NewEurope: ‘Russia is using asylum seekers to pressure Finland’

29.1.2016

Petri Sarvamaa arvioi  kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän itärajalla johtuvan Venäjän halusta koetella Suomea. Toiminta saattaa Sarvamaan arvion mukaan olla organisoitua ja suunnitelmallista. Jos kyse on organisoidusta toiminnasta, Venäjän presidentti ja turvallisuuspalvelu FSB ovat osa tätä yhtälöä.

Lue uutinen ›

Komission päätös järkeistää sanktioita on erävoitto, Maaseudun Tulevaisuus

Petri Sarvamaa: ”Uusin paketti antaa viljelijälle enemmän tilaa hengittää.”

Maatalouskomissaari Phil Hogan esitteli viime viikolla uusia toimia EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi. Tietoa komission seuraavista askelista on odotettu malttamattomana kuukausia. Aiemmat yksinkertaistamisesitykset ovat usein olleet yksittäiselle tuensaajalle kaukaisia ja hyvin teknisiä, mutta tällä kertaa odotus kannatti.

Uusin paketti antaa viljelijälle enemmän tilaa hengittää hakemusta jättäessä. Komissaari Hogan toivoi julkisesti, että muutoksilla saataisiin lopetettua viljelijöille tuttu pelon ilmapiiri tukien ja tarkastusten ympäriltä. Käytännössä tähän pyritään luomalla lisää mahdollisuuksia hakemuksen korjaamiseen sekä yhtenäistämällä ja suhteellistamalla sanktioita.

Sanktioiden kohtuullistaminen oli keskeisimpiä tavoitteita syyskuun mietinnössäni yhteisen maatalouspolitiikan tarkastusten järkevöittämisestä, joka sai parlamentissa taakseen suuren enemmistön. Kirjoitin mietintöni hyväksymisen jälkeen tällä palstalla, että komissio oli parlamentin kannan suhteen vastaanottavainen. Tämän esityksen jälkeen on selvää, että arvio oli oikea – esittämäämme huoleen reagoitiin nopeasti.

Komission haaste on ollut löytää säännöistä kohtia, joiden yksinkertaistaminen on ollut yhtä aikaa laajasti tuettua ja toteuttamiskelpoista asetuksia rikkomatta. Sanktioinnissa nämä ehdot täyttyivät, ja parlamentti oli tarpeen osoittamisessa tärkeässä roolissa.

Viime cap-uudistuksen jälkeen tilanne on ollut varsinkin täydentävien ehtojen osalta kestämätön. Järjestelmä on kohtuuttoman monimutkainen noudattaa ja valvoa, mikä johtaa turhan usein ennakoimattomiin lopputuloksiin. Samalla virheiden löytyessä asetetut sanktiot ovat olleet järjestään suhteettoman kovia rikkomuksen suuruuteen nähden.

Komissio pyrkii nyt esitetyillä muutoksilla luomaan lisää joustavuutta tahattomien virheiden sattuessa, minkä pitäisi parantaa tilannetta jo tämän vuoden aikana.

Komissio esittää, että tukihakemukset seulotaan kevyen ennakkotarkastuksen avulla. Jos ennakkotarkastuksessa ilmenee ongelmia, voidaan hakemukseen tehdä korjauksia 35 päivän ajan takarajasta ilman sanktioita.

Suorien tukien osalta euromääräinen sanktio väärin ilmoitetusta pinta-alasta saattoi aiemmin olla yli kaksinkertainen haettuun tukeen nähden. Muutoksen myötä kertoimeksi jää 1,5 kertaa virheellisen pinta-alan tuki. Samalla luodaan järjestelmä, jossa ensikertalaisen sanktio pienestä ilmoitusvirheestä puolitetaan.

Vaikka muutokset ovat erittäin tervetulleita, ne ovat isossa kuvassa edelleen vajavaisia. Kaksinkertainen rankaiseminen samasta virheestä, sekä suorien tukien että täydentävien ehtojen sääntöjen mukaan, pysyy jatkossakin mahdollisena. Samoin mittavirheen myötä ilmoitetun väärän pinta-alan sallittu virhemarginaali pysyy ennallaan, vaikka mittavirheitä ei ole saatu karsittua.

