28.1.2017
Petri Sarvamaa ja Erkki Tuomioja arvioivat Trumpin ensimmäisen viikon antia Ylen ruotsinkielisille radiouutisille. Sarvamaan mukaan transatlanttinen suhde on tärkeä Euroopalle, minkä vuoksi Trumpin luoma kaaos on huolestuttavaa. ”Meidän on kuitenkin pidettävä pää kylmänä”, kehottaa Sarvamaa. Hän toivoo Trumpin tietävän, mitä tekee.
27.1.2017
Petri Sarvamaa arvioi Trumpin ensimmäisen viikon antia Ylen ruotsinkielisille radiouutisille. Haastattelu kohdasta 2:40 alkaen.
Euroopan parlamentti äänesti Strasbourgin täysistuntoviikolla 16.-19.1. valiokuntien kokoonpanoista. Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (EPP, kok.) uusi jäsenyytensä sekä budjettivaliokunnassa että talousarvion valvontavaliokunnassa ja säilytti lisäksi paikkansa varajäsenenä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Mepillä on tavallisesti hallussaan vain yksi varsinainen valiokuntapaikka.
Seuraavaksi parlamentin poliittiset ryhmät valitsivat valiokuntiin koordinaattorit, jotka ohjaavat poliittisten ryhmien valiokuntatyötä. Sarvamaa valittiin EPP-ryhmän koordinaattoriksi talousarvion valvontavaliokuntaan. Sarvamaa on tyytyväinen saadessaan jatkaa vastuutehtävässä, jota hän on hoitanut vaalikauden alusta lähtien. ”Tämä on suuri kunnia ja olen kiitollinen ryhmän osoittamasta luottamuksesta”, Sarvamaa sanoo nöyränä.
Uudelleenjärjestäytyminen jatkui vielä tällä viikolla, kun valiokunnat valitsivat itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Sarvamaa saikin lisää tunnustusta parlamenttityöstään, kun budjettivaliokunta valitsi hänet jatkamaan valiokunnan varapuheenjohtajana.
Talousarvion valvontavaliokunta valvoo EU:n talousarviovarojen käyttöä sekä sitä, onko rahankäytön poliittiset tavoitteet todella saavutettu. Budjettivaliokunta osallistuu unionin talousarviosta käytäviin keskusteluihin, käsittelee talousarviota kokouksissaan, tekee siihen tarkistuksia ja hyväksyy sen yhdessä ministerineuvoston kanssa. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta vastaa suurelta osin oikeus- ja sisäasioiden alan lainsäädännöstä ja demokraattisesta valvonnasta.
22.1.2017
New Yorkin Metropolitan Operassa tapahtui viime joulukuussa ihme. Siellä kuultiin ensimmäistä kertaa sataan vuoteen naisen säveltämän oopperan kantaesitys ja vielä naiskapellimestarin johtamana.
Säveltäjä oli suomalainen Kaija Saariaho ja kapellimestari suomalainen Susanna Mälkki. Urheilutermeille käännettynä tapahtuma vastaa sitä, että Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas nousevat ensi kauden F1-sarjan mestariksi ja kakkoseksi.
Suomalaisten kapellimestarien ja säveltäjien maailmanmarssi ei ole sattumaa. He ovat saaneet kylpeä musiikinopetuksessa, jota Suomessa on pidetty Jean Sibeliuksen kunniaperintönä. Heidän ulottuvillaan ovat lisäksi olleet musiikkiopistot, joissa opiskelu on ollut mahdollista myös tavallisille perheille.
Tyttäreni aloitti klarinettiharrastuksen Itä-Helsingin musiikkiopistossa, eteni Sibelius-Akatemiaan, valmistui sieltä ja myöhemmin Saksasta. Nyt hän soittaa Lontoossa. Harrastuskulut lapsena olivat murto-osa esimerkiksi jääkiekkoa harrastavien perheiden maksuista.
Tyttäreni lontoolaiset kollegatkin ovat nykyään yhä enemmän tavallisten perheiden lapsia, koska sielläkin on ymmärretty saattaa musiikkiharrastus kaikkien ulottuville.
Suomessa tämä pienen kansan suuri rikkaus vaarannetaan musiikkiluokkien alasajolla. Tuorein uhri on Helsingin Vuosaaressa, jossa ala-asteen musiikkiluokka lopetetaan. Vuosaaren musiikkiluokalta on lähtöisin muun muassa edellä mainittu Susanna Mälkki.
Musiikkiharrastuksella on tutkittu olevan käänteentekevä vaikutus lapsen älyyn, sosiaalisiin taitoihin sekä yleiseen koulumenestykseen.
