisäksi pitää silmällä tulevaisuutta.

Vahva EU-budjetti nimittäin on isänmaan etu. Niin ristiriitaiselta kuin se monen korvaan kuulostaakin. Innovaatioita ja turvallisuutta on järkevä edistää yhdessä EU-maiden kanssa. Isoihin haasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen, pystytään vastaamaan tehokkaammin ja paremmin tuloksin yhdessä. Eurolla saadaan enemmän.

Suomen kannattaisi olla aktiivinen ja rakentava jäsenmaiden välisissä budjettikehysehdotusta ruotivissa neuvotteluissa. Se on paras tapa saavuttaa kansallinen etu ja varmistaa, että EU toimii kaikista parhaimmalla tavalla Suomen hyväksi.

Tästä syystä minulla on kana kynittävänä hallituksen EU:n rahoituskehykseen ottaman virallisen linjan kanssa. Kun vaatimuksia Brexitin aiheuttaman aukon täysimääräisestä huomioimisesta budjetissa lievennettiin karvan verran ja Suomi irtautui ehdottomien nettomaksajien kovimmasta leiristä, meno komission käytävillä helpottui.

Tiukkojen budjettineuvotteluiden ilmapiiri näet läikkyy myös muille sektoreille. Suomelle tärkeiden asioiden läpivienti esimerkiksi maatalouspolitiikassa helpottuu, jos meidän ei odoteta automaattisesti haraavan kaikessa vastaan.

Komission esitys EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi katsoo tulevaisuuteen. Sen pohjalta on mahdollista neuvotella Suomen kannalta hyvä lopputulos.

Suomen on otettava jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa heti rohkea vaikuttajan rooli ja tehtävä kaikkensa, jotta rahoituskehyksestä saadaan sopu ennen ensi kevään eurovaaleja. Tästä myöhästyminen johtaisi auttamattomasti Suomen plus-sarakkeen pienentymiseen.

Hallituksen on syytä tarkistaa linjaansa EU:n rahoituskehykseen. Muuten se sahaa sitä oksaa, jolla me kaikki suomalaiset nökötämme. EU-jäsenmaksu on nimittäin investointi Suomen tulevaisuuteen.

Julkaistu Nykypäivässä 31.5.2018.

HS: EU:n budjettiehdotus: Itä-Euroopan maiden tuista leikattaisiin kymmeniä miljardeja, Suomen aluetukipotti kasvaisi sadoilla miljoonilla

30.5.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) on kritisoinut Euroopan komissiota numeroilla kikkailusta budjettiehdotuksessan. ”Lukujen tarkempi tarkastelu budjettivaliokunnassa on osoittanut karvaasti, että tehdyt leikkaukset ovat suurempia ja uusiin prioriteetteihin tehdyt korotukset pienempiä kuin annettiin ymmärtää”, valiokunnan varapuheenjohtajana toimiva Sarvamaa korostaa. Ensimmäinen tarkempi täydennys ehdotukseen saatiin 29.5. ja se vaikuttaa Suomen kannalta hyvältä. Sarvamaa muistuttaa, että varmistaakseen kokonaivaltaisesti hyvän lopputuloksen Suomen on otettava aktiivinen rooli budjettineuvotteluissa.

Lue uutinen ›

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: EU-komission budjettiesitys lupaili liikoja

29.5.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan tarkemmat laskelmat ovat paljastaneet karvaan totuuden Euroopan komission vahvalta vaikuttaneesta rahoituskehysehdotuksesta. ”Ehdotettu budjetti on käytännössä pienempi kuin tämänhetkinen rahoituskehys”,  europarlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Sarvamaa toteaa. ”Tämä on käsittämätöntä Euroopan nykyisessä tilanteessa.” Sarvamaan mukaan ehdotetut luvut eivät rakenna kestävää tulevaisuutta eurooppalaisille.

Lue uutinen ›

EPP: Sarvamaa: Parlamentin vaatimuksia on kuunneltava

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Euroopan parlamentilla on poikkeuksellisen tärkeä asema seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä sopimisessa. ”Parlamentti on valmis neuvottelemaan aktiivisesti jäsenmaiden kanssa, jotta sopu rahoituskehyksestä saadaan mahdollisimman pian”, Sarvamaa painottaa. Sarvamaan mukaan komission ehdotuksen tarkastelu budjettivaliokunnassa on osoittanut, että  seuraava budjettikehys olisi itse asiassa nykyistä pienempi. ”On selvää, että parlamentti ei voi hyväksyä nykyisellä tasolla olevaa ehdotusta”, Sarvamaa korostaa.

