Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: ”EU on tehty hyvää säätä varten”

30.12.2015

Turvapaikkahakemusten käsittelyä koskeva Dublinin sopimus on osoittautunut hauraaksi ja helposti sivuutettavaksi. Sopimus on tehty aikana, jolloin tunkua Eurooppaan ei ollut nykyisessä laajuudessa. Petri Sarvamaan mukaan Dublin on ”heikko sopimus, jonka pettäessä ongelmia ei pystytä ratkaisemaan, koska reagointikyky on heikko”.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti Suomessa: Petri Sarvamaa toivottaa hyvää ja rauhallista joulua!

22.12.2015

Ajankohtaista

Suoraan joulupöytään, Maaseudun Tulevaisuus

18.12.2015

Petri Sarvamaa: EU:n siirtolaispolitiikka etsii itseään, IL-blogi

Petri Sarvamaa: Yksittäisistä kampanjoista on vielä pitkä matka kestäviin ratkaisuihin.

On taas se aika vuodesta, kun suomalaiset istuvat pian joulupöytään. Vaikka joulun kaikki perinneherkut on jokaisen omasta mielestään helppo luetella, kahta samanlaista pöytää ei maasta löydä. Perheen tai suvun oma tapa nauttia herkuista onkin se viimeinen silaus, joka tuo aidon joulun tunnelman taloon.

Joulupöydän antimet ovat samalla keskeinen osa arvokasta kotimaista ruokaperintöä. Niissä heijastuvat oman kylän, suvun, maakunnan ja maan parhaat eväät.

Vielä vuosisata sitten oli koko vuoden urakka säilöä ja haalia kasaan oleelliset herkut. Nykyihmisellä on huomattavan paljon helpompaa. Supermarket-elämämme keskellä on kuitenkin tietyillä perinteillä edelleen arvonsa.

Muistan nuoruuteni jouluista paitsi ruuan herkullisen maun myös sen, kuinka tärkeää perheessämme oli, että tarjolla oleva anti oli kotimaista. Tanskalainen kinkku ei jouluna tullut kysymykseenkään.

Sama periaate pätee meillä edelleen. Sitä tukemaan on noussut arvostus nimenomaan lähiruokaa ja suoramyyntiä kohtaan. Valinnanvaraa on enemmän kuin koskaan, mutta laatu löytyy edelleen sieltä mistä ennenkin – omasta maasta, tutuilta tuottajilta.

Lähiruuan ja suoramyynnin rooli kuluttajan eettisenä valintana korostuu Suomen vähittäiskaupan jäykkien ja protektionististen käytäntöjen myötä.

Tässä tapauksessa protektionismi vain kohdistuu kaupan omiin, jo nyt ennätyksellisiin katteisiin. Ketjun muut toimijat ovat vapaata riistaa. Lopputuloksena hinnanmuodostus takaa sen, että jokainen alennus on pois tuotteen tärkeimmän osan, raaka-aineen, tekijältä.

Vähittäiskaupan suuret toimijat ovat kaikki vuorollaan olleet myös kotimaisuuden suhteen otsikoissa. S-ryhmän halpuuttamiskampanja onnistui suututtamaan tuottajat ja herättämään jälleen vanhan ja aiheellisen keskustelun reilusta kauppatavasta ja voittojen jakautumisesta elintarvikeketjun sisällä.

Samalla ketju itse on kertonut, että sen myymien tuotteiden kotimaisuusaste on hintojen laskemisen jälkeen noussut.

Keskon vastaisku oli lähteä päinvastaiselle tielle, kun Tuottajalle kiitos -kampanja lanseerattiin joulukinkkujen yhteydessä. Kampanjassa kuluttaja saa halutessaan tukea tuottajaa ylimääräisellä eurolla, jonka Kesko lupaa neljännesmiljoonaan asti tuplata. Yritys lupaa tilittää summan myöhemmin lyhentämättömänä suomalaisille sianlihantuottajille.

Tämäkään kampanja ei selvinnyt ilman kohua, kun alkuperäinen konsepti todettiin yksiselitteisesti lainvastaiseksi, mikä johti muutoksiin.