Soittoharrastusten myönteinen vaikutus on erityisen selvä lasten sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Saksalaisen Günther Bastianin laajan tutkimuksen mukaan musiikkiluokissa oli selvästi vähemmän muiden lasten luokkayhteisöstä syrjäyttämiä ja kouluyhteisöön vain vaikeasti sopeutuvia lapsia kuin soittoa harrastamattomissa luokissa.
Musiikki vähentää koululaisten aggressioita ja varsinkin hallitsemattomia aggression purkauksia. Jo ekaluokkalaisilla tutkimuksessa todettiin soittoharrastuksen älyä kehittävä vaikutus. Mitä pidemmälle soittoharrastus eteni, sitä enemmän kohosi samalla yleinen älykkyysosamäärä.
Laajennettu musiikinopetus kehittää myös oppilaiden keskittymiskykyä.
Kun musiikkiluokat ajetaan alas, hukataan samalla musiikin hyvää tekevä vaikutus yleiseen oppimisilmapiiriin. Tuhotaan siis juuri sitä, mistä nyt on huutavin puute.
Kaikilla Suomen lapsilla tulisi olla mahdollisuus päästä perusopetuksessa musiikille alttiiksi, koska musiikki on jokaisessa. Sille pitää antaa mahdollisuus, ei viedä sitä pois.
Sibelius on jo takuulla kääntynyt haudassaan Suomen 100-vuotisjuhlavuotena.
Julkaistu Helsingin Sanomen Mielipide-osastolla 22.1.2017
Kokoomusmeppi Petri Sarvamaan mukaan Suomen hallitus olisi voinut toimia määrätietoisemmin ensimmäisen hallintovuotensa aikana, kun kilpailukyky- ja yhteiskuntasopimusneuvotteluita käytiin. Hänen mielestään valtaa annettiin liikaa työmarkkinajärjestöille, minkä vuoksi ei pystytty tekemään niitä ratkaisuja, joita Suomen talous tarvitsisi.
21.1.2017
Viisi vuotta Euroopan parlamentissa meppinä vaikuttanut Petri Sarvamaa (kok., EPP) varoittaa Venäjän käyvän päivittäin demokratiaa horjuttavaa sotaa verkossa. Se pyrkii hänen mukaansa vaikuttamaan vaaleihin Euroopassa ja tukemaan niitä puolueita, jotka pyrkivät hajottamaan EU:n. Sarvamaa kaipaisikin Suomen Venäjän-politiikkaan lisää selkärankaa.
20.1.2017
Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump astuu tänään virkaansa. Hetki on tärkeä myös Euroopalle. Yhdysvaltojen ja Euroopan yhteenlaskettu osuus maailma bruttokansantuotteesta on noin 50 prosenttia ja niiden välinen kauppa vilkasta. Lisäksi Eurooppa on hyvin riippuvainen Yhdysvaltojen halukkuudesta puolustaa maanosaamme sotilaallisesti.
Presidenttinä Trumpilla tulee Yhdysvaltojen perustuslain mukaan olemaan huomattavan paljon valtaa sekä kauppasuhteissa että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Hänen mahdollisuuksiinsa onnistua uudessa tehtävässään suhtaudutaan kuitenkin epäilevästi.
Huoli ei johdu pelkästään Trumpin poliittisista linjauksista vaan ennen kaikkea niiden epävarmuudesta. Hän saattaa esittää saman päivän aikana täysin ristiriitaisia kommentteja eikä ole tunnettu yksityiskohtiin paneutumisestaan. Tällainen epävarmuus sopii huonosti maailmanpolitiikkaan.
Toisaalta Trump on johdonmukaisesti kritisoinut maansa sotilaallista liittoutumista ja vaatinut muita valtioita maksamaan Yhdysvaltojen tarjoamasta kansainvälisestä turvallisuudesta. Pahimmassa tapauksessa tämän pelätään tarkoittavan, että Yhdysvallat vetäytyy Natosta ja irtisanoutuu Euroopan puolustamisesta. Toisaalta Trump saattaa saada eurooppalaiset johtajat vihdoin panostamaan omaan puolustukseensa ja nostamaan siihen tarkoitetut määrärahat riittävälle tasolle.
Myös vapaakauppaan Trump on suhtautunut kielteisesti jo 90-luvulta lähtien, jolloin hän kritisoi Yhdysvaltojen Kanadan ja Meksikon kanssa solmimaa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta. Nyt Trump on luvannut suojata amerikkalaisia työpaikkoja ja tuotantoa pakottamalla suuryritykset säilyttämään ja jopa palauttamaan toimintaansa Yhdysvaltoihin. Tällä saralla hän on pannut jo tuulemaan.
