Ajankohtaista

Sarvamaa vaatii lisää tietoja EU-maiden kulkukoiraongelmista ja eläinten hyvinvointiin kohdistetuista tuista

29.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) esitti komissiolle kirjallisen kysymyksen EU:n mahdollisuuksista puuttua kulkukoiraongelmaan. Huomattavan suuret kulkukoirakannat ovat muodostuneet ongelmaksi joissakin jäsenmaissa. Tämä on toisinaan johtanut ratkaisujen hakemiseen eläinten kaltoinkohtelusta ja julmin keinoin toteutetuista massatuhoista. Komissio on aiemmin todennut aiheen olevan EU:n toimivallan ulkopuolella, mutta se on kuitenkin  painottanut eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä.

Kysymykset EU:n mahdollisuuksista puuttua kulkukoiraongelmaan ovat nousseet  jälleen esiin, kun Romaniassa sijaitsevan Valcean päättäjien taholta ilmoitettiin tammikuussa aikomus tappaa useita satoja koiria, joista eurooppalaiset eläinsuojelujärjestöt ovat huolehtineet. Sarvamaa pyysi komissiota tarkastelemaan uudelleen EU:n mahdollisuutta puuttua tilanteeseen huomioiden, että Romanian kanssa on aiemminkin keskusteltu eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta ja että maa saa Euroopan unionilta tukia eläiten hyvinvoinnin edistämiseen.

Sarvamaan kysymyksessä  pyydettiin myös tarkennusta siihen, onko EU kohdistanut tukia nimenomaan kulkukoiraongelman ratkaisemiseen.

Ajankohtaista

Deutsche Welle: Finns seek calm amid US and Russian unpredictability

27.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan Suomella ei ole mahdollisuutta liittyä Natoon, jos se hakee jäsenyyttä vasta sitten kun maata uhataan. Sarvamaan mukaan Nato-jäsenyys ei noussut presidentinvaaleissa tärkeäksi kysymykseksi, koska puolueet eivät halua muuttaa vallitsevaa tilannetta.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Red II ja vihreän populismin loputon taisto, Maaseudun Tulevaisuus

26.1.2018

Äänestimme reilu viikko sitten Strasbourgissa Euroopan parlamentin kannasta uusiutuvan energian direktiiviksi. Niin sanotun RED II:n lopputulos oli suomalaisten metsänomistajien ja bioteollisuuden kannalta voitokas.

Vihreiden vaikutusyrityksistä huolimatta saimme aikaan tasapainoisen paketin, joka takaa jatkossakin kestävän ja ilmastoystävällisen tavan hyödyntää luonnonvarojamme taloudellisesti ja tehokkaasti. Kompromissien saavuttamiseksi oli jälleen painittava joustamattomien ja naiivien näkemysten kanssa.

Parlamenttia jaettiin kahteen leiriin – toisella puolella faktoja pohdiskelevat järkeilijät ja toisella tunteisiin vetoavat ympäristöpopulistit. Tosiasioilla argumentoinnin sijaan saimme kuulla vihervasemmistolta lähinnä epärealistisia uhkakuvia planeettamme resursseja hyväksikäyttävästä teollisuudesta ja täysin metsättömästä tulevaisuudesta.

On vaikea ymmärtää populistisia temppuja ja vastakkainasettelua, kun perimmäiset tavoitteet ovat todellisuudessa yhteiset.

Päästövähennykset, energiaomavaraisuus ja sosiaaliekonominen hyvinvointi ovat kaikille keskeisiä tavoitteita. Keinoista voitaisiin olla huomattavasti helpommin yhtä mieltä, jos keskusteluja käytäisiin järjellä, eikä tunteikkaan populismin värittämänä. Tämä on toki politiikassa aina vaikeaa.

Energiakysymyksiä ratkottaessa on suorien hiilidioksidipäästöjen lisäksi huomioitava myös kokonaisvaikutukset, fossiilisen energian tuonnin minimointi sekä ratkaisujen vaikutukset kansantalouteen ja työllisyyteen. Kestävät päätökset tehdään realiteettien pohjalta.

Parlamentin kannassa ei ole kyse puunkäytön sallimisesta ilman rajoituksia. Perinteiset poliittiset voimat eivät tälläkään kertaa olleet luopumassa ilmastotavoitteista, eivätkä salamyhkäisesti hyväksikäyttämässä yhteisiä resursseja lyhyen tähtäimen hyöty mielessä.

Päinvastoin, parlamentin linja takaisi sen, että voimme jatkaa runsaiden metsiemme kestävää hyödyntämistä ja saavuttaa vaativat ilmastotavoitteet. EU-jäsenmaatkin pitävät toivottavasti kiinni näistä linjoista neuvotellessaan lopullisen direktiivin sanamuodoista.