Lidl on puolestaan tasaisesti ollut kilpailijoitaan jäljessä valikoimansa kotimaisten tuotteiden määrässä. Ketjun julkistaman uuden konseptin myötä siihen liitettäviä mielikuvia pyritään muuttamaan pois halvasta hinnasta kohti laatua ja arvokkuutta.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös tuotevalikoiman pitää jatkaa muuttumista ketjun mukana. Laatu ja arvokkuus ovat Suomessa vaikeita asioita myydä, jos tuotteiden kotimaisuusaste ei ole riittävä.

On myönteistä, että kotimaisuutta halutaan kaupan alalla lisätä, mutta yksittäisistä kampanjoista on vielä pitkä matka kestäviin ja pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Tuottajan on syötävä kampanjan jälkeenkin.

Todelliset päätökset mitataan silloin, kun lanseerauksen valokeila kääntyy pois eikä mediahuomiota ole tarjolla. Odotellessaan kuluttaja saattaa löytää itselleen sopivan vaihtoehdon ostaa suoraan tuottajalta.

Oli joulupöydässänne lopulta tarjolla mitä tahansa, toivotan rauhallista, antoisaa ja maukasta joulua!

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.12.2015

Ajankohtaista

Suomen irtisanotuille 2.6 miljoonaa EU-tukea

17.12.2015

Euroopan parlamentti hyväksyi 15.12.2015 Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) 2,6 miljoonan euron tuen myöntämisen Suomelle.

Tuki koskee 69 eri ohjelmistoalan yrityksestä irtisanottua 1200 työntekijää ja kohdistuu erityisesti Uudellemaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle, joissa mm. Microsoft, Rovio ja Tieto ovat tehneet rajuja irtisanomisia.

Globalisaatiorahaston tukemien toimien avulla edistetään irtisanottujen työllistymistä tarjoamalla opastusta ja neuvontaa yrittäjyyteen, työnhakuun ja koulutukseen.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa korostaa tuen merkitystä Suomelle, kun yhä useampi alue kärsii halvemman työvoiman perässä muuttaneiden liiketoimintojen aiheuttamista irtisanomisista.

Sarvamaa on toiminut EPP-ryhmän pääneuvottelijana tukihakemuksen parlamenttikäsittelyssä. Hän on edistänyt budjettivaliokunnassa tuloskeskeisen budjetoinnin ajatusmallia, jotta tuet voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti myös tulevaisuudessa. Suomi onkin saanut tukea jo aiemmin muun muassa teleyhtiö Broadcomin ja telakkayhtiö STX:n irtisanomisten jälkeen.

Ajankohtaista

EU kehittyy kriisistä kriisiin, Tähdistö

15.12.2015

Euroopan maat ovat käyttäneet viimeisen kuuden vuosikymmenen aikana huomattavan määrän aikaa ja energiaa rakentaakseen tiiviin, demokraattisen ja yhteistyökykyisen unionin. EU:lle on vuosien myötä annettu valtaa lähes kaikilla politiikan osa-alueilla. Tähän asti tehokkain integraatiota syventävä voima on toistuvasti ollut kriisi.

Viimeisin yllättämään päässyt kriisi osoitti jälleen, että EU:n rakenteet eivät pysty sopeutumaan riittävän nopeasti odottamattomiin muutoksiin. Kuluvan vuoden aikana Eurooppaan suunnannut massiivinen siirtolaisaalto on ravistellut koko maanosaa ja laittanut niin eurooppalaiset arvot kuin integraatiokehityksenkin koetukselle.

Kriiseihin EU on vastannut aina samalla kaavalla: ensin hoidetaan akuutti tilanne, sen jälkeen vahvistetaan unionia. Ensimmäinen vaihe on nyt käsissämme. Euroopan kyky ottaa vastaan hallitsemattomia määriä siirtolaisia on tullut tiensä päähän. Eurooppalaisten arvojen näkökulmasta asian myöntäminen voi olla vaikeaa, mutta se on kylmä poliittinen fakta. Hallittuun maahanmuuttoon Euroopassa on rahkeita enemmänkin, mutta ensin tilanne pitää saada hallintaan. Siihen menee määräämätön aika. Jälkeenpäin selviää, onko tuloksena jälleen vahvempi unioni.