Esimerkiksi Ford peruutti suunnitelmansa Meksikoon rakennettavasta tehtaasta, kun Trump uhkasi asettaa tuontiautoille huimat tullimaksut. Sen sijaan yhtiö nykyaikaistaa Yhdysvalloissa sijaitsevia tehtaitaan ja luo amerikkalaisille 700 uutta työpaikkaa.
Sekä taloustieteilijät että yritysjohtajat pitävät Trumpin puheita korkeista tuontitulleista ja vapaakauppasopimusten purkamisesta päättöminä. Nykyaikainen talous kun perustuu nimenomaan suhteellisen edun periaatteelle, jonka mukaan valtioiden kannattaa erikoistua ja käydä kauppaa.
Trumpin presidenttikausi tulee vaikuttamaan sekä Eurooppaan että laajemminkin maailmanpolitiikkaan, vaikka muutosten tarkkaa sisältö ei vielä tiedetä. Ajatusmaailman murroksessa voi piillä myös hyviä puolia kun Trumpin politiikka ravistelee vanhoja itsestäänselvyyksiä. Selvää on ainakin, että Trump on saanut jo nyt enemmän aikaan kuin kukaan aiempi presidentti ennen Valkoiseen taloon muuttoa – niin hyvässä kuin pahassa.
Trump on Eisenhowerin jälkeen ensimmäinen, joka nousee politiikan ulkopuolelta Yhdysvaltojen presidentiksi. Hän ei piittaa Washingtonin eliitistä tai vakiintuneista käytännöistä. Nämä ominaisuudet epäilemättä auttoivat Trumpin kampanjaa ja vetosivat amerikkalaisiin. Virkaanastujaisten jälkeenkin ne vaikuttavat uuden presidentin politiikkaan ja parhaassa tapauksessa synnyttävät uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin.
Vaaleissa toteutuva kansan tahto on demokratian olennainen piirre. Riittävä osa amerikkalaisista yksinkertaisesti haluaa enemmän teollisuuden työpaikkoja ja vähemmän muiden maiden turvallisuuden puolesta kuolleita sotilaita.
Yhdysvaltojen marraskuinen vaalitulos on hyväksyttävä ja Trumpin presidenttikautta aidosti kunnioitettava. Hänelle on annettava sama mahdollisuus kuin muillekin. Trumpilla on nyt ennennäkemätön tilaisuus palauttaa politiikka takaisin juurilleen.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.1.2017.
19.1.2017
Euroopan parlamentti päätti valiokuntien kokoonpanosta parlamentin täysistunnossa torstaina. Petri Sarvamaa valittiin täysjäseneksi budjettivaliokuntaan ja talousarvion valvontavaliokuntaan. Aiemmin tällä viikolla parlamentin jäsenet valitsivat parlamentille muun muassa uuden puhemiehen.
Petri Sarvamaa (kok., EPP) ei yrityksestä huolimatta saanut paikkaa Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa.Valiokuntapaikkaa varten yhden saman EU-puolueen mepin olisi pitänyt luopua maatalousvaliokunnan jäsenyydestä.
17.1.2017
Euroopan parlamentin koalitiomuodostelmat ovat puhemiesvaalien alla menemässä uusiksi, kun sosialistien ja keskustaoikeiston kolme vuotta kestänyt yhteistyö näyttää tulleen päätökseen. Kokoomusmepit Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen kertovat, että keskustaoikeistolainen EPP lähtee hakemaan koalitiota nyt liberaaliryhmä ALDE:n sekä Euroopan konservatiivien ja reformistien (ECR) kesken.
EPP-puolueen suomalaismeppi Petri Sarvamaa käsittelee tiedotteessaan Venäjältä länsimaiden suuntaan kohdistuvaa kyberuhkaa. Hän pitää Venäjän toimintaa erittäin huolestuttavana ja uskoo sen pyrkivän hakkeroinnillaan vaikuttamaan myös tänä vuonna pidettäviin Ranskan ja Saksan vaaleihin. Suomella olevaa kokemusta Venäjän harhaanjohtavasta tiedosta ja kybersodankäynnistä tulisi hänen mukaansa tarjota myös muiden käyttöön. Suomi voisi puolestaan hyötyä erityisesti kyberuhkiin erikoistuneen Viron kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
15.1.2017
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei nauti kovin suurta luottamusta suomalaismeppien keskuudessa. Moni mepeistä katsookin, että parlamentin puhemiehen vaihtuessa myös komission puheenjohtaja voisi jättää tehtävänsä. EPP:n Petri Sarvamaa myöntää tilanteen hankaluuden: ”koko komission uskottavuus on viime kädessä kiinni täysin Junckerin uskottavuudesta. Mitä enemmän Juncker arvioi nykymaailmaa väärin –, sitä enemmän se syö hänen uskottavuuttaan.”
