Inside Europe: MEP Sarvamaa EU:n budjetista ja Brexitin vaikutuksista

26.10.2017

Helsingin Sanomat: Kaikki 13 Suomen EU-edustajaa: Kellojen siirtelystä korkea aika luopua

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) mielestä viisarien siirtely pitää lopettaa. Kellojen siirtely on harmonisoitu EU-direktiivillä. Tämä tarkoittaa, että kaikkien EU-maiden on siirryttävä kesä- ja talviaikaan samana päivänä. Suomalaiset mepit ehdottavat direktiivin muuttamista ja vaativat, että komissio tarttuu toimeen ja tekee aloitteen direktiivin muuttamiseksi.

Lue uutinen ›

Uusi Suomi: Suomalaismepeiltä harvinainen vetoomus: Kesäaika on kumottava

25.10.2017

Suomalaismepit korostavat yhteisessä tiedotteessaan, että kellojen siirtelyn haitat tunnetaan Suomessa hyvin, ja että vuonna 1981 käyttöön otettu kesäaika herättää laajaa vastustusta. Kaikki suomalaiset europarlamentaarikot eli mepit vaativat kellojen siirron lopettamista EU-alueella. Mepit yli ryhmärajojen työskentelevät asian edistämiseksi Euroopan parlamentissa.

Lue uutinen ›

MEP Sarvamaa täysistunnossa vastuuvapauden myöntämisestä neuvostolle

Euroopan parlamentti hyväksyi Sarvamaan esittämän projektin Venäjän valeuutisten torjumiseksi

Euroopan parlamentti äänesti kannastaan vuoden 2018 EU-budjettiin keskiviikkona 25.10. Samalla täysistunto hyväksyi europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) yhdessä parlamentin pääneuvottelijan Siegfried Mureșanin (Romania, EPP) kanssa esittämän 1,1 miljoonan euron toimen informaatiohyökkäysten torjumiseksi. Aloitteen tavoitteena on kouluttaa EU-edustustojen väki tarkkailemaan ja tiedottamaan harhaan johtavista disinformaatiokampanjoista. 

”Venäjän propagandan torjuminen on EU:lle tärkeää, mutta rahaa siihen ei ole budjetista löytynyt”, Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Sarvamaa huomauttaa. Nyt esitetty toimi lisäisi kykyä tunnistaa levitettyjä vääriä tietoja EU:n itäisten naapurien kuten Ukrainan, Moldovan, Georgian ja Länsi-Balkanin lisäksi EU-maissa esimerkiksi vaalien alla. 

Sarvamaan mukaan EU:lla on näissä tehtävissä tällä hetkellä 10 ihmistä ja käytettävissä 200 000 euroa. ”Se ei riitä, kun vastassa on erittäin laajalle levinnyt, tarkasti kohdennettu ja runsaasti rahoitettu propaganda-kampanja”, Sarvamaa sanoo.

Euroopan komissio on arvioinut Sarvamaan ja Mureșanin esittämän projektin hyödylliseksi ja budjettivaliokunta ajaa sitä vuoden 2018 EU-budjettiin. Aloitteessa olivat lisäksi mukana mepit Michael Gahler (Saksa, EPP), Eduard Kukan (Slovakia, EPP) ja Ines Vaidere (Latvia, EPP). Myös EU:n ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän vahvistamiseen haluttaisiin varata 800 000 euroa.

Sarvamaasta on hälyttävää, että Venäjä pyrkii horjuttamaan demokratiaa ja vaikuttamaan vaaleihin länsimaissa. ”Se lisää poliittista järjestelmää kohtaan tunnettua epäluottamusta. Nyt tarvitaan kipeästi vastatoimia. Euroopalla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kansalaisten luottamusta”, Sarvamaa muistuttaa.

Komissio ehdotti toukokuun lopussa vuoden 2018 EU-budjetiksi 160,6 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 145,4 miljardia euroa maksumäärärahoina. EU-jäsenmaat haluaisivat leikata maksusitoumusmäärärahoja 1,7 miljardia ja maksumäärärahoja 0,95 miljardia euroa. Parlamentti puolestaan ehdottaa 1,9 miljardin korotusta maksusitoumusmäärärahoihin ja 1,3 miljardin euron korotusta maksumäärärahoihin.

Seuraava askel vuoden 2018 EU-budjettimenettelyssä on maanantaina 6.11. alkavat parlamentin, neuvoston ja komission väliset neuvottelut. Instituutioiden odotetaan saavuttavan sovittelusopu viimeistään aikaisin lauantaiaamuna 18.11. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Sarvamaa on osa parlamentin neuvottelutiimiä.

EPP: Euroopan parlamentti äänestää Sarvamaan esittämästä projektista Venäjän valeuutisten torjumiseksi

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) on tehnyt aloitteen 1,1 miljoonan euron projektista informaatiohyökkäysten torjumiseksi. Sen tavoitteena on kouluttaa EU-edustustojen väki tarkkailemaan ja tiedottamaan harhaan johtavista disinformaatiokampanjoista. Euroopan parlamentti äänestää Sarvamaan esittämästä projektista Venäjän valeuutisten torjumiseksi samalla kun se äänestää kannastaan vuoden 2018 EU-budjettiiin.

