Ajankohtaista

Budjettivaliokunta antoi tukensa Sarvamaan ajamalle EU:n arktisen informaatiokeskuksen rahoitukselle

30.9.2015

Parlamentin budjettivaliokunta on 28.9.2015 hyväksynyt Petri Sarvamaan yhdessä muiden kokoomusmeppien kanssa EU:n vuoden 2016 budjettiin tekemän muutosesityksen, jolla pyritään turvaamaan pysyvä rahoitus EU:n arktiselle informaatiokeskukselle.

”Päätös oman budjettilinjan avaamisesta arktiselle informaatiokeskukselle on erittäin tärkeä linjavalinta, jolla turvataan keskuksen perustaminen Rovaniemelle ja sen pitkäjänteinen rahoitus. Suomalaismepit ovat tehneet parlamentissa jo pitkään erinomaista yhteistyötä arktisen informaatiokeskuksen perustamiseksi Rovaniemelle ja olen erityisen iloinen oman EPP-ryhmäni ja sosiaalidemokraattien aloitteelle antamasta tuesta. Tämän jälkeen on tehtävä yhteistyötä sen puolesta, että keskus saisi myös jäsenmaiden tuen neuvostossa”, toteaa budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa.

Suomi on arktisessa strategiassaan esittänyt arktisen Informaatiokeskuksen sijoituspaikaksi Lapin yliopiston yhteydessä Rovaniemellä toimivaa Arktista keskusta. Se on ainoa EU:n arktisilla alueilla sijaitseva monitieteinen arktinen tutkimus- ja tiedontuottajainstituutio. EU:n arktinen informaatiokeskus toteutettaisiin verkostona, jossa on mukana eurooppalaisia arktista tutkimusta ja viestintää harjoittavia laitoksia, yhteensä 19 partneria kymmenestä eri maasta.

Ajankohtaista

Yle: EU-parlamentti hyväksyi budjettilinjan arktiselle informaatiokeskukselle

29.9.2015

EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustaminen Rovaniemelle on merkittävästi edennyt Euroopan parlamentissa. ”Päätös oman budjettilinjan avaamisesta arktiselle informaatiokeskukselle on erittäin tärkeä linjavalinta, jolla turvataan keskuksen perustaminen Rovaniemelle ja sen pitkäjänteinen rahoitus”, toteaa budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Iltalehti: Rovaniemen arktinen EU-keskus myötätuulessa

EU:n arktisen tietokeskuksen perustaminen Rovaniemelle on nytkähtänyt eteenpäin Euroopan parlamentissa. Parlamentin budjettivaliokunta on hyväksynyt EU:n ensi vuoden budjettiin tehdyn muutosesityksen, jolla pyritään turvaamaan keskukselle pysyvä rahoitus. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Sarvamaa oli yksi aloitteen laatijoista.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: EU:n arktinen informaatiokeskus Rovaniemelle sai rahoituksen valiokunnassa

Parlamentin budjettivaliokunta on hyväksynyt Petri Sarvamaan yhdessä muiden kokoomusmeppien kanssa EU:n ensi vuoden budjettiin tekemän muutosesityksen, jolla pyritään turvaamaan pysyvä rahoitus EU:n arktiselle informaatiokeskukselle. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Sarvamaa toteaa, että suomalaismepit ovat tehneet jo pitkään erinomaista yhteistyötä keskuksen perustamiseksi Rovaniemelle. Keskus toteutettaisiin arktista tutkimusta ja viestintää harjoittavien eurooppalaisten laitosten verkostona.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Parlamentti tukee Sarvamaan esitystä maatilatarkastusten täysremontista

28.9.2015

Euroopan parlamentti hyväksyi Petri Sarvamaan mietinnön yhteisen maatalouspolitiikan tarkastusten järkevöittämisestä, vähentämisestä ja riskiperusteisuuden lisäämisestä täysistunnossa 8.9.2015. Äänestys päättyi äänin 575 puolesta, 21 vastaan, 111 tyhjää. Kyseessä on selkeä viesti parlamentilta maatalouskomissaari Phil Hoganille tämän valmistautuessa esittelemään keinoja CAP:n yksinkertaistamiseksi.

