Ajankohtaista

Uuteen vuoteen eurooppalaisempana, Maaseudun Tulevaisuus

29.12.2017

EU heräsi vuoteen 2017 puolihalvaantuneena ja pelokkaana. Brittien kansanäänestyksen jälkimainingeissa usko eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuuteen oli koetuksella ja innokkaimmat populistit maalailivat jo kuvaa unionin totaalisesta sortumisesta.

Katastrofin aineksia oli toki ilmassa — Euroopassa siirtolaiskriisi ja kansallispopulististen puolueiden nousu aiheuttivat merkittävän uhkan yhteisen sävelen löytämiselle. Kulunut vuosi on kuitenkin korjannut suurimmat halkeamat ja antanut vauhtia yhteistyön kehittämiselle.

Eurooppalaisuuden voitto koettiin suurimpana Ranskassa, kun Emmanuel Macron otti huikean harppauksen populismia vastaan ja veti presidentinvaalikampanjansa anteeksipyytelemättömän EU-myönteisenä. Macron antoi koko Euroopalle vahvistuksen siitä, ettei yhteistä projektiamme aiota hidastaa, vaan sitä tullaan puskemaan rohkeasti eteenpäin.

Saksassa Martin Schulz taas nostalgisoi historian havinaa ja kertoi unelmoivansa Euroopan Yhdysvalloista. Jo 71 vuotta sitten samaiset toiveet kuultiin brittien pääministerin suusta. Sotien runtelemassa Euroopassa Winston Churchillin puheesta alkoi aikakausi, jota parempaa ei olla koskaan ennen nähty — rajat ylittävää yhteistyötä, rauhaa, talouskasvua ja lukematon määrä muita saavutuksia.

Brittien rooli jää jatkossa taas taka-alalle, mutta Saksa voinee ottaa tiukemmin kiinni johtoasemastaan ja viedä maanosaamme Ranskan kanssa rohkeasti eteenpäin. Euroopan Yhdysvaltoja ei näköpiirissä ole, mutta tärkeintä on visio ja sen edistäminen vakaalla ja yhteisellä eurooppalaisella politiikalla.

EU:ssa on integroiduttava yhä enemmän siellä, missä yhteistyöstä on todellista hyötyä. Esimerkkejä mahdollisuuksista on riittämiin: ulko- ja turvallisuuspolitiikka, digitalisaatio, kehitysyhteistyö, liikenneverkostot — listaa voisi jatkaa pitkäänkin.

Suomessakaan ei saa antaa tilaa takapajuisille ja valheellisille näkemyksille siitä, että Euroopan ongelmat kumpuaisivat Brysselistä. Kansalle ei voi syöttää pajunköyttä, eikä sitä saa johdattaa kohti rotkon reunaa. Populismi on kuitenkin alati läsnä. Siksi nyt on tilausta poliittiselle johtajuudelle ja rohkeille visioille. Ongelmat ja haasteet eivät ratkea gallupien kautta, eikä mustavalkoisilla asenteilla.

Suomi juhli 100-vuotista itsenäistä taivaltaan teemalla ”yhdessä”. Tähän yksinkertaiseen sanaan tiivistyy uskomaton lataus tunnetta ja ajatuksia siitä, miten paljon olemme saaneet aikaan yhteistyöllä ja avoimella asenteella. Yhteistyö ei voi kuitenkaan rajoittua historian määrittämien valtionrajojen sisään — nykymaailma on avoin ja täynnä mahdollisuuksia.

Eurooppa-liikkeellä on vahva kannatus yli puoluerajojen. Kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet osataan nähdä riippumatta siitä, edustaako oikeistolaisempaa vai vasemmistolaisempaa maailmankatsomusta. Tulevana vuonna tarvitsemme yhä enemmän tekoja liikkeen vahvistamiseksi. Tarvitsemme rohkeaa poliittista johtajuutta kohti eurooppalaisempaa Suomea.

