EU:n maatalouspolitiikka järkeville urille, Maaseudun Tulevaisuus
16.12.2016
Viljelijöiden ja tuottajien tilanne on edelleen vaikea ympäri Euroopan. Erityisen hankala se on Venäjän naapurissa olevilla suomalaisilla, jotka tunnollisena porukkana yrittävät parhaansa mukaan selvitä samaan aikaan pohjoisissa olosuhteissa ja EU:n sääntöviidakossa.
Ensi vuonna julkaistava ehdotus EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP:n uudistamiseksi tarjoaa mahdollisuuden saada tilanteeseen parannusta.
Komissio on jo kaikessa hiljaisuudessa aloittanut vuoden 2020 jälkeen voimaan tulevan uudistuksen valmistelun. Käytäväpuheiden mukaan ehdotuksessa keskitytään maataloustuotteiden hintoihin, sukupolvenvaihdoksiin ja uusiin teknologioihin.
Maatalouden halutaan toimivan yhä enemmän kysynnän ja tarjonnan ehdoilla. Tulevaisuudessa julkiset markkinainterventiot tulevatkin olemaan aiempaa rajoitetumpia ja tarkemmin kohdistettuja. Mielestäni samalla on kuitenkin etsittävä uusia keinoja ja välineitä vakauttamaan markkinoiden heilahteluja. Se on välttämätöntä, jotta tuottajille voidaan taata oikeudenmukainen toimeentulo. Viljelijät tarvitsevat tasaisempia tuottajahintoja kuin mitä viime vuosina on nähty.
Ilman varmuutta raskaasta työstä saadusta korvauksesta ruoantuottajat voivat nimittäin pian loppua. Euroopassa vain murto-osa heistä on alle 35-vuotiaita. Yli 55- vuotiaita puolestaan on reippaasti yli puolet viljelijöistä. Sukupolvenvaihdoksia tiloilla tuleekin helpottaa kaikin mahdollisin keinoin. Apua olisi ainakin luotonsaannin helpottamisesta ja turhan byrokratian karsimisesta. Yritteliäille ja kekseliäille nuorille viljelijöille on annettava mahdollisuus kehittää toimintaansa.
Nuoremmat sukupolvet ovat usein myös teknologian edelläkävijöitä. Se lupaa tulevaisuudelle hyvää, kun entistä suurempi joukko on ruokittava pienemmillä resursseilla. YK:n ennusteiden mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä. Samaan aikaan ilmastonmuutos vaikeuttaa ruoantuotantoa monilla alueilla. Uusien ideoiden, tapojen ja tekniikoiden käyttöönottoa pitää siis ehdottomasti edistää ja rohkaista. Tulevaisuudessa maatalousvienti ei ole pelkästään puhdasta ja laadukasta ruokaa, vaan myös entistä enemmän teknologiaa, tietoja ja taitoja.
Maatalouspolitiikalla onkin vahva kytkös myös turvallisuuteen ja muuttoliikkeiden hillitsemiseen. Esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ilmastonmuutos vaikeuttaa huomattavasti paikallisia tuotanto-olosuhteita. Uusien teknologioiden viennillä voitaisiinkin helpottaa Eurooppaan kohdistuvaa muuttopainetta.
Maatalouden halutaan toimivan yhä enemmän kysynnän ja tarjonnan ehdoilla. Tämä on myös pakon sanelema ratkaisu tilanteessa, jossa talouskasvun ja työpaikkojen luominen sekä siirtolaiskriisin hoito vaativat kaikilta aiempaa enemmän satsauksia. Nyt globaalit haasteet ja kiristynyt taloudellinen tilanne eivät jätä vaihtoehtoja. Pienemmillä resursseilla on saatava enemmän aikaan. Maatalouden kannalta tämä tarkoittaa, että myös viljelijät valjastetaan maailmanlaajuisten ongelmien, kuten nälänhädän ja ilmastonmuutoksen, ratkaisuun.
Tosiasiat on kuitenkin tunnustettava. Entistä markkinaehtoisemmasta maatalouspolitiikasta ja sen toteuttamisesta tulee meille todella vaikeaa. Huoleni johtuvat pitkälti Suomen pohjoisesta sijainnista. Kasvukausi on täällä lyhyt ja talvi ankara, mikä on ikuinen haaste suomalaiselle maataloudelle. Mutta viljelyä ja tuotantoa ei saa päästää karkaamaan maasta. Suomalaisen maatalouden erityiset olosuhteet on otettava huomioon EU:n maatalouspolitiikassa jatkossakin.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.12.2016