EU:n rahankäytön kannalta oleellista on, että järjestelmä on mahdollisimman oikeudenmukainen sekä viljelijän että veronmaksajan kannalta. Hoganin tarjoamat uudistukset onnistuvat siinä, etteivät ne vaaranna rahankäytön uskottavuutta tai heikennä valvontaa ja silti keventävät konkreettisesti tuensaajan taakkaa.

Edellisen cap-uudistuksen myötä säännöistä on sovittu vuoteen 2020 asti, eikä perusasetuksia voi kesken kautta oleellisilta osin muuttaa. Suurremonttia odotellessa komission toiminta on väistämättä pienimuotoista ja varovaista. Siinä kontekstissa viime viikon aloite oli positiivinen uutinen ja osoitus siitä, että parlamentin vahva kanta on tullut kuulluksi.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.1.2016

Uusi Suomi: Europarlamentaarikko itärajan tilanteesta: ”FSB:n painostuskeino Suomea kohtaan”

27.1.2016

Petri Sarvamaa uskoo, että itärajan yli Suomeen saapuvat turvapaikanhakijat ovat Venäjän ja turvallisuuspalvelu FSB:n painostuskeino Suomea kohtaan. FSB toimii presidentin alaisuudessa ja rajavartiolaitos FSB:n alaisuudessa. ”Jos rajalla tapahtuu organisoidusti, presidentti on hyväksynyt toimet tai antanut käskyn niiden toteuttamisesta”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

Kovaa peliä itärajalla, IL-blogi

Julkaistu Iltalehden blogissa 27.1.2016

HS: Lue meppien arvosanat ja perustelut pakolaiskriin hoidosta

24.1.2016

Petri Sarvamaa antaa Suomelle unionia paremman arvosanan pakolaiskriisin hoidosta. ”Komission jälkikäteisistä vakuutteluista huolimatta EU-instituutiot olivat housut kintuissa, kun siirtolaistulva alkoi toden teolla. Suomen viranomaiset pystyivät nopeasti kokoamaan toimintansa”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

HS: Meppien tuoteseloste

Petri Sarvamaa on 1. varapuheenjohtaja budjettivaliokunnassa, EPP-ryhmän koordinaattori talousarvion valvontavaliokunnassa ja varajäsen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Sarvamaan painopisteitä EU-politiikassa ovat budjetti ja sen käytön valvonta, maatalous, sisä- ja oikeusasiat sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Lue uutinen ›

Yle Uutiset: Venäläinen rajavartija kertoo FSB:n organisoivan turvapaikanhakijoita rajalle

23.1.2016

STT:n haastatteleman venäläisen rajavartijan mukaan FSB on mukana päättämässä, mikä auto lähtee milloinkin liikkeelle ja pääsee etenemään rajalle. Petri Sarvamaa arvioi aiemmin Ylen aamu-tv:ssä, että turvapaikanhakijoiden kulku Venäjältä Suomeen on osittain järjestettyä ja Venäjä käyttää suurta maahanmuuttajajoukkoa oman ulkopolitiikkansa välineenä.

Lue uutinen ›

Talouselämä: Mepit Ylellä: ”Venäjä käyttää maahanmuuttajia oman ulkopolitiikkansa vipuvartena”

Turvapaikanhakijatilanne Suomen Lapin itärajalla on noussut keskusteluun, kun Venäjältä tulevien määrä on noussut selvästi. Ylen aamu-tv:n keskusteluun osallistunut Petri Sarvamaa uskoo, että Venäjä ei ole vain viaton sivustakatsoja. Sarvamaan mukaan Venäjä on heikossa ja haavoittuvassa tilassa, ja pullistelee nyt kaikessa mahdollisessa.

Lue uutinen ›

Ylen aamu-tv: Kuinka käy Dublinin asetuksen?

Petri Sarvamaa on Ylen aamu-tv:ssä mukana keskustelemassa siirtolaiskriisistä ja Dublinin asetuksen kohtalosta. Sarvamaan mukaan siirtolaiskriisi yllätti EU:n housut kintuissa ja nyt yhteisten päätösten edessä seisoo eri maiden sisäpolitiikka. Ratkaisuja on kuitenkin löydyttävä.

Katso video ›

Verkkouutiset: Sarvamaa: EU:n ulkorajat kontrolliin

Petri Sarvamaan mielestä rajavalvonnan tehostaminen on tällä hetkellä Euroopan unionissa kaikkein tärkein tavoite. Dublin-asetus on Sarvamaan mukaan ”keskeisiltä osin kuollut kirjain” ja siksi on hänen mielestään ymmärrettävää, että se kirjoitetaan uusiksi.

