Maaseudun Tulevaisuus: Sarvamaa: Metsätalouden etujärjestöjen herättävä, ympäristöjärjestöt lobbaavat jo

27.2.2016

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kehottaa metsätalouden etujärjestöjä heräämään ja tuomaan näkemyksensä esiin, jotta komissio ymmärtäisi huomioida suomalaisen puunkäytön erityispiirteet valmistelemassaan uusiutuvan energian direktiivin uudistuksessa. ”Jos EU-lainsäädäntöön päätyy näkemys puupohjaisen bioenergian haitallisuudesta, suomalainen biotalous ja metsäteollisuus kärsivät merkittävästi”, Sarvamaa toteaa.

Lue lisää ›

Valkoisia elefantteja jahtaamassa, Nykypäivä

26.2.2016

Salainen, salaisempi, EU:n ulkoinen apu. Jos kehitysprojekteista ei julkisteta oikeaa tietoa, ne ovat vaarassa. Vain avoimuus mahdollistaa hyväksynnän.

Muutamat Brysselissä toimivat lehdet sekä suomalaiset maakuntalehdet julkaisivat muutama viikko sitten uutisen EU:n ulkoisen avun rahoituksesta. Se perustui julkaisijoiden EU-lähteiltä saamiin tietoihin, joiden mukaan varsin iso osa EU:n ulkoisen avun hankkeista on vaikeuksissa.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan EU:n suurlähettiläiden vuosittain komissiolle tekemässä raportoinnissa todetaan, että suuri osa EU:n ulkoisen avun hankkeista ei todennäköisesti tule saavuttamaan niille alun perin asetettuja tavoitteita. Rahamäärältään nämä vastaavat kolmannesta käytettävissä olevasta 30 miljardin euron potista. Kaiken kaikkiaan puolet EU:n ulkoisen avun hankkeista ei todennäköisesti saavuta alkuperäisiä tavoitteitaan tai niiden saavuttaminen on viivästynyt.

Heti tietovuotojen jälkeen komissaari Neven Mimica kiirehti blogikirjoituksessaan puolustelemaan, että kyseessä ovat komission sisäiseen käyttöön tarkoitetut arviot, eikä niiden perusteella voi vetää johtopäätöksiä hankkeiden lopputuloksesta. Raporteista on luettavissa ainoastaan hankkeiden tila raportointivuoden päättyessä ja todelliset vaikutukset nähdään vasta hankkeiden päätyttyä.

Tämä pitää varmasti paikkansa. EU:n budjetin valvontavaliokunnan koordinaattorina mieleni olisi kuitenkin levollisempi, jos näitä raportteja käytettäisiin siihen, että havaitaan hankkeissa esiintyvät ongelmat mahdollisimman aikaisin ja ratkaistaan ne, jolloin hankkeet saavuttavat tavoitteensa todennäköisemmin ja suunnitellussa aikataulussa.

Myös Vihreiden meppi Heidi Hautala suivaantui paikallislehtien artikkelista siinä määrin, että kirjoitti lehtiin lukijakommentin, jossa hän tuomitsi avoimuuden vaatijat tarkoitushakuisesta ulkoisen avun mustamaalauksesta. Hän puolusteli, etteivät suurlähettiläiden vuosiraportit ole tarkoitettu hankkeiden seurantaa tai arviointia varten. En vain valitettavasti oikein keksi muutakaan käyttötarkoitusta niille. Tuntuu erikoiselta, että keskustelu aiheesta halutaan näin hanakasti hiljentää.

Kaikelta EU-toiminnalta vaaditaan tehostamista. Ulkoinen apu ei voi olla tästä poikkeus. Poikkeuksellista on se, että nyt julkisuuteen vuotaneet tiedot eivät ole avoimesti saatavilla. Keskustelun hiljentäjät ovat kovasti korostaneet, että raportit ovat avoimesti saatavilla. Ovathan ne tosiaan tiskin alta saatavilla, harvoille ja valituille. Kuten muilla rahankäytön alueilla, ulkoisen avunkin tapauksessa rahankäytön tehostaminen vaatii ongelmakohtien löytämistä ja avointa keskustelua ratkaisuista.