Lue uutinen ›

Petri Sarvamaa Suomen lähettiläs Young Farmers -konferenssissa

19.10.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) oli Suomen lähettiläs Euroopan parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n 18.–19.10. järjestämässä Young Farmers -konferenssissa.

Sarvamaa kutsui tapahtumaan myös delegaation Suomesta. ”Oli suuri kunnia kutsua 20 nuorta suomalaista viljelijää tutustumaan Brysseliin ja EU:n toimintaan. Euroopan maatalous ja elinvoimaisuus tarvitsee nuorta verta. Sukupolvenvaihdoksia tiloilla pitää helpottaa”, Sarvamaa painottaa.

Euroopan parlamentissa järjestetyn konferenssin lisäksi suomalaiset nuoret viljelijät pääsivät tutustumaan MTK:n Brysselin toimistoon ja nuorten viljelijöiden eurooppalaiseen kattojärjestöön (CEJA, Conseil Européen des Jeunes Agriculteurs).

Young Farmers -tapahtuman tarkoitus on edistää eurooppalaista maataloutta ja maaseudun kehittämistä korostamalla nuorten viljelijöiden roolia. Konferenssi järjestettiin nyt neljättä kertaa ja siihen osallistui noin 300 henkilöä 19 EU-maasta.

Taloussanomat: Europarlamentaarikot vaativat Turkissa tuomitun suomalaistoimittajan tuomion purkua

13.10.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok., EPP) vaatii yhdessä muiden meppien kanssa Turkkia purkamaan toimittaja Ayla Albayrakin vankeustuomion. Albayrakilla on Suomen ja Turkin kansalaisuudet. Sarvamaa allekirjoitti Turkin oikeusministerille ja EU-suurlähettiläälle lähetettävän kirjeen, jossa Turkkia vaaditaan lopettamaan toimittajien systemaattinen vangitseminen.

Lue uutinen ›

Research Europe: Work kicks off on next long-term EU budget

12.10.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok., EPP) mielestä EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen pitää pysyä vähintään nykyisellä tasolla myös vuoden 2020 jälkeen. ”Rahan laittaminen tutkimukseen ja kehitykseen on paras ja tehokkain tapa käyttää eurooppalaisia resursseja”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Petri Sarvamaa esittää EU:n pidemmän aikavälin budjetin rohkeaa uudistamista

11.10.2017

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa esitteli vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä käsittelevän lausuntonsa tänään keskiviikkona 11.10. talousarvion valvontavaliokunnalle. ”Lausunto on rohkea. Nyt on oikea aika uudistaa radikaalisti EU:n rahankäyttöä”, Sarvamaa kommentoi.

Lausunnossa Sarvamaa esittää muun muassa rahoituskehyksen keston lyhentämistä seitsemästä vuodesta viiteen vuoteen, lisää tuloksellisuutta ja EU-rahoituksen rajaamista vain eurooppalaista lisäarvoa tuoviin toimiin. ”Myös pidemmän aikavälin budjettisuunnittelussa pitää olla joku järki. Viisi vuotta olisi joustavuuden ja demokraattisen valvonnan kannalta hyvä. Se on linjassa Euroopan parlamentin ja komission toimikausien sekä EU:n tekemien kymmenen vuotta kattavien strategisten suunnitelmien kanssa”, huomauttaa Sarvamaa.

”Aluepolitiikka on nykyisin liikaa tulonsiirtoja rikkaammilta jäsenmailta köyhemmille. Enemmän pitäisi keskittyä kasvulle otollisten olosuhteiden luomiseen. Rakennerahastojen arkkitehtuuria on muutettava: tarvitaan selkeitä prioriteetteja ja ehdollisuutta”, Sarvamaa painottaa. Lausunnossa korostetaan, että myös aluepolitiikassa on panostettava innovaatioihin, liikkuvuuteen, ilmastonmuutokseen, energiaan ja ekologiseen siirtymään.

Sarvamaan mukaan EU:n budjettia ei pidä Brexitin myötä lähtökohtaisesti pienentää. ”Aukko on pyrittävä täyttämään ja kaikista maksualennuksista luopua. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita suurempia jäsenmaksuja. Aivan ensimmäiseksi on päästävä eroon 1 % BKTL-katosta, jonka alle EU-budjetin on pitänyt mahtua vuosina 2014–2020, ja saatava uusia omia varoja. Hiilidioksidivero olisi kaikista oikeudenmukaisin tulonlähde EU:lle”, sanoo Sarvamaa.

Sarvamaa on parlamentin pääneuvottelija talousarvion valvontavaliokunnan lausunnossa koskien Euroopan parlamentin kantaa vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Valiokunta äänestää lausunnosta 20.–21.11.