Törmäämme samaan taisteluun uudestaan ja uudestaan. LULUCF tarjosi viime vuonna yhtälailla täyslaidallisen viherpopulistisia vaikutusyrityksiä. Parlamentissa on oltava hereillä ja pysyttävä perillä faktoista ja realiteeteista, ettei erehdy astumaan näihin miinoihin.

Vihreidenkään metsätietoutta ei sovi väheksyä, mutta asenteet ovat hakoteillä. Ylimielinen tapa tavoitella kuuta taivaalta ilman vastuuta seurauksista on kestämätön. Kultainen keskitie löytyy yhteisistä tavoitteista paremman huomisen puolesta – tästä voisimme ehkä olla yhtä mieltä.

Puupohjaiset materiaalit ovat Suomelle huomattava energianlähde, saamme niistä noin neljänneksen energian kokonaiskulutuksestamme. Biotalouden jatkuvuus vaikuttaa läpi koko yhteiskuntarakenteemme. Tätä ei voi vaarantaa.

Lähes kaikki poliittiset laidat ovat rehdisti mukana ilmastotalkoissa. Onneksemme parlamentissa järki voitti tällä kertaa ja saimme lopulta yhteiskunnallisesti kestävän ehdotuksen uusiutuvan energian direktiiviksi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.1.2018.

Ajankohtaista

Kestäviä ratkaisuja metsästä, Uusi puu

23.1.2018

Puu on paremman huomisen raaka-aine. Innovaatioille ja kehitykselle avoin materiaali tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia vastuulliselle teollisuudelle ja kannattavalle liiketoiminnalle.

Puun hyödyntäminen on kokonaisvaltaista ja tarkkaa. Puupohjainen bioteollisuus pystyy umpipuun tarjoamien sovellutuksien lisäksi kehittämään puuaineesta innovatiivisia tuotteita ja ratkaisuja lukuisiin globaaleihin haasteisiin. Puu on uusiutuvaa, eikä sisällä kemikaaleja. Se on turvallinen ja kestävä valinta.

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista. Lisäksi olemme Euroopan suurimpia sahatavaran tuottajia. Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 150 000 suomalaista. Kunhan tarjoamme puupohjaisen biotalouden innovaatioille riittävän vakaan kasvualustan ja teemme järkevää metsäpolitiikkaa, Suomen metsistä voi muodostua meille entistäkin arvokkaampi resurssi.

Talot, pahvit ja paperit, pakkaukset, tekstiilit ja kemialliset valmisteet — puusta on vaikka mihin. Euroopassa kulutetaan esimerkiksi vuosittain miljardeja muovisia kertakäyttömukeja — miksi emme korvaisi näitä puupohjaisella uusiutuvalla materiaalilla? Maailmassa taas viljellään ylitsepursuavia määriä vesivaroja ja maatalousmaata kuluttavaa puuvillaa tekstiiliteollisuuden tarpeisiin — miksi emme korvaisi tekstiilikuituja kemikaalivapailla ja ympäristöystävällisemmillä puupohjaisilla ratkaisuilla?

Teollisuuden kyky hyödyntää metsää kestävällä tavalla on edellytys puhtaammalle huomiselle. Puupohjaisen biotalouden menestykselle luodaan puitteet poliittisin päätöksin, mutta onnistunut toteutus vaatii teollisuudelta rohkeita innovaatioita ja edistyksellistä ajattelua. Viedään yhdessä puupohjaista biotaloutta eteenpäin — suomalainen kestävä metsätalous voi näyttää tietä koko maailmalle.

Julkaistu Uusi puu -blogissa 23.1.2018.

Ajankohtaista

Maaseudun tulevaisuus: EU-parlamentissa ratkotaan metsäbioenergian tulevaisuutta – Mepit uhkaavat heikentää kantojen ja runkopuun energiakäyttöä

17.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok. EPP) vastustaa niin sanottua kaskadiperiaatetta, joka heikentäisi puun runkojen ja kantojen energiakäyttöä. Periaatteen mukaan rungot ja kannat tulisi käyttää korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, eikä niistä polttamalla saatua energiaa tulisi kutsua uusiutuvaksi energiaksi. Sarvamaan mukaan kaskadiperiaate on sinällään kaunis ajatus, mutta ei toteuskelpoinen . ”EU:n ei tule linjata tiukkoja ehtoja metsätalouden taakaksi, puun osien ja sivuvirtojen käytössä on oltava riittävästi teollista ja taloudellista harkinnanvaraa”, hän korostaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin tehtävä hallitusti