 

Akuutti apu kohdistettava hädänalaisimmille

Kymmenien miljoonien ihmisten arvioidaan joutuneen pakenemaan kodeistaan sotien, vainojen ja konfliktien seurauksena. Suurin osa kotimaastaan pakenevista päätyy naapurivaltioihin tai lähialueille. Moni lähtee Eurooppaan paremman elämän toivossa. Matka etujemme äärelle voi kuitenkin olla pitkä ja kivinen.

EU on pyrkinyt vastaamaan pakolaisten hätään Välimerellä. Frontex ja Europol ovat lisärahoituksen turvin pystyneet tehostamaan toimintaansa ja luomaan työvälineitä, joilla puututaan ihmissalakuljettajien toimiin ja ehkäistään siirtolaisten epäinhimillisiä ja turvattomia keinoja pyrkiä Eurooppaan. Toimet ovat väistämättä varsin rajalliset, mutta tuloksia on jo nyt nähtävissä.

Lisäresursseja on keskitettävä Välimeren operaatioiden lisäksi suoraan niihin Etelä-Euroopan valtioihin, jotka vastaanottavat pakolaiset ensimmäisinä tai toimivat kauttakulkumaina matkalla muihin EU-maihin. Kansanvaelluksista on seulottava hädänalaisimmat tarkasti jo unionin ulkoporteilla, jotta järjestelmään kohdistuva rasitus saadaan hallitusti lievennettyä.

 

Pitkän aikavälin panokset keskitettävä lähtömaihin

EU on arvoyhteisö. Arvojohtoisessa politiikassa on ajoittain tehtävä kompromisseja, jolloin pitkän aikavälin hyödyt on nähtävä lyhyen aikavälin toimenpiteitä tärkeämpinä. Hädänalaisimpien auttaminen on välttämätöntä ensiapua, mutta suurin fokus on kohdistettava konfliktien ratkaisuun lähtömaissa.

Vauraalla maanosallamme on resurssit tilanteen ratkaisemiseen. Yhteinen tahto on kuitenkin löydettävä. Harva maa on valmis antamaan EU:lle täyttä mandaattia maahanmuuttoa koskevien sääntöjen määrittelyssä, vaikka nykyisellään paletti on liian hajanainen eikä kokonaisuus toimi. Euroopan on kyettävä näkemään yhteisten ratkaisujen pitkäaikaiset hyödyt. Kehitys kohti aidosti yhteistä päätöksentekoa vahvistaa EU:n toimintakykyä niin unionin alueella ja rajoilla kuin myös niiden ulkopuolella.

Komissio julkaisi EU:n muuttoliikeagendan toukokuussa. Päätökset ovat kuitenkin vielä täysin toteuttamatta. Schengenin ulkorajoilla ei edelleenkään tarkasteta riittävän tehokkaasti kaikkia tulijoita, eikä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ole päästy rakentavaan keskusteluyhteyteen.

Pakolaiskriisi onkin tuonut jälleen esille EU:n heikkoja kohtia.

Taakanjako ei toimi ja ulkorajojen valvonnassa on vakavia puutteita. Jäsenmaat luistavat sovitusta turvapaikkapolitiikasta, eivätkä pääse yhteisymmärrykseen tilanteen ratkaisemiseen vaadittavista toimenpiteistä. Schengen on kriisissä. Ajatuksia ei ole hylätty, mutta ne ovat hyllyllä siihen asti että kestävä ratkaisu löydetään.

 

Yhteistyössä avaimet ratkaisuun

Eurooppalainen päätöksenteko on hidasta ja kankeaa ja yhteisymmärrystä ei pakolaiskriisin osalta ole vielä nähty. Jos emme pysty luomaan toimivia yhteiseurooppalaisia välineitä tilanteen ratkaisemiseksi, sanomme hyvästit Euroopalle sellaisena kuin sen tunnemme. Jos onnistumme, on unioni taas astetta vahvempi kuin ennen kriisiä.

Marraskuussa Eurooppaan saapuneiden siirtolaisten määrä laski edelliseen kuukauteen verrattuna ensimmäistä kertaa kuluvan vuoden aikana. YK:n arvion mukaan Eurooppaan saapui marraskuussa kuitenkin edelleen noin 140 000 siirtolaista. Hidastunutkin tahti on täysin kestämätön.