Vuoden 2013 CAP-uudistuksen jälkeen EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on monimutkaista ja raskasta valvoa. Jäsenmaat käyttävät valvontaan yhteensä noin neljä miljardia euroa vuodessa, ja summan odotetaan kasvavan. Mietinnön keskeinen tavoite on keventää byrokratiaa jokaisella toiminnan tasolla.

Mietintö esittää, että EU:ssa tulisi siirtyä yhtenäiseen tarkastusmalliin, jonka avulla parannettaisiin tarkastusten johdonmukaisuutta ja luotettavuutta jäsenmaiden välillä. Samalla sääntöjen mukaan toimineita tiloja ja jäsenmaita palkitaan vähemmillä ja kevyemmillä tarkastuksilla samalla kun sääntöjä rikkovat joutuvat tiukempaan syyniin. Tavoite on, ettei mitään tilaa tarkasteta enempää kuin kerran vuodessa.

Ajankohtaista

Länsi-Suomi: Maatalousvalvontojen byrokratiaa purettava

Ville Itälä kommentoi kolumnissaan Petri Sarvamaan läpiajaman mietinnön merkittävyyttä EU:n byrokratiatalkoille. Itälän mukaan keskustelunavaus on tärkeä ja hyvin ajoitettu, hän uskoo komission pystyvän edistämään tukivalvonnan järkevöittämistä ja yksinkertaistamista jo lähiaikoina.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Euroopan parlamentti äänesti Sarvamaan neuvottelemasta tuesta Broadcomin irtisanomille työntekijöille

25.9.2015

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 8.7.2015 kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mietinnön Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) 1,36 miljoonan euron tuen myöntämisestä Suomelle.

Rahoituksen avulla on tarkoitus edistää Broadcom Communications Finlandin ja sen kahden alihankkijan irtisanoman 586 työntekijän työllistymistä.

”Tämä on tärkeä päätös erityisesti Oulun seudulle ja alueen työttömäksi jääneille, joille nyt luodaan uusia mahdollisuuksia”, toteaa parlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Sarvamaa.

”Olen erittäin iloinen, että tukihakemus on käsitelty näin nopeasti. Aiemmat kokemukset osoittavat, että mitä nopeammin tilanteeseen tartutaan, sitä paremmat mahdollisuudet työntekijöillä on työllistyä oman yritystoiminnan, koulutuksen ja muiden tukitoimenpiteiden avulla”, sanoo Sarvamaa.

Hän korostaa, että tukeakin tärkeämpää on kuitenkin yritystoiminnan edellytysten parantaminen sekä Euroopassa että Suomessa.

”Junckerin komissio on ottanut vahvan linjan vähäisemmän sääntelyn puolesta. Se tarkoittaa samalla myös vähemmän esteitä työllistämiselle. Luotan vahvasti siihen, että myös Suomen uusi hallitus kulkee samalla linjalla ja karsii yrittäjyyden ja työllistämisen esteitä.”

Ajankohtaista

EU:n hallintotapaa halutaan kehittää

EPP-ryhmä järjesti 1. heinäkuuta 2015 parlamentissa kuulemisen EU:n hyvästä hallintotavasta. Tällä hetkellä EU:lla ei ole yhtä yhtenäistä, kaikkia instituutioita ja virastoja ohjaavaa hyvän hallinnon lakia. Kuulemisen tarkoituksena oli selvittää, mitä yhtenäiseen lainsäädäntöön tulisi sisällyttää. Kuulemisen puheenjohtajina toimivat EPP-mepit Inge Grässle ja Petri Sarvamaa.

Hallintotapaa halutaan kehittää varsinkin, kun kyse on EU:n toimielinten ja virastojen välisistä suhteista talouden toimijoihin ja kansalaisiin. “Kansalaisilla ja yrityksillä tulisi olla oikeus saada tietoa niitä koskettavista päätöksistä, oikeus tulla kuulluksi päätöksiä valmisteltaessa sekä virheiden sattuessa oikeus saada virhe korjatuksi”, totesi Petri Sarvamaa loppupuheenvuorossaan.