Seuraava suomalainen sukupolvi ansaitsee yhä avoimemman maailman. Kansainvälinen asemamme on rakennettava edistyksellisen arvoyhteisön ja rajat ylittävien taloudellisten mahdollisuuksien kautta. Eurooppalainen yhteistyö ja EU tarjoavat tälle hyvät puitteet.

Kliseistä, mutta harvinaisen totta: ainoastaan yhdessä voimme rakentaa lapsillemme paremman tulevaisuuden. Tuetaan siis toisiamme valtionrajoista ja puoluerajoista riippumatta, ja tehdään yhdessä vuodesta 2018 edellistäkin parempi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.12.2017.

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Suomalaismepit arvioivat hallituksen EU-politiikkaa

21.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan (kok., EPP) Suomen kanta EU:n rahoitukseen ja vuoden 2020 jälkeisiin budjetteihin niitattiin ennenaikaisesti. ”Positiivista on valtiovarainministerin kabinetin asiantuntemus”, Sarvamaa lisää.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti Suomessa: MEP Sarvamaan joulutervehdys

19.12.2017

Petri Sarvamaan joulutervehdys

Ding ding ding… jouluun on enää… viikko! Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaata työllisti kuluneena vuonna muun muassa Euroopan strategisten investointien rahoitus ja sen jatko – etenkin mitä tulee pk-yrityksiin, innovaatioihin ja kiertotalouteen. Uuden vuoden työlistalla ovat ainakin Brexitin seuraukset EU:n budjetille ja unionin rahoituksen uudistaminen, Sarvamaa kertoo jouluisessa tervehdyksessään.

Posted by Euroopan parlamentti – Europaparlamentet on Sunday, December 17, 2017

Ajankohtaista

Yle Politiikkaradio: Euroopparadio: Onko liittoutumattomuuskeskustelu psykologista itsensähuijaamista?

14.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mukaan suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä lisääntyvät, jos EU vahvistuu. Mepit keskustelivat EU:n integraatiosta, puolustusyhteistyöstä, Natosta, Brexitistä ja maahanmuutosta, jotka ovat loppuviikon EU-huippukokouksen aihena. ”Suomalaisessa liittoutumattomuuskeskustelussa on vallinnut itsehuijauksen psykologinen tila jo 27 vuotta, Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien”, Sarvamaa kommentoi viime päivien keskustelua Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Sarvamaan johtamien neuvotteluiden tuloksena innovatiivisille projekteille enemmän riskirahoitusta

12.12.2017

Euroopan parlamentti äänesti tiistaina 12.12. Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) voimassaoloajan pidentämisestä. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa puheenjohtajana.

”Tavoitteena on saada liikkeelle ylimääräiset, yhteensä 500 miljardin euron investoinnit Euroopassa vuoteen 2020 mennessä, joita ei ilman tätä rahastoa olisi tehty. Suomi varsinkin tulee hyötymään kiertotaloutta koskevan maininnan lisäämisestä ESIR-asetukseen”, Sarvamaa summaa neuvotteluiden tulosta.

Sarvamaan mukaan vuonna 2015 perustettu ESIR on toiminut hyvin. ”Nyt rahastosta tehdään vielä parempi. Pitkälti parlamentin vaatimuksesta siihen tehdään muutoksia, jotka helpottavat rahoituksen myöntämistä erityisesti korkeariskisille, innovatiivisille ja pienille hankkeille”, Sarvamaa kertoo.

”ESIR on yksi EU:n positiivisista viesteistä, minkä vuoksi investointirahaston jatkaminen on erittäin tärkeää”, korostaa Sarvamaa.

ESIR edistää yksityisiä investointeja Euroopassa myöntämällä takauksen taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelposille projekteille, jotka eivät muuten saisi markkinoilta rahoitusta. ESIR:n mahdollistama rahoitus kanavoidaan hankkeen koosta riippuen Euroopan investointipankin tai muiden välittäjäorganisaatioiden, kuten yksityisten pankkien, kautta.