Lue uutinen  › 

Kehys: EU:n kehitysavun tulevaisuus huolestutti meppikahveilla

28.5.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) oli keskustelemassa EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen meppikahveilla. Sarvamaa korosti, että riittävä ja toimiva ulkosuhteiden rahoitus on tärkeää EU:n budjettia uudistettaessa. Hänen mukaansa Euroopan parlamentin johtavat poliittiset ryhmät eivät ole osoittaneet halukkuuta tarttua globaaleihin haasteisiin. ”En ymmärrä, miksei järkiargumentti mene läpi. Globaaleihin ongelmiin panostamisesta olisi myös meille eurooppalaisille paljon etua”, Sarvamaa ihmettelee.

Lue uutinen ›

Budjettikuulumisia hevosen suusta, Uutiskirje

25.5.2018

Odotettu ehdotus esiteltiin ensimmäisenä parlamentille

Vapun jälkeen mepit kokoontuivat vuoden toiseen minitäysistuntoon Brysselissä. Otimme kantaa muun muassa moniarvoisen ja vapaan lehdistön sekä maahanmuuttajalasten oikeuksien puolesta. Suurimman huomion sai kuitenkin komission ensiesittelyssä ollut ehdotus seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi eli MFF.

Sanahirviön takaa löytyy ikkuna EU:n lähitulevaisuuteen. EU:n vuosibudjetit rakennetaan laajemman kehyksen pohjalta, joka tehdään nykyisin seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Komission ehdotus kertoo siis paljon siitä, mihin EU tulee vuosina 2021–2027 keskittymään. Pitkän aikavälin suunnittelu on ehdoton edellytys budjetin tehokkaalle käytölle. Se on myös ainoa kestävä keino toteuttaa suuren mittaluokan ponnistuksia, eli hyödyntää yhdessä tekemisen mahdollisuudet.

Komission esittelyn jälkeisenä päivänä 3.5. budjettikomissaari Günther Oettinger oli budjettivaliokunnan kokouksessa vastaamassa kysymyksiimme. Moniin ei ollut vielä saatavilla vastauksia, sillä tämänhetkisessä ehdotuksessa asetettiin vasta kokonaispotti ja budjettilinjat. Tarkempaa tietoa käytännön toteutuksesta saamme touko-kesäkuun vaihteessa.

Selvää on se, että komissio haluaa rakentaa kestävää eurooppalaista tulevaisuutta. Tämä näkyy panostuksena tutkimukseen ja innovaatioihin, ilmastoon sekä turvallisuuteen ja rajavalvontaan. Myös nuoriin sijoitetaan tuntuvasti, mikä on sekin vahva signaali eteenpäin katsomista. Hiljattain tapaamani Suomen Nuorisoyhteistyö – Alliansin edustajat kiittelivät jo etukäteen odotetuista lisäyksistä nuorten kansainvälistymistä tukevaan Erasmus+ -ohjelmaan.

Parlamentti olisi ollut valmis rohkeampiin vetoihin

Parlamentti ilmaisi näkemyksensä seuraavasta rahoituskehyksestä jo viime syksynä. Olin tiivisti mukana kannanmuodostuksessa; budjettivaliokunnan työn lisäksi kirjoitin raportöörinä talousarvion valvontavaliokunnan lausunnon ja toimin myös kansalaisvapauksien sekä sisä-ja oikeusasioiden valiokunnan puolella ryhmämme pääneuvottelijana.

Komission ehdotus on monilta osin samansuuntainen omamme kanssa. Moni meppi kiittelee erityisesti oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen lisäämisestä ehdoksi jäsenmaiden saamalle EU-rahalle. Jatkossa yhteisiin arvoihin sitoutumattomilta jäsenmailta evättäisiin tukia ja niiden täytyisi paikata tästä syntyvät aukot kansalaisilleen omasta pussistaan. Tämä olisi kaivattu uudistus.

Kaikilta osin parlamentin ja komission näkemykset eivät kuitenkaan kohtaa. Tähän saakka jäsenmaiden maksujen kattona on ollut 1 % yhteenlasketusta vuotuisesta bruttokansantulosta. Komission ehdotuksessa kattoa nostettaisiin prosenttiyksikön kymmenyksellä. Useat mepit ovat harmitelleet ehdotuksen maltillisuutta, parlamentti kun kannattaisi katon nostamista 1,3 prosenttiin. Todennäköistä onkin, ettei seuraavan rahoituskauden budjetti tule parhaallakaan suunnittelulla riittämään EU:n kasvaneisiin velvoitteisiin.