Lue uutinen ›

Meppiexpress: Puolan tilanne puhutti parlamenttia

22.1.2016

Petri Sarvamaan mukaan Puolan suhteen tulisi laittaa jäitä hattuun ja luottaa prosessiin, jossa Puolan viimeaikaiset toimet tutkitaan. ”Puolan hallitus sai paljon valtaa ja käytti sitä heti poikkeuksellisen laajasti. Se on toiminnallaan antanut syytä huoleen, ja komissio on oikeutettu tutkimaan päätökset”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

EU and the fight against terrorism, EP TODAY

19.1.2016

Extremist fanaticism has established itself firmly on the political agenda for the coming years. The bloody attacks in Paris on 13 November sent a shockwave throughout the world and left Europe in fear of new aggressions.

Despite a decade of deadly attacks from Madrid to Paris, the jihadists’ determination to destroy our way of life seems to surprise us time after time. As much as we value our security and freedom, Europe has not been able to organize itself properly to eliminate the threat of terrorism.

With the decline in international conflicts, terrorism has emerged as the defining challenge of our time. Since it knows no borders, the only way to eradicate it is by international cooperation. The security of the Member States is not only dependent on other Member States, but is also tightly connected to the developments in the EU’s neighbouring areas. What we need to achieve, especially in the nearby countries, is stability.

The Member States have committed to cooperation in the fight against terrorism. But the fight is still foremost a national competence and the Member States often fail to cooperate efficiently enough, making Europe fall behind. As sad as it is, often only new terrorist attacks tend to accelerate the will of the Member States to take action in mutual understanding. To avoid such incidents as the Paris attacks in the future, we need a more proactive EU, instead of a reactive EU.

Once again shocked by the most recent attacks, the EU leaders announced an uncompromising fight against terrorism and called for various countermeasures. The Member States have now shown their strong support for strengthening the EU’s external borders and deepening the cooperation of police and judicial authorities in eliminating the prerequisites of the terrorist organisations, such as their financial resources and their means to attack and communicate. Whether the commitment extends to actual implementation, remains to be seen.

The EU has numerous practical tools to support the Member States in their efforts, as soon as there is agreement on how they are to be used. For example, information-sharing between Member States and their police authorities in Europe could more efficiently be done through Europol. Giving police authorities and intelligence agencies better access to data would allow the EU and the Member States to identify and better intercept the processes of radicalisation and the recruitment of extremist fighters. This would also mean more coordinated efforts to block the terrorists’ financial resources and their internet propaganda channels.

The Commission recently tabled a proposal for a directive on terrorism, which aims to close criminal enforcement gaps in the EU legal framework. The proposed directive would criminalise preparatory acts such as training and traveling abroad for terrorist purposes, as well as aiding, provoking and attempting terrorist acts. Thousands of fighters from Europe are known to have traveled to different locations to be trained and to fight for terrorist organisations. The security threat these people may pose inside the EU when they return is something the EU has to be better prepared for.

After the tragic Paris attacks, the political groups which were persistently against many of the data-related agreements have now also begun to understand that credulous ideologies and principles cannot compromise the security of the European citizens. After more than four years of negotiations, the LIBE Committee finally approved the EU Passenger Name Record system. The PNR will facilitate a more systematic collection of the data of international airline passengers, therefore aiding the investigations of terrorist offences and helping to prevent further attacks.

Despite the recent positive developments, Europe still has a very long path to walk in its fight against terrorism. To secure the success in this fight in the future, the Member States have to rapidly implement the proposed new countermeasures, such as the EU PNR system, to ensure smoother cooperation in the EU. Half measures must be resisted. Our reaction must be swift and thorough, if we are to convince the European public that it is – and will remain – safe. Failure to do so would play right into the hands of anti-EU populists and nationalists, and could spell the end for the European project.

The EU provides us with an established framework for cooperation, but this in itself is not enough. We are sorely lacking the sense of urgency needed to build EU anti-terror cooperation to its full potential. Europe needs to stop being pleased with itself after every small step forward, and instead strive to implement a clear vision to fight terrorism that it can update and execute for decades. This is not a game of quick wins, and we should not aim for such.

Julkaistu EP TODAY -lehdessä 19.1.2016