Eurooppalainen yhteistyö vahvistaa Suomen turvallisuutta, Maaseudun Tulevaisuus
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoo Euroopan kansat yhteen. Vaikka emme ole sitoutuneet seisomaan toistemme rinnalla taistelussa, uhkamme ja intressimme ovat useimmiten yhteisiä. Viime vuosina etelästä kumpuava muuttoliike on luonut kasvavia haasteita koko Euroopalle ja Venäjän huolestuttava kehitys ylläpitää yhä varauksellisuutta itään.
EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen on Suomen etu. Varsinkin kun naiivisti edelleen pysyttelemme puolustusliitto Naton ulkopuolella, turvaa on haettava lähempää. Unionista emme saa Naton kaltaisia turvatakuita, mutta huomattavaa lisäarvoa se pystyy pohjoiselle kansallemme tarjoamaan.
Unionin puitteissa voimme keskittää resurssejamme niin ulkorajojen valvontaan, terrorismin torjuntaan kuin kyberturvallisuuteen. EU ansaitsee yhä vahvemman roolin turvallisuudessa ja tarvitsee riittävän rahoituspohjan yhteisiin haasteisiin vastaamiselle. Ilman taloudellisia resursseja yhteisiä tavoitteita on mahdoton saavuttaa.
Euroopan parlamentti antoi viime viikolla lähtölaukauksen EU-budjetin tulevaisuudelle. Päätimme kannastamme rahoituspohjan kehittämiselle vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yksi keskeisimmistä haasteista on Brexitin aiheuttaman vajeen paikkaaminen samalla kun EU:lle pusketaan yhä suurempia tehtäviä – yhteiseurooppalaiselle puolustukselle on enenevissä määrin kysyntää ja muuttoliikettäkin pitäisi hillitä ja hallita keskitetysti.
Uusien haasteiden päälle EU:lla on toki vanhatkin tehtävänsä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa, jäsenmaiden välistä koheesiota ja tutkimusrahoitusohjelmia on edelleen kehitettävä. Budjettirakenteissa on paljon modernisoinnin varaa, mutta ei loputonta kykyä kestää säästötoimia. Toimivaan unioniin on väkisinkin sijoitettava enemmän.
EU:n kilpailukyvyn ja turvallisuuden vahvistaminen ei saa jäädä jäsenmaiden nuukuuden jalkoihin. Saksa ja Ranska ovat jo vahvasti ilmaisseet valmiutensa kasvattaa osuuttaan brittien lähdön myötä, nyt pitäisi saada muutkin näkemään vahvemman unionin hyödyt.
Unionin budjetista neuvoteltaessa jäsenmaiden nettomaksajakeskustelu on harmillisen vahingollista. Keskeistä ei pitäisi olla se, kuka saa ja kuka antaa mitenkin paljon, vaan se, minkälaista lisäarvoa voimme yhteistyöllä tuottaa. Kaikille unionin tarjoamille hyödykkeille on edes mahdoton asettaa hintalappua. Minkä arvoista on vakaus ja rauha, jota eurooppalainen yhteistyö on meille jo vuosikymmenten ajan tarjonnut? Korvaamattoman arvokasta.
EU:n budjettia on uudistettava rohkeasti. Nykyisestä haamurajasta, eli jäsenmaiden asettamasta yhden prosentin BKTL-katosta on luovuttava. Prosentti EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta ei riitä kattamaan sekä vanhoihin että uusiin tehtäviin tarvittavia resursseja. Kuten parlamentin kannassa painotamme, EU-maiden on ymmärrettävä, että uudet haasteet vaativat uusia panoksia.
Komissio tulee antamaan toukokuussa ehdotuksensa seuraavaksi rahoituskehykseksi. Jäsenmaat neuvottelevat ehdotuksen pohjalta paketista, jonka Euroopan parlamentti lopulta hyväksyy. Kehys tulee määrittelemään EU:n painopisteet ja budjetin enimmäistasot useaksi vuodeksi eteenpäin.
Eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön vahvistamiseksi otetut askeleet ovat toistaiseksi olleet verrattain pieniä. Seuraavaan rahoituskehykseen olisi aihetta saada alkua jollekin suuremmalle. Se olisi niin Euroopan kuin Suomen etu.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.3.2018.