EPP: Sarvamaa: Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen tuettava enemmän kasvua ja innovaatioita

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa esittelee vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä käsittelevän lausuntonsa keskiviikkona 11.10. ”Lausunto on rohkea. Nyt on oikea aika uudistaa radikaalisti EU:n rahankäyttöä”, Sarvamaa kommentoi. Sarvamaa esittää muun muassa rahoituskehyksen keston lyhentämistä seitsemästä vuodesta viiteen vuoteen, lisää tuloksellisuutta ja EU-rahoituksen rajaamista vain eurooppalaista lisäarvoa tuoviin toimiin.

Lue uutinen ›

Ei panoksia, ei tuloksia, Maaseudun Tulevaisuus

6.10.2017

Euroopan unionin toivotaan ratkaisevan kansainväliset haasteet puolestamme. Oli kyse sitten siirtolaisvirtojen hallinnasta, turvallisuusuhkien torjunnasta tai talouden vakauttamisesta, katseet kääntyvät usein unioniin päin. Vaatimukset ovat kovia ja tuloksia on saatava.

Jäsenmaiden halujen ja valmiuksien välillä on kuitenkin ristiriita. Yhteistyön hyödyt ymmärretään, mutta konkreettinen osallistuminen aiheuttaa empimistä. Tulosten eteen ei olla valmiita tekemään panostuksia.

EU:n rahoitus ja unionin tulevaisuus ovat jälleen tikunnokassa kun britit neuvottelevat eronsa ehdoista ja komissio valmistelee EU:n monivuotista rahoituskehystä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Brexitin seurauksena joudumme erityisesti pohtimaan sitä, mitä teemme EU-budjettiin lohkeavalle reilun 10 miljardin euron vuosittaiselle aukolle.

Suomesta on alettu jo huudella, ettei Brittien jättämää aukkoa saisi täyttää. Tämä on vähintään yksisilmäistä, jopa outoa. Kritisoijien mukaan suuren nettomaksajan osuutta ei siis paikattaisi, vaikka EU:n pitäisi panostaa yhä enemmän yhteisiin haasteisiin ja selvitä edelleen vanhoistakin velvoitteistaan.

Yhtälö, jossa pitäisi nipistää rahoituksesta samalla kun rahan tarve kasvaa, on mahdoton. EU:lta voi odottaa riittävää toimintakykyä ainoastaan, jos sillä on riittävät voimavarat. Järkevin ratkaisu olisi siis vahvistaa EU:n budjettia ja uudistaa sen rakennetta.

Jäsenmaiden julkista rahaa EU-budjettiin ei välttämättä lisää tarvita, mutta budjettikaton nosto lähtee jäsenmaista. Vaikka ne eivät uskaltaisi asiaa äänestäjille selittää, niiden tulee mahdollistaa EU:lle riittävien omien varojen kerääminen. Näin EU voisi olla toimissaan itsenäisempi, eikä yhteiseurooppalainen politiikka kumpuilisi jäsenmaiden armoilla.

EU-budjetin vahvistaminen edellyttää ehdottomasti rahankäytön tuloksellisuutta. Ehdot rahan saamiseksi ja tulosten saavuttamiseksi pitää olla selkeät ja tiukat. Leikkauspaineet tulevat joka tapauksessa olemaan suuria. Rahankäyttöä on tehostettava erityisesti alue- ja maatalouspolitiikassa, joissa rakenteet heijastelevat edelleen vuosikymmeniä sitten sovittuja puitteita.

Aluepolitiikassa rahaa tulee ohjata kasvua tukevaan rakennemuutokseen ja koko Euroopalle lisäarvoa tuovaan infrastruktuuriin. Nykyisin järjestelmä nojaa pitkälti vain tulonsiirtojen varaan rikkaammilta jäsenmailta köyhemmille. Maatalouspolitiikassa rahankäyttöä taas pitäisi ohjata tehokkaammin kohteisiin, joissa sitä eniten tarvitaan.

Maataloustuissa toisen pilarin rakennekehitystä, kilpailukykyä ja ympäristönhoitoa edistäviä toimia tulee painottaa. Ensimmäisen pilarin suorat tuet taas pitää pohtia perusteellisesti uusiksi. Pienet tilat, syrjäiset tilat ja ilmastollisesti haasteellisissa olosuhteissa toimivat tilat ansaitsevat suuremman osuuden epätasaisesti jakautuvasta potista. Suuret ja vakaat tilat pärjäävät pienemmilläkin tuilla.

Saamme uuteen rahoituskehykseen Brexitin myötä mainion tilaisuuden uudistaa Euroopan unionia. Meidän pitää uskaltaa kehittää ja vahvistaa sitä.

Erityisesti turvallisuus ja innovaatiokehitys tulevat vaatimaan lisää eurooppalaista yhteistyötä. Mikäli emme panosta riittävästi yhteiseurooppalaisiin ratkaisuihin, saatamme jäädä tosipaikan tullen yksin uhkiemme ja ongelmiemme kanssa.

Meidän pitäisi nyt olla rohkeasti mukana rakentamassa sitä Eurooppaa, jonka huomiseksi itsellemme haluamme. Jälkikäteen on turha ruikuttaa – jos ei omaa panosta irtoa, ei voi myöhemmin kirota yhteisen linjan puutteita.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 6.10.2017.