Ajankohtaista

EPP: Iranin presidentin on säilytettävä oikeuslaitoksen riippumattomuus

Mohammed Ali Taheri on tuomittu Iranissa kuolemaan kolmeen eri kertaan, mutta tuomiot on aina peruttu. Nyt uusimassa oikeudenkäynnissä myös hänen asianajajaansa on painostettu. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii EU:ta nostamaan esiin ihmisoikeuksien polkemisen Iranissa. ”EU:n tulee puolustaa demokratiaa ja ihmisoikeksia”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Erityisesti Suomi hyötyy Euroopan strategisten investointien rahaston jatkokaudesta

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) toimi Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) koskevissa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa puheenjohtajana. ”Tavoitteena on saada liikkeelle ylimääräiset, yhteensä 500 miljardin euron investoinnit Euroopassa vuoteen 2020 mennessä, joita ei ilman tätä rahastoa olisi tehty. Suomi varsinkin tulee hyötymään kiertotaloutta koskevan maininnan lisäämisestä ESIR-asetukseen”, Sarvamaa summaa neuvotteluiden tulosta. Euroopan parlamentti äänesti 12.12. ESIR:n voimassaoloajan pidentämisestä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

The Guardian: Sarvamaa: Mayn hallituksella mahdoton tehtävä

6.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kommentoi Brexit-neuvottelujen editysmistä brittilehti The Guardianille. Sarvamaan mukaan Mayn hallituksen heikkous on ongelma myös EU:lle. ”Äänestäjille ennen kansanäänestystä tehtyjä lupauksia on mahdoton pitää”, Sarvamaa arvioi.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU-komissiolle kiireellinen selvityspyyntö alkoholin etämyynnistä

5.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kyseenalaistaa Suomen hallituksen pyrkimykset rajoittaa alkoholin rajat ylittävää etämyyntiä EU:n sisällä. Etämyynnillä tarkoitetaan muun muassa verkkokaupassa tehtävää asiointia, kuten yksityishenkilöiden tilauksia Suomeen muista EU:n jäsenmaista.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaa kyseenalaistaa Suomen pyrkimykset rajoittaa alkoholin rajat ylittävää etämyyntiä

4.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) kyseenalaistaa Suomen hallituksen pyrkimykset rajoittaa alkoholin rajat ylittävää etämyyntiä EU:n sisällä. Etämyynnillä tarkoitetaan muun muassa verkkokaupassa tehtävää asiointia, siis esimerkiksi yksityishenkilöiden tilauksia Suomeen muista EU:n jäsenmaista.

”Alkoholilakiin on suunniteltu raskaita byrokraattisia rajoitteita, joilla alkoholin etämyynti tehtäisiin käytännössä entistäkin mahdottomammaksi. Tämä olisi EU:n sisämarkkinoiden periaatteiden vastainen järjestely ja vahvistaisi vain entisestään kansallisen monopolin, Alkon, asemaa.” Sarvamaa toteaa.

Sarvamaa tiedusteli komission näkemystä asiaan jo aiemmin tänä vuonna. ”Alkoholilain valmistelu ei ole kuitenkaan edennyt etämyynnin osalta EU-lainsäädännön kannalta oikeaan suuntaan, joten nyt komissiota täytyy hoputtaa ottamaan Suomen lainsäädäntöaikeisiin selvä kanta. Siksi olen esittänyt asiasta uuden, kiireellisen selvityspyynnön komissiolle.”

Eduskunta pyrkii viimeistelemään alkoholilain jo lähiviikkojen aikana.

Ajankohtaista

Uudistetaanko Suomen alkoholilakia väkisin EU-lain vastaisesti?

Kyseenalaistan Suomen hallituksen pyrkimykset rajoittaa alkoholin rajat ylittävää etämyyntiä EU:n sisällä. Etämyynnillä tarkoitetaan muun muassa verkkokaupassa tehtävää asiointia, siis esimerkiksi yksityishenkilöiden tilauksia Suomeen muista EU:n jäsenmaista.

Alkoholilakiin on suunniteltu raskaita byrokraattisia rajoitteita, joilla alkoholin etämyynti tehtäisiin käytännössä entistäkin mahdottomammaksi. Tämä olisi EU:n sisämarkkinoiden periaatteiden vastainen järjestely ja vahvistaisi vain entisestään kansallisen monopolin, Alkon, asemaa.