Kuulemisessa keskusteltiin myös sääntelystä hyvän hallinnon osana ja siitä, kuinka EU ottaa huomioon esimerkiksi talouden toimijat sääntelyä luodessaan. Puutteellisesti suunniteltu sääntely voi johtaa huomattaviin vaikeuksiin taloudellisessa toiminnassa. “Meillä pitää olla rohkeutta myös muuttaa lainsäädäntöä silloin, kun se ei toimi tarkoitetulla tavalla”, painotti Sarvamaa.

Ajankohtaista

Petostentorjuntavirasto kuriin − Sarvamaan kirjoittama päätöslauselmaesitys hyväksyttiin

Parlamentti äänesti 10. kesäkuuta 2015 Petri Sarvamaan kirjoittaman Euroopan petostentorjuntavirastoa (OLAF) koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta äänin 448–197. Talousarvion valvontavaliokunnassa EPP-ryhmän koordinaattorina toimiva Sarvamaa oli myös yksi päätöslauselman alullepanijoista.

OLAFin toimintaa valvovan komitean vuosiraportti osoittaa viraston toiminnassa olevan merkittäviä puutteita. Raportissa muun muassa todetaan, että OLAF on pilkkonut isoja juttuja pienempiin osiin ja sulkenut niitä, jotta juttujen käsittelyaika saataisiin näyttämään lyhyemmältä tilastoissa. Tämän tilastojen vääristelyn takaa paljastuu, että juttujen keskimääräinen käsittelyaika onkin 27 kuukautta OLAFin väittämän runsaan 17 kuukauden sijasta.

Parlamentissa on jo pitkään kiinnitetty huomiota myös siihen, että OLAFin johto ei ole antanut valvontakomitealle riittäviä toimintamahdollisuuksia eikä ole toimittanut esimerkiksi sen pyytämiä aineistoja. Tilanne on täysin kestämätön ja on jo asettanut petoksentorjuntaviraston uskottavuuden ja luotettavuuden kyseenalaiseksi. Sarvamaan mukaan petostentorjuntaviraston tulisi näyttää esimerkkiä siitä kuinka toimitaan sääntöjen mukaan eikä vääristellä omia tilastojaan.

“Olen iloinen siitä, että parlamentti hyväksyi päätöslauselmaesityksen. Toivon, että sen myötä myös komissio ryhtyy toimiin OLAFin toiminnan tervehdyttämiseksi. On erittäin tärkeää, että parlamentti ottaa rohkeasti kantaa EU:n oman pesän selvittämiseen. Kyse on meidän rahoistamme, siitä miten niiden käyttöä tutkitaan ja valvotaan”, toteaa Sarvamaa.

Ajankohtaista

Tilatarkastusten täysremontille meppien tuki, Maaseudun Tulevaisuus

Maatalouden vaikean vuoden keskellä Brysselistä saatiin kaksi viikkoa sitten positiivisiakin uutisia. Euroopan parlamentti löysi vahvan poliittisen tahdon EU-tukien vaatimien viranomaistarkastusten järkevämpään järjestämiseen. Oma-aloitemietintöni aiheesta hyväksyttiin äänin 575 puolesta, 21 vastaan.

Kirjoitin tavoitteistani mietinnön sisällöksi Maaseudun Tulevaisuudessa 29.5.2015. Ongelma on tiivistettynä tämä: yhteisen maatalouspolitiikan kautta jaettujen tukien valvontaan käytetään jäsenmaiden tasolla vuosittain yli 4 miljardia euroa. Olemassa oleva valvontajärjestelmä on kallis, tehoton ja erittäin raskas niin hallinnolle kuin viljelijälle. Lyhyesti se on remontin tarpeessa.

Parlamentti oli äänestyksissä samaa mieltä ja esitykseni hyväksyttiin niin valiokunnassa kuin täysistunnossakin parlamentin kannaksi. Mietintö nostaa esiin kaksi keskeistä tavoitetta: tarkastusten riskiperusteisuuden selvän lisäämisen ja yhtenäisen tarkastusmallin käyttöönoton. Kumpikin uudistus muovaisi järjestelmää tehokkaampaan ja uskottavampaan suuntaan.