Itse en budjettikeskustelua sisäpiiristä pitkään seuranneena odottanutkaan, että jäsenmaiden maksuja olisi ehdotuksessa korotettu tuon enempää. Jäsenmaiden, valitettavasti myös Suomen, linja tuntuu olevan, että budjetilla pitäisi pystyä tekemään enemmän kuin ikinä ennen nostamatta sen kokonaistasoa. Samalla kaikki aiotut säästöt tuntuvat kuitenkin olevan väärässä paikassa. Näin ollen olen tyytyväinen prosentin katon rikkoutumiseen ja näen ehdotuksen kokonaisuuden hyvänä pohjana neuvotteluille – myös Suomen näkökulmasta.

Neuvottelupöydällä on nyt Euroopan tulevaisuus

Neuvotteluita seuratessa on hyvä muistaa EU:n toiminnan perusperiaatteet. Ehdotuksen tehnyt komissio tarkastelee asioita koko EU:n näkökulmasta. Me mepit parlamentissa puolestaan ajamme suoraa kansalaisten asiaa. Kolmas osapuoli on neuvosto, jossa on edustettuina jäsenmaiden ministeriöt. Kaikkien kolmen on hyväksyttävä neuvotteluiden lopputulos. Rahoitusohjelmien käynnistymiseksi ajallaan sovun olisi tärkeää löytyä ensi kevään aikana. Tällä hetkellä pallo on jäsenmailla.

EU:n pitkän aikavälin budjetti vaikuttaa konkreettisella tavalla kaikkien EU-kansalaisten arkeen. Mielestäni kansalaisten ansaitsevat siksi mahdollisimman paljon tietoa budjetista jo nyt sen neuvotteluvaiheessa. Olenkin iloiten tarttunut tilaisuuksiin puhua MFF-ehdotuksesta suomalaisille jo tuoreeltaan: meppien kyselytunnilla Eurooppasalissa 4.5., YLE:n aamu-tv:ssä 5.5. ja Helsingin Narinkkatorilla Eurooppa-päivänä 9.5.

Eurooppa-päivä oli hyvä hetki tarkastella budjettikeskustelua erityisesti EU:n olemassaolon tarkoituksen ja siihen kohdistuneiden haasteiden näkökulmasta. Tästä vinkkelistä yksi ehdotuksen parhaita puolia on maahanmuuton hallitsemiseen panostaminen ja rajavalvonnan puutteiden paikkaaminen. MFF moninkertaistaisi rajahenkilöstön määrän 1 200:sta kymmeneen tuhanteen. Tämä säästäisi valtavasti jäsenmaiden resursseja ja turvaisi vapaan liikkuvuuden tulevaisuuden.

En toki väitä, että budjettiehdotus olisi täydellinen. Iso-Britannian lähdön myötä rahat ovat tiukalla ja jokainen joutuu nuolemaan näppejään jossakin asiassa. Nyt ei kuitenkaan ole aika luovuttaa. Nyt on oltava hereillä ja pidettävä suomalaisten puolta. Muutaman viikon päästä saamme lainsäädäntöesitykset ja tiedämme enemmän siitä, miten budjetin uudistukset vaikuttavat eri aloihin sekä Suomeen. Neuvottelupöydissä tarvitaan silloin poliittista johtajuutta ja rohkeutta sijoittaa yhteiseen tulevaisuuteen.

Terveisin,
Petri

MTV: Suomalaismepit eivät vakuuttuneet Zuckerbergin kuulemisesta – ”Haluatko jäädä historiaan nerona vai hirviön luojana?”

22.5.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) analysoi Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin kuulemista Euroopan parlamentissa MTV:n uutisille tuoreeltaan tiistai-iltana. Sarvamaan mukaan Zuckerberg päätti pääosin hyvässä hengessä sujuneen kuulemisen dramaattisesti ajan loppumiseen vedoten. ”Hän oli jättänyt silloin vastaamatta muutamiin aivan keskeisiin kysymyksiin”, Sarvamaa korostaa. Sarvamaan mukaan Zuckerberg jätti tietoisesti vastaamatta muun muassa kysymykseen sellaisten ihmisten tietosuojan varmistamisesta, jotka eivät itse ole Facebook-palvelun käyttäjiä.