Keskustelu kehittämiskohteista ei tarkoita sitä, ettei ulkoisen avun saavutuksia arvosteta. EU:n ulkoisella avulla on saatu aikaan paljon hyvää ja niin pitää olla jatkossakin. Unionilla on tärkeä rooli globaalin kehityksen vauhdittajana, mikä palvelee myös unionin ulkopoliittisia tavoitteita.

On kuitenkin selvää, että toimittaessa haastavissa olosuhteissa tulee aina myös valkoisia elefantteja, epäonnistuneita projekteja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan osa kyseenalaisista hankkeista sijaitsee alueilla, joilla ei esiinny levottomuuksia. Silloin huolellisella suunnittelulla ja seurannalla pystytään väistämään suurimmat kompastuskivet.

Itse en koe, että valkoisten elefanttien jahtaaminen on EU:n ulkoisen avun mustamaalaamista. Päinvastoin. Ilman EU-kansalaisten hyväksyntää EU:n kehitysprojektit ovat vaarassa. Ja kansalaiset eivät voi hyväksyä sitä, että emme saa täyttä vastinetta rahoillemme. Meidän rahoillemme.

Julkaistu Nykypäivässä 26.2.2016

Metsäenergiasta ilmastohyötyjä, työtä ja toimitusvarmuutta, Maaseudun Tulevaisuus

Komissio valmistelee uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin päivittämistä.

Uudistuksen myötä bioenergian kestävyyskriteerejä saatetaan laajentaa koskemaan myös kiinteää biomassaa. Tässä mennään pahasti pieleen, jos Suomen erityispiirteitä ei huomioida.

Suomessa neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta tulee puupolttoaineista. Pohjoisissa olosuhteissa metsää osataan hyödyntää tehokkaasti, eikä puita jätetä metsiin mätänemään. Lahotessaan ne vain vapauttaisivat metaania, tuottaen negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Muutama vuosi sitten edellisen komission vastaava uudistus kaatui, kun kestävyyskriteerien koettiin menevän liiaksi kansallisen metsäpolitiikan tontille. Junckerin komission toiminta on päättäväisempää, ja uutta linjausta on lupailtu kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Kaavailtujen yksityiskohtien osalta liikutaan toistaiseksi vielä huhupuheiden varassa, mutta keinot sisältöön vaikuttamiseen ovat jo tarjolla. Komissio avasi helmikuun alussa kolme kuukautta kestävän julkisen kuulemisen bioenergian kestävyydestä. Nyt on siis metsätalouden etujärjestöjen aika aktivoitua ja tuoda näkemyksensä esiin.

Puun energiapolttoa vastustavat ympäristöjärjestöt ovat jo aloittaneet aggressiivisen lobbauksen. Järjestöt kyseenalaistavat puun polttamisella saavutetun hyödyn. Nämä näkemykset tulevat kuitenkin pitkälti maista, joissa metsiä ei riitä hakattavaksi, eikä niissä siten ymmärretä kestävän metsänhoidon pohjoisia käytäntöjä.

Uudistuksessa tulisikin tunnustaa alueellisesti eroavat olosuhteet, jotta järkeviä energiaratkaisuja voidaan tehdä paikallisella tasolla. Samat säännöt eivät aina sovi Suomeen ja eteläisimpään Eurooppaan.

Metsien hyödyntäminen on pohjoisissa olosuhteissa paitsi ympäristöystävällistä, myös pitkäjänteinen keino parantaa energian toimitusvarmuutta ja luoda työpaikkoja.

Jos EU-lainsäädäntöön päätyy näkemys puupohjaisen bioenergian haitallisuudesta, suomalainen biotalous ja metsäteollisuus kärsivät merkittävästi. Pahimmillaan uudistus voisi viedä jopa satojen miljoonien investoinneilta pohjan ja vaarantaa siten tuhansia työpaikkoja.

Kriteerien yhtenäistämiselle on kuitenkin selkeä tarve. Yhteiset kriteerit takaisivat tasapuoliset kilpailuolosuhteet sekä vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön bioenergiamarkkinoille. Kriteereistä ei saa silti tulla byrokratiaviidakkoa, joka vie biotalouden toimijoilta investointihalut.