Tiedustelin komission näkemystä asiaan jo aiemmin tänä vuonna. Alkoholilain valmistelu ei ole kuitenkaan edennyt etämyynnin osalta EU-lainsäädännön kannalta oikeaan suuntaan, joten nyt komissiota täytyy hoputtaa ottamaan Suomen lainsäädäntöaikeisiin selvä kanta. Siksi olen esittänyt asiasta uuden, kiireellisen selvityspyynnön komissiolle.

Eduskunta pyrkii viimeistelemään alkoholilain jo lähiviikkojen aikana. Ohessa uusi selvityspyyntöni Euroopan komissiolle:

Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus Suomessa – rajat ylittävän etämyynnin esteet

Viittauksena aiempaan kirjalliseen kysymykseeni P-003414/2017 ja Euroopan komission 28.7.2017 antamaan vastaukseen:

Voiko Suomi komission tulkinnan mukaan käyttää kansanterveydellisiä syitä SEUT artiklan 36 mukaisena perusteena rajat ylittävän kaupan rajoituksille alkoholin etämyynnin osalta? Suomen hallituksen perustelut eivät ole uskottavia, kun samalla on suunnitteilla alkoholin saatavuuden helpottaminen kansallisen monopolin, Alko Oy:n, kautta. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa etämyynti oli pitkään rajoitettua, sen vapautus on johtanut vain noin 1 prosenttiyksikön osuuteen alkoholin kokonaiskulutuksesta. EU:n sisämarkkinoiden toteutumisen ei voi siten todeta olevan aiheuttanut haittaa kansanterveydelle.

Suomen hallituksen näkemys rajat ylittävän etämyynnin laittomuudesta on siis edelleen ongelmallinen SEUT artiklan 34 kannalta. Miten komissio aikoo varmistaa, että Suomen uusi alkoholilaki tulee olemaan etämyynnin osalta EU-lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukainen, eikä jäsenvaltioiden väliselle kaupalle jätetä kansallisella tasolla peiteltyjä rajoituksia, jotka ovat ristiriidassa tavaran vapaan liikkuvuuden periaatteiden kanssa? Rajat ylittävälle etämyynnille ei sellaisenaan ole asetettu rajoituksia muissa jäsenvaltioissa. Aikooko komissio aloittaa SEUT artiklan 258 mukaisen menettelyn, mikäli Suomi päätyy aiotun kaltaisesti peitellysti rajoittamaan jäsenvaltioiden välistä kauppaa?

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) sanoo näin:

– artikla 34: ”Jäsenvaltioiden väliset tuonnin määrälliset rajoitukset ja kaikki vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet ovat kiellettyjä.”

– artikla 36: ”Mitä 34 ja 35 artiklassa määrätään, ei estä sellaisia tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi taikka teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Nämä kiellot tai rajoitukset eivät kuitenkaan saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.”

– artikla 258: ”Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille perussopimusten mukaan kuuluvan velvollisuuden, komissio antaa asiasta lausunnon perusteluineen varattuaan ensin sille valtiolle, jota asia koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa. Jos valtio, jota asia koskee, ei noudata lausuntoa komission asettamassa määräajassa, komissio voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.”

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Avioliiton ja avoliiton ero hämärtynyt” – mepit arvioivat Suomen sotilaallista asemaa

1.12.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä Suomen puolustusyhteistyötä eri tahojen kanssa ei pidä sotkea siihen, etteikö Suomi olisi yhä sotilaallisesti liittoutumaton maa. Hänen mukaansa tiivistynyt puolustusyhteistyö EU:n, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa toki vahvistaa Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Sarvamaa kuitenkin muistuttaa, että koko näköpiirissä olevan tulevaisuuden ajan Nato-jäsenyys on ainoa vaihtoehto, jossa liittoutuminen ja turvatakuut toteutuisivat.

Lue uutinen ›