Vapaa liikkuvuus ei voi tarkoittaa hallitsematonta liikkuvuutta. Schengen-maatkin voivat palauttaa rajatarkastukset tilapäisesti yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna. Tätä mahdollisuutta ovat jo hyödyntäneet mm. Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Malta. Vapaa liikkuvuus on Euroopan integraation suurimpia saavutuksia. Sen säilyttämiseksi kriisi on hoidettava, ulkorajoja vahvistettava ja sovittuja sääntöjä noudatettava. Tämä vaatii lisäresursseja, poliittista tahtoa ja solidaarisuutta kaikilta EU-mailta.

Maahanmuutto on pystyttävä toteuttamaan hallitusti ja harkitusti. Hädänalaisimmat on vastaanotettava, mutta seulonnan on oltava tehokasta. Saapuvien osalta tärkeintä on kotouttaa pakolaiset osaksi yhteiskuntaa kaikin mahdollisin tavoin. Tehokkaimmin se toteutetaan työn kautta.

Turvallisuus on taattava Euroopan lisäksi myös lähtömaissa. Vain siten voimme luotettavasti hillitä siirtolaisten virtaa. Vain yhteisillä toimilla ja kärsivällisyydellä voimme säilyttää nykyisen yhteiskuntajärjestyksemme ja ratkaista kriisin, joka jo nyt koettelee ilmeisen hauraita rakenteitamme.

Rakenteita tullaan vahvistamaan kun pahin paine on ohi. Schengenin unelma ei ole kuollut, eivätkä EU:n perusarvot kadonneet. Varmaa kuitenkin on, että tämän kriisin jälkeen Eurooppa näyttää taas hieman erilaiselta kuin aikaisemmin.

 

 

Julkaistu Eurooppanuoret ry:n Tähdistö-lehdessä joulukuussa 2015

Ajankohtaista

Yle: Puolet suomalaismepeistä pitää TTIP:n läpimenoa realistisena

Lähes puolet suomalaismepeistä kannattaa nykyisillä tiedoilla vapaakauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Mepit perustelevat myönteistä kantaansa muun muassa talouskasvulla ja kansainvälisillä standardeilla. Petri Sarvamaa kannattaa sopimusta ja pitää sen läpimenoa realistisena.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Aina askeleen jäljessä, IL-blogi

11.12.2015

Aika luovia asedirektiivi oikealle kurssille, Petri Sarvamaa

Komissio esittänee ensi viikolla uutta tapaa vahvistaa EU:n ulkorajan valvontaa. Raporttien mukaan ehdotuksessa vahvistetaan rajaturvallisuusvirasto Frontexin roolia ja annetaan sille lisää oikeuksia. Lisäksi esitys loisi EU:n omat rajavalvojat. Mallissa EU:n valvojat eivät tarvitse jäsenvaltion suostumusta tullakseen apuun rajavalvontaan.

Idea on tuhoon tuomittu jo syntyessään. Poliittinen realiteetti on, ettei yksikään EU:n ulkorajalla oleva valtio halua tässä tilanteessa luopua osasta itsemääräämisoikeuttaan rajojensa suhteen. Eripura ja epäluottamus ovat syvässä. Kaikki haluavat komentaa muita, mutta heitä itseään ei saa määrätä. Esitys kuvaa hyvin, mikä siirtolaiskriisin hoidossa on alusta asti ollut pielessä.

Euroopan valtioiden reaktio kriisiin on ollut hapuileva ja lyhytnäköinen. Tilanteen kehittyessä EU on koko ajan ollut monta askelta jäljessä ja joutunut reagoimaan pakon edessä sen sijaan, että ongelmiin olisi varauduttu etukäteen. Strategian puute on johtanut ongelmasta ongelmaan.

Olemme tilanteessa, jossa Schengenistä uhkaa tulla kuollut kirjain jo vuonna 2017. Asetukset sallivat rajatarkastusten palauttamisen poikkeustilanteessa enintään kahden vuoden ajaksi. Jos aikaraja tulee vastaan ennen kuin järjestelmä on saatu taas toimimaan, ei ole mitään syytä odottaa Schengen-todellisuuden enää palaavan.