Kestävyyskriteerien on määriteltävä, miten metsäenergia voidaan laskea uusiutuvaksi energiaksi ja millä perustein sille voidaan maksaa tukea.

Vain yhteisten kriteerien mukaisesti tuotettu bioenergia voitaisiin tällöin luokitella uusiutuvaksi energiaksi ja tunnustaa päästökaupan osalta nollapäästöiseksi.

Metsäosaaminen on meidän ehdoton vahvuutemme. Suomalaisten kestävän metsänhoidon käytäntöjen tulisikin toimia kriteerien määrittelyn perustana.

Parhaimmillaan uudistus voi palvella sekä teollisuutta että ympäristöä. Suomessa se voi kannustaa lisäämään edelleen kotimaisten metsäenergiavarojen käyttöä ja vahvistaa siten energiajärjestelmämme kestävyyttä.

Pohjoisen metsätalouden erityispiirteet tullaan tekemään komissiolle selväksi. Nyt on aika aktivoida kaikki asianosaiset tuomaan intressimme esille yhdessä rintamassa. Järkevän puunkäytön eduista on pidettävä huolta.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.2.2016.

Uusi Suomi: Suomi kovassa paikassa EU:ssa – ”Kukaan muu ei meitä puolusta”

Suurin osa Suomen europarlamentaarikoista on huolissaan biomassan kestävyyskriteerien uudistamisesta. ”Biomassan kestävyyskriteerejä ei ole mitään syytä uudistaa epäedullisempaan suuntaan. Nykyinen tulkinta bioenergian kestävyydestä on erityisesti Suomen metsäisissä olosuhteissa täysin riittävä ympäristön kannalta”, Petri Sarvamaa tiivistää.

Lue lisää ›

MEP Sarvamaa vaatii tupakkasopimusten arviointia

25.2.2016

Sarvamaa vaatii tupakkasopimusten arviointia

EPP Group: Tobacco Agreements: new tools needed against smuggling

Tupakan laiton kauppa aiheuttaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille yli 10 miljardin euron menetykset vuosittain. Olemassa olevien petoksentorjuntasopimusten lisäksi EPP-ryhmä toivoo lisätoimia ongelman ehkäisemiseksi. ”Euroopan parlamentti on pyytänyt komissiolta arviota jo kahden vuoden ajan. On selvää, että tarvitsemme enemmän läpinäkyvyyttä ja tehokkaampaa toimintaa komission puolelta”, toteaa Petri Sarvamaa.

Lue lisää ›

YLE: Suomen mepit: Pidetään britit unionissa – mutta unionin perusperiaatteita ei myydä

17.2.2016

Suomen europarlamentaarikot ovat valmiita poikkeuksiin, koska Iso-Britannia on tärkeä jäsenmaa. EU:n perusperiaatteista ei voida kuitenkaan luopua. ”Lopputuloksen kannalta on oleellista, että Britannialle ei saa antaa todellisia erioikeuksia ilman vastapainona tulevaa Britannian todellisen vaikutusvallan vähenemistä”, Petri Sarvamaa toteaa.