Lue uutinen ›

MEP Sarvamaa Mark Zuckerbergin kuulemisesta Euroopan parlamentissa

MFF tarjoaa haasteita ja mahdollisuuksia maataloudelle, Maaseudun Tulevaisuus

18.5.2018

EU:n tuleva monivuotinen rahoituskehys, tuttavallisemmin MFF, määrittää unionin budjettipainotukset vuosille 2021-2027. Euroopan komissio julkaisi toukokuun alussa pitkään odotetun ehdotuksensa kehyksen rakenteeksi ja budjettilinjojen suuruudeksi.

Komission aloite jätti toiset politiikanalat hykertelemään tyytyväisinä ja toiset valittelemaan katkerina. Maatalous jäi valitettavasti jälkimmäisten kelkkaan, kun Brexitin synnyttämää aukkoa ei pystytty CAP:n osalta paikkaamaan.

Tiukkoja säästöpaineita osattiin odottaa, komission ehdotus ei sinänsä yllätä – CAP:n kokonaispotti vähenee ja rakenne mukautetaan uudistettujen prioriteettien ympärille. Jäsenmaiden vastuu kasvaa maaseudun kehittämisessä ja ympäristövaatimukset ehdollistavat yhä vahvemmin suoria tukia.

CAP:n rahoitusta leikattaisiin komission laskutavan mukaan noin 5 prosenttia. Inflaation vertailutavasta on kuitenkin eriäviä näkemyksiä ja pahimmissa arvioissa todellinen vaikutus suorille tuille olisi yli 10 prosentin luokkaa ja maaseudun kehittämiselle jopa tuplasti.

Viljelijät odottivat enemmän budjettiesitykseltä, maatalouden kannattavuus kun ei ole ollut viime vuosina parhaimmillaan. Brittien budjettiaukko ja uudet turvallisuushaasteet vievät kuitenkin omat osuutensa maataloudelta eikä rahaa ole entiseen tapaan jaossa.

Siitä miten leikkaukset näkyvät viljelijän arjessa tullaan vielä vääntämään antaumuksellisesti. Vahva ja vakaa maatalouspolitiikka on yhä saavutettavissa, kunhan jäsenmaat tekevät osansa tukien jatkuvuuden takaamiseksi.

MFF-ehdotus tarjoaa myös mahdollisuuksia: maatalouden, ruoantuotannon ja biotalouden tutkimukseen varataan tulevalle kaudelle 10 miljardia euroa. Suomi hyötyy tutkimusrahan lisäämisestä, mutta rahoituksen haaliminen vaatii aktiivista vaikuttamista yritysten ja yhteisöjen toimesta.

CAP-uudistus ei tuo kohennusta sellaisenaan maksettaviin tulonsiirtoihin viljelijöille, se on varmaa. Suomen suorat tuet rahoituskauden aikana pienenisivät komission arvioiden mukaan noin 3 prosenttia. Maaseudun kehittämisen rahoitus laskisi vielä enemmän.

Jäsenmaiden vastuu kasvaisi toisen pilarin rahoitusosuuksissa, jossa EU-tuet kulkevat jo nykyisellään käsi kädessä kansallisten tukien kanssa. Kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuuden ja maaseudun elinvoiman turvaamiseksi kansallisia tukijärjestelmiä on siis vahvistettava.

Suorien tukien leikkaukset näkyvät enemmän suurilla kuin pienillä tiloilla — komissio kaavailee 60 000 euron tukikattoa. Nykyisellään 80 prosenttia tuista menee 20 prosentille viljelijöistä. Suomessakin tilakoot ovat kasvaneet, mutta reilummalle jaolle on varmasti kysyntää.

Leikkausten vaikutusten minimoimiseksi on varmistettava, ettei viljelijöitä rasiteta turhalla byrokratialla, liian tiukoilla vaatimuksilla tai kohtuuttomilla rangaistuksilla. Lopputulos ei ole oikeudenmukainen, jos samalla leikataan keskeisiä osia tulorakenteista. Sääntöjä ja tarkastuksia on yksinkertaistettava.

Saamme touko-kesäkuun vaihteessa komissiolta tarkemmat lainsäädäntöehdotukset, jotka antavat enemmän näkemystä siitä, miten budjettilinjat käytännössä toteutetaan. Tukien ehdoissa on puskettava Suomen vahvuudet eturiviin ja korostettava haastavien olosuhteidemme taakkaa.