Ihmisten vapaa liikkuvuus on EU:n perusarvoja ja -tehtäviä. Schengenin lahoamisella käsiin olisi iso symbolinen merkitys koko unionin tulevaisuuden kannalta. Toistaiseksi kaikki ratkaisut alueen pelastamiseksi ja siirtolaiskriisin helpottamiseksi ovat olleet aivan liian vähän, aivan liian myöhään. Yhteisiä ratkaisuja joko ei ole saatu aikaan tai niitä ei haluta toteuttaa. Muutaman kuukauden takaisen taakanjakopäätöksen toteuttamiseen ei esimerkiksi ole sitoutunut kukaan.

Samalla yritykset eurooppalaisten perusturvallisuuden parantamiseksi ovat kaatuneet viimeistään Euroopan parlamentin vasemman laidan jääräpäiseen vastustukseen. EU:n matkustajarekisteri on vuosikausia myöhässä, samoin tietoliikenteen valvonnan parempi mahdollistaminen. Lopputuloksena olemme haavoittuvaisia, valmistautumattomia ja täysin ulkopuolisten tekijöiden vietävissä.

Valitun tien jatkaminen johtaa unionin alasajoon. Haparoivan politiikan ja omaan napaan tuijottamisen seuraukset näkyvät jo ympäri Eurooppaa, viimeksi Ranskan aluevaaleissa. Vielä muutama vuosi samanlaisia vaalituloksia, niin Schengenin jatkosta onkin yhtäkkiä neuvottelemassa useampia eurooppalaisia valtionpäämiehiä, joille EU:n hajottaminen menee muun politiikan edelle.

Se vaihtoehto tuntui vielä kymmenen vuotta sitten erittäin kaukaiselta. Nyt siitä voi tulla todellisuutta − kiihkoileva tulevaisuus, jota kenenkään ei pitäisi toivoa.

 

Julkaistu Iltalehden blogissa 11.12.2015

Ajankohtaista

EU:n budjetointi vaatii täysremontin

10.12.2015

Kokoomuksen europarlamentaarikko ja parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa haluaa EU:n budjetointiin ja varainkäyttöön täysremontin. ”Rahat on käytettävä tuloksellisesti ja uskallettava myös katkaista hyödyttömiksi osoittautuneiden projektien rahoitus”, hän vaatii.

”Uudessa budjetointiajattelussa pitää keskittyä siihen, mitä rahoilla halutaan saavuttaa ja miten tavoitteeseen päästään, sen sijaan että mietitään, paljonko rahaa on saatu käytettäväksi”, Sarvamaa toteaa.

Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajana ja budjetin valvontavaliokunnan koordinaattorina toimiva Sarvamaa pitääkin tärkeinä EPP-ryhmän tulosperusteista budjetointia koskevia ohjelmalinjauksia, joiden laatimiseen hän on aktiivisesti osallistunut. Ryhmän johto keskustelee linjapaperista torstaina Prahassa.

”Ydinkysymyksenä on, että meillä on parempi, nopeampi ja täsmällisempi tieto toteutuneesta varainkäytöstä, jotta sitä voidaan käyttää tulevien budjettipäätösten perustana. Samalla EU:n on tehtävä uusista hankkeista ennakkoarviot, jotka myös auttavat ohjaamaan veronmaksajien varoja sinne missä ne tuovat parhaan tuloksen.”

”Parempia vaikutuksia saadaan myös EU:n tukiohjelmien sääntöjä yksinkertaistamalla ja kohdentamalla varainkäytön valvontaa sinne, missä riskit ovat suurimpia. Tällä tavoin voidaan keskittyä hallinnon sijasta enemmän itse toimintaan”, Sarvamaa kiteyttää.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Petri Sarvamaa: EU:n hyödyttömien projektien rahoitus katkaistava

EU:n budjettiajattelua on uudistettava niin, että jatkossa keskitytään siihen, mitä rahoilla halutaan saavuttaa ja miten tavoitteeseen päästään, sen sijaan että mietitään, paljonko rahaa on saatu käytettäväksi. EU:n tukiohjelmien sääntöjä on yksinkertaistettava ja valvontaa kohdennettava sinne, missä riskit ovat suurimpia. ”Tällä tavoin voidaan keskittyä hallinnon sijasta enemmän itse toimintaan”, Sarvamaa toteaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EUobserver: Will EU renew $1.25bn deal with tobacco firm PMI?