16.1.2018

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok. EPP) korostaa uusiutuvan energiaan direktiivin tärkeyttä Suomelle. Direktiiviä koskevan muutosehdotuksen tekemisessä mukana ollut Sarvamaa painottaa suunnitelmallisuuden tärkeyttä: ”Tarve siirtyä fossiilisten polttoaineiden käytöstä yhä enemmän uusiutuviin on todellisuutta. Siitä ei päästä mihinkään. Se on kuitenkin tehtävä hallitusti ja tavoitteiden on oltava uskottavia. Muuten koko homma kääntyy itseään vastaan.” Euroopan parlamentti äänestää uusiutuvan energian, energiatehokkuuden sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden seurantaa koskevista ehdotuksista keskiviikkona 17.1.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle kysely: Suomen EU-maksujen kasvattaminen saa kannatusta mepeiltä

EU-maat aloittavat pian neuvoittelut ensimmäisestä rahoituskehyksestä ilman Britanniaa. Ylen kyselyssä europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok. EPP) antaa viiden muun suomalaisen mepin ohella tukensa nettomaksujen kasvattamiselle taatakseen yhteistyön jatkumisen jäsenmaiden tasolla silloin, kun se on kansallista tasoa tehokkaampaa. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Sarvamaa huomauttaa, että budjettia on paikattava jäsenmaiden maksujen lisäksi myös muilla tavoilla, kuten mahdollistamalla EU:n oma varainkeruu ja tiukentamalla tukirahojen käytön ehtoja.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: Fossiilisista siirryttävä pois hallitusti

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok. EPP) korostaa uskottavien ja hallittujen tavoitteiden tärkeyttä uusiutuvaan energiaa siirryttäessä. Kestävästi suunnitteltuna siirtymä voidaan hänen mukaansa toteuttaa järkevästi ja Suomen etua edistäen: ”Monipuolinen sekoitus energianlähteitä mahdollistaa biopolttoaineiden osuuden kasvattamisen, energiatehokkuuden lisäämisen ja energiaomavaraisuuden turvaamisen samaan aikaan.”

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Metsäbioenergian kestävyyskriteerit jakavat suomalaisten meppien mielipiteet

15.1.2018

Euroopan parlamentti äänestää keskiviikkona uusiutuvan energian direktiivistä. Tärkeitä kysymyksiä ovat biopolttoaineiden valmistuksen tukeminen ja uusiutuvien energialähteiden raaka-aineet. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan biopolttoaineiden tukemisen lähtökohtina voisivat olla liikennejärjestelmän suunnittelun tehostaminen sekä energia tehokkaampien ajoneuvojen tuotannon suosiminen.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Mepit vaativat selvitystä Venäjän kaasuputkesta – ”ei pelkkä ympäristökysymys”

12.1.2018

Viisi suomalaista europarlamentaarikkoa vaatii Suomen hallitukselta selvitystä Nord Stream 2 -kaasuputkesta, jota Venäjä suunnittelee Itämeren pohjaan. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kannattaa kaasuputkeen liityvien turvallisuusnäkökulmien selvittämistä. Hänen mukaansa Nord Stream 2 -putken puolestapuhujat edustavat Euroopan parlamentin äärioikeistoa ja -vasemmistoa, enemmistön vastustaessa kaasuputken rakentamista.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Uusi Suomi: Kokoomuksen mepeiltä vahva kanta: ”Nord Stream 2:sta ei pitäisi rakentaa”

Kaikki kolme kokoomuksen europarlamentaarikkoa vastustavat Venäjän Itämeren pohjaan suunnitteleman Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamista. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi kannatuksen jakautumista Euroopan parlamentissa: ”Äärilaidoilla niin vasemmalla kuin oikealla kannatetaan kaikkea, mikä palvelee Venäjän intressiä.”

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle Ykkösaamu: Sarvamaa EU-rahoituksen tulevaisuudesta ja Saksan hallitusneuvotteluista

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi EU:n seuraavan monivuotisenrahoituskehyksen valmistelua. Sarvamaan mukaan Suomen hallituksen ei kannattaisi lyödä omaa kantaansa liian tiukasti lukkoon. ”Muuten Suomi ajaa itsensä umpikujaan. Uskon, että Saksa ja Ranska löytävät pian yhteisen, hyvin voimakkaasti eurooppalaisen sävelen”, Sarvamaa ennustaa. Aiheina myös Bulgarian vuodenvaihteessa alkanut EU-puheenjohtajuuskausi, EU:n korruption vastainen taistelu ja Saksan hallitusneuvottelut. Kohdasta 33.55 alkaen.

Kuuntele ohjelma ›