Lue lisää ›

Kuinka karhu kesytetään? Akavalainen

9.2.2016

Eurooppalainen rauhanprojektimme järkkyi kaksi vuotta sitten, kun Venäjä koki oikeudekseen miehittää suvereenin valtion maaperää välittömässä naapurustossamme. Krimin kohtalo herätti Euroopan uuteen aikakauteen. Sotilaallinen uhka ja rajojen muovaaminen väkivalloin muuttui jälleen käsin kosketeltavaksi todellisuudeksi.
Venäjän vielä annettua Itä-Ukrainassa sotilaallista tukea separatisteille, EU vastasi pullistelevan naapurimme arvaamattomuuteen. Pakotteet olivat välttämätön painostuskeino tilanteen rauhoittamiseksi ja keskusteluyhteyden tasapainottamiseksi. Viime vuoden lopulla neuvosto päätti jatkaa pakotteita edelleen heinäkuuhun 2016 asti.
Venäjä paheksui ratkaisua välittömästi ja kutsui sitä lyhytnäköiseksi pakotepeliksi. Pakotepeliä EU toki pelaa, muttei suinkaan lyhytnäköisesti. Pakotteet ovat keskeinen osoitus siitä, että EU ei tingi arvoistaan, vaan käyttää vähintään kaikki rauhanomaisen diplomatian keinonsa varmistaakseen turvallisuuden lähialueillaan. Pitkäjänteinen väsytystaktiikka on ensimmäinen askel ärhäkän pedon kesyttämiseksi.
Venäjän naapuruuden selviytymisstrategiat ovat aina olleet haastavia. On kuitenkin varmaa, että EU ei aio näyttäytyä heikompana. Keinot ovat rajalliset, mutta syvän ideologisen muurin rakentamista on vältettävä, jottei kilpavarusteluun tarvitse ryhtyä. Pakotteet ovat pieni paha matkalla kohti tasapainoisempia suhteita.
Pakotteilla on toki hintansa. Vastapakotteiden myötä konfliktin vaikutus talouselämällemme on vahvistunut. Ne koettelevat erityisesti maatalouttamme. Venäjän asettamalla elintarvikkeiden tuontikiellolla on ollut ikäviä seurauksia Suomessa, jossa Venäjän markkinat on aiemmin pystytty hyödyntämään tehokkaasti. Venäjälle pakotteet ovat kuitenkin edelleen suurempi rasite, erityisesti yhdistettynä öljyn hinnan historiallisen alhaisiin lukemiin.
Sanktiot ovat toimineet, mutta EU tarvitsee edelleen strategista kärsivällisyyttä. Pelkkään diplomaattiseen vuoropuheluun tyytyminen ei ole toimivaa turvallisuuspolitiikkaa, varsinkaan aggressiivisen vastapuolen kanssa toimiessa. Niin kauan kuin Venäjä ei noudata Minskin sopimuksen vaatimuksia, pakotteista luopuminen ei ole Euroopalle vaihtoehto.
Pakotteet ovat toistaiseksi turvallisin tapa käsitellä ulkopoliittisesti uhkarohkeaa ja arvaamatonta naapuriamme. Yhä pahemmissa taloudellisissa vaikeuksissa painivalle Venäjälle paine kasvaa. Ajan mittaan sen on yhä vaikeampi olla noudattamatta kansainvälisen yhteisön pelisääntöjä. Tämä on kaikille osapuolille lopulta edullisin vaihtoehto. Karhun kanssa ei voi kaveerata, jos se ei ole kesy.

Julkaistu Akavalainen-verkkolehdessä 9.2.2016

HS: Suomalaismepeistä suurin osa uskoo Britannian pysyvän EU:ssa

Meppien enemmistö ei pidä kovin todennäköisenä sitä, että Britannia päätyisi eroamaan Euroopan unionista. Petri Sarvamaa pitää Britannian eroaikeita kuitenkin erittäin riskialttiina hankkeena, joka voi pahimmillaan hajottaa koko unionin. Sarvamaan mukaan sekä kannattajien että vastustajien perustelut vaativat päivittämistä.

Lue uutinen ›

HS: Suomen mepit arvioivat Britannian mahdollisen EU-eron vaikutuksia

Petri Sarvamaa ei pidä Britannian irtautumista Euroopan unionista kovin todennäköisenä. Sarvamaan mukaan erolla olisi merkittäviä taloudellisia ja poliittisia seuraamuksia. Pahimmillaan se saattaisi jopa laukaista unionin hajoamisprosessin.

Lue uutinen ›

Meppiexpress: Vapaa liikkuvuus pelastuu vain ulkorajoja vahvistamalla

4.2.2016

Petri Sarvamaan mukaan komissiolle viime viikolla luovutettu Schengenin arviointiraportti vahvistaa sen mikä on jo ollut yleisessä tiedossa: EU:n ulkoraja vuotaa Kreikassa ja tarvitsee vahvistusta. Sarvamaa toteaa, että ulkorajojen valvonnalla voidaan varmistaa sisärajojen avoimuus ja vapaa liikkuvuus EU:n sisämarkkinoilla.

Lue uutinen ›