Parlamentti kannatti riskiperusteisuuden ulottamista toimiala- ja maakohtaiseksi. Tämä tarkoittaisi, että ne jäsenmaat, joissa virheitä on ilmennyt vähemmän, voitaisiin palkita vähemmillä tarkastuksilla. Sääntöjä useammin rikkovissa jäsenmaissa valvonta puolestaan kiristyisi. Kyseessä on lopulta reiluin, kustannustehokkain ja loogisin tapa järjestää tarkastukset.

Ajatuksesta on keskusteltu aiemminkin, mutta muutosvastarinta on ollut suurta. Heikommin sääntöjä noudattavat tai valvonnassa epäonnistuvat valtiot eivät ymmärrettävästi ole halunneet tietoja osaksi päätöksenteon perustaa. Nykytilanne ei kuitenkaan ole kestävä tai oikeudenmukainen. Maatalouden osuus EU:n budjetista on niin suuri, ettei veronmaksajien rahojen valvonta voi perustua tiedon peittelyyn tai ikävien otsikoiden välttämiseen.

Yhtenäinen tarkastusmalli puolestaan tarkoittaisi johdonmukaisempia tarkastuksia tilojen kesken sekä luotettavampaa tietoa ja tiedonjakoa kansallisen ja EU-tason välillä. Malli vähentäisi osaltaan tarkastusten määrää, kun komission ja EU:n tilintarkastustuomioistuimen ei tarvitsisi tarkastaa osaa jo kerran tarkastetuista tiloista uudelleen vain varmistaakseen kansallisten viranomaisten saamien tulosten oikeellisuuden.

Tarkastukset tulisi jatkossa toteuttaa samalla kertaa aina kun mahdollista. Mietintö ottaa myös kantaa rangaistusten suhteettomuutta, samasta virheestä tapahtuvaa kaksinkertaista sakottamista ja sääntöjen joustamattomuutta vastaan. Lisäksi viljelijän taakkaa pyritään helpottamaan hyödyntämällä paremmin sähköisiä hakujärjestelmiä ja älyviljelyn kehitystä.

Vuosi vuodelta monimutkaisemmaksi muuttunut sääntely ja raskaampi byrokratia tukahduttavat maatalouden vetovoiman ja vievät viljelijän huomion pois tuotannosta. Mietintö on vasta ensimmäinen askel kohti muutosta, mutta se osoittaa, että parlamentti ymmärtää ne ongelmat, paineet ja ristiriidat jotka alan toimijat ovat meille edustajille osoittaneet.

Komissio valmistelee paraikaa muutoksia CAP:n yksinkertaistamiseksi ja on ollut parlamentin ajatuksille vastaanottavainen. Ensimmäisiä merkkejä muutoksen suunnasta saadaan ensi vuonna, kun komissio julkaisee esityksensä. Voi kuitenkin olla, että perusasetusten uudistaminen ei näin keskeisiltä osin onnistu ennen seuraavaa isoa CAP-uudistusta vuonna 2020. Vuosiluvusta huolimatta parlamentin vahva kanta on nyt kirjattu – tarkastusten järjestämistapa kaipaa täysremonttia.

 

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.9.2015

Ajankohtaista

Maaseutumedia: Sarvamaa tavoittelee viljelytarkastusten yksinkertaistamista

Sarvamaan mietinnössä on keskeistä se, että komission on luotava järjestelmä, jossa hyvin suoriutuvia maita palkitaan vähentämällä tarkastuksia. Huonosti suoriutuvia maita, joissa tarkastuksissa on puutteita, rangaistaan lisäämällä tarkastuksia.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

HS: Sarvamaa uskoo, että pakolaiskriisistä selvitään

22.9.2015

Petri Sarvamaan mukaan pakolaiskriisi on Euroopalle käännekohta: ”Uskon, että siitä selvitään, mutta se vaatii yhteistä halua. Jos sitä ei löydy, se hajottaa Eurooppaa ja heikentää meitä kaikkia”. Sarvamaan mukaan komission esittämät toimet olisivat kaikkien kannalta parhaita.

Lue uutinen ›