4.12.2015

EU:n ja tupakkayhtiö Philip Morrisin välinen sopimus on raukeamassa ensi kesänä. Europarlamentaarikot ovat kritisoineet jatkoneuvotteluiden läpinäkyvyyttä. Petri Sarvamaan mukaan sopimukseen liittyvien asiakirjojen tarkastelusta on tehty liian vaivalloista ja teknisesti haastavaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

EU:n asedirektiivi on Suomelle turvallisuusriski, IL-blogi

3.12.2015

Petri Sarvamaa: EU:n siirtolaispolitiikka etsii itseään, IL-blogi

Komissio julkisti esityksensä EU:n asedirektiivin uudistamiseksi kaksi viikkoa sitten. Teksti on suomalaisittain karmaisevaa luettavaa. Komissio haluaa kieltää reserviläiskäytössä olevien puoliautomaattisten aseiden yksityisomistuksen kokonaan. Kiellon myötä katoaisi reserviläisten mahdollisuus harjoittaa taitojaan hallituissa olosuhteissa ja ylläpitää kykyä puolustaa maatamme tarpeen vaatiessa.

Esitystä on valmisteltu hiljaisuudessa jo pidemmän aikaa, mutta Pariisin terroritekojen jälkeen sen julkaisua kiirehdittiin. Kiirehtimisellä komissio halusi näyttää pystyvänsä reagoimaan vakaviin tilanteisiin nopeasti. Kyseessä oli härski ja älyllisesti epärehellinen ratkaisu.

Direktiivin esittämät uudistukset eivät olisi millään lailla auttaneet estämään Pariisin iskuja. Sen sijaan ne rajoittavat aseen laillista, jo nyt tiukasti säädeltyä omistamista. Kiero lähtökohta takaa, että esitetyt uudistukset ovat muidenkin kuin reserviläisten osalta ongelmallisia. Komissio on keinovalikoimansa kanssa pahasti hakoteillä.

Toimet unohtavat täysin, ettei ongelmana ole missään vaiheessa ollut lailliset aseet, vaan ne laittomat. Euroopan pimeillä markkinoilla on erittäin helppoa saada käsiinsä automaattiaseita. Pariisin iskut tehtiin Jugoslavian hajoamissodista jääneillä rynnäkkökivääreillä, samoin alkusyksyn juna-ampumisen yritys. Reserviläis-, metsästys- ja harrastustoiminnan rajoittamisella ei estetä yhtään iskua.

Perussopimusten mukaan EU-tason päätöksillä ei voida vaikuttaa jäsenvaltion tapaan järjestää oma puolustuksensa. Virallisesti näin ei tässäkään tapauksessa olla tekemässä − yksityinen aseenomistus kun ei ole EU:ssa puolustuspolitiikkaa. Epäsuorien vaikutusten myötä on kuitenkin selvää, että esitys heikentäisi vakavasti Suomen reservin koulutustasoa ja uskottavuutta. Komissio voi piiloutua pykälän taakse, mutta fakta on, että direktiiviesitys on Suomelle turvallisuusriski.

Aiempien uudistusten yhteydessä reserviläistoiminta on sallittu maakohtaisesti annetuilla poikkeuksilla. Komissio on toistaiseksi tehnyt selväksi, ettei vastaavaa poikkeusta olla tällä kertaa sallimassa. Uskottavaa argumenttia miksi näin on, en ole vielä kuullut. Suomen reservin koko on ylivoimaisesti EU:n suurin, ja silti jäsenmaat ollaan pakottamassa samaan muottiin.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä tulee aina olla vahva oma puolustuskyky. Tämä on totta, olimme sotilaallisesti liittoutuneita tai emme. Ennen kuin Suomi itse jotain muuta päättää, on vahva ja koulutettu reservi puolustuskykymme ydin.

Asedirektiivi tulee seuraavaksi Euroopan parlamenttiin. On sanomattakin selvää, että tulen taistelemaan tiukasti reserviläistoiminnan rajoittamista vastaan.

 

Julkaistu Iltalehden blogissa 3.12.2015