Suomalaiset tilat eivät saa joutua pahimpien leikkurien kurimukseen. Tulen tekemään kaikkeni, jotta maatalouspolitiikka palvelisi jatkossakin pohjoisissa ilmasto-olosuhteissa ja korkeiden tuotantokustannusten varjossa toimivia sinnikkäitä ruoantuottajiamme.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.5.2018.

Kokoomusmepit isännöivät vierasryhmää Brysselissä

17.5.2018

Kokoomuksen europarlamentaarikot saivat  Kansallinen Sivistysliitto ry:n vierasryhmän Brysseliin toukokuun puolivälissä. Matkan tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus tutustua Euroopan unionin toimintaan. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) esitteli ryhmälle Euroopan parlamenttia. Sarvamaa kertoi vieraille mepin työn arjesta ja EU:n ajankohtaisista asioista.

Muutaman päivän kestäneen matkan aikana vieraat tapasivat kaikki kokoomuksen europarlamentaarikot ja pääsivät tutustumaan myös Euroopan komissioon sekä Suomen pysyvään edustustoon EU:ssa. Lisäksi vierailla oli mahdollisuus käydä Euroopan historian talossa. Suurin osa vieraista oli ensimmäistä kertaa Brysselissä, joten vierailut eri instituutioihin herättivät paljon keskustelua, muun muassa EU:n lainsäädäntöprosessin vaiheista.

Sarvamaa isännöi Itämeren suojelua käsittelevän työpajan

16.5.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok, EPP) koolle kutsuma talousarvion valvontavaliokunnan työpaja järjestettiin Brysselissä 15.5.2018. Työpajan aiheena oli EU-rahojen käyttö Itämeren rehevöitymisen vastaisessa taistelussa. ”Itämeri on yksi maailman saastuneimpia meriä. Suurimpia haasteita on rehevöityminen, joka johtuu mereen päätyvistä ylimääräisistä ravintoaineista”, Sarvamaa toteaa.

Vuosina 2007–2013 EU käytti 14,5 miljardia euroa jätevesihankkeisiin ja vesien suojeluun Itämeren rannikkojäsenvaltioissa. Sarvamaan mukaan rehevöitymisen vastaisilla toimilla on ollut vain rajalliset vaikutukset Itämeren tilaan. Työpajan tarkoituksena oli kartoittaa, millaiset suojelutoimet tuottavat eniten tulosta ja kuinka Itämereen kohdistettua rahoitusta voitaisiin käyttää tehokkaammin.

Sarvamaan paikalle kutsumat asiantuntijat edustivat laajasti aiheeseen perehtyneitä tahoja. ”Työpajaa valmistellessamme halusimme tuoda yhteen laajan kattauksen näkökulmia Itämeren tilasta ja EU:n toimista alueella”, hän avaa. Euroopan komission ja Euroopan tilintarkastustuomiostuimen ohella  ohella edustettuina olivat jotkin Itämerellä toimivista EU:n ohjelmista sekä alan tutkijoilta. Suomessa tehtyä tutkimusta esitteli Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Samuli Korpinen.

”Meidän on kuunneltava tarkasti tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä. Työpajan perusteella on selvää, että esimerkiksi maatalouspolitiikan osia ja jäsenmaiden toimintaa on seurattava tarkemmin”, Sarvamaa summaa.

Sarvamaa on perehtynyt EU:n toimiin Itämerellä aiemminkin. Heinäkuussa 2016 hän esitteli talousarvion valvontavaliokunnalle työasiakirjan Itämeren rehevöitymisen torjuntaa koskevasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta.

Sarvamaa tehostaisi yhteistyötä kyberuhkien torjumiseksi

Euroopan parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi keskiviikkona 16.5. EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISA:a käsittelevän lausunnon äänin 23-4.  Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n pääneuvottelijana.

Muuttuneen turvallisuustilanteen ja erityisesti uusien kyberuhkien vuoksi ENISA:n roolia halutaan vahvistaa. Sarvamaa keskittyi neuvotteluissa varsinkin viraston rahankäytön ja toiminnan tehostamiseen, mikä sai laajan tuen myös muilta poliittisilta ryhmiltä.

Sarvamaa on budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja ja EPP:n pääneuvottelija EU-virastoja koskevissa budjettivaliokunnan lausunnoissa.