Ajankohtaista

Tulevaisuuden työt, Maaseudun Tulevaisuus

28.8.2015

Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta kaatuivat viime viikolla. Sopimus on ollut pääministeri Sipilän puheissa keskeisimpiä tekijöitä Suomen talouden saamisessa nousuun. Kariutumisen piti johtaa 1,5 – 2 miljardin euron lisäleikkauksiin, jotka näkyisivät jokaisen suomalaisen arjessa. Hallitus ei tätä korttia kuitenkaan heti käyttänyt, vaan jatkotoimia odotellaan edelleen.

Umpikujaan päätyminen ei yllättänyt tilannetta tarkemmin seuranneita. Yksikkötyökustannusten alentaminen yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa oli kunnianhimoinen tavoite tilanteessa, jossa edellistä tupo -sopua on vielä vuoden verran jäljellä. Suurempi kysymys kuitenkin on, olisiko sopukaan riittänyt ratkaisemaan Suomen ongelmia.

Kolmikantainen valmistelu tarkoittaa, että pöydässä ovat edustettuina vanhat, suuret liitot joiden tehtävä on puolustaa vakituisia työpaikkoja ja säännöllisiä työaikoja. Suuri osa yhteiskuntaa on automaattisesti neuvotteluiden ulkopuolella. Samalla suomalainen työelämä on keskellä suurta murrosta – työ tarkoittaa tällä vuosituhannella yhä moninaisempia asioita, eikä välttämättä ole sidottu enää tiettyyn aikaan tai paikkaan. Miten liitot voivat vastata neuvottelupöydässä tulevaisuuden haasteisiin, jos ne eivät ole sopeutuneet vieläkään tähän työelämän perustavanlaatuiseen muutokseen?

Suomen tuottavuuden ongelmat eivät poistu, ellei talouden rakenteita uudisteta vastaamaan nykyaikaa. Nuoremman polven tekijät ovat julkisesti kommentoineet yhteiskuntasopimuksen ympärillä pyörinyttä keskustelua kuvaavasti. He eivät voi ymmärtää, miten lääkkeeksi tarjottu työajan pidentäminen tai pekkaspäivien poisto auttaa kehittämään uusia tuotteita tai perustamaan yrityksiä. Kilpailukyvystä on turha puhua, jos työmarkkinamme elävät edelleen 1990-luvulla.

Kaivattu asennemuutos tapahtuu ajan myötä, mutta järjestelmän ketteröittämiseksi voidaan tehdä paljon jo nyt. Paikallisen sopimisen edistäminen, pilottihankkeiden ja innovaatioiden tukeminen sekä työttömien yrittäjyyteen kannustaminen ovat keskeisen tärkeitä tässä kehityksessä. Samalla sääntelyä on kevennettävä sieltä, missä keventämisen varaa on.

Muutos näkyy myös maatalouden kaltaisilla perinteisillä aloilla. Suomessa nousussa oleva tietotekniikan ja pilvipalvelujen käyttö älyviljelyssä ja maatilan sekä tukivalvonnan apuvälineinä on esimerkki tilanteesta, jossa uudet keinot parantavat toiminnan tehokkuutta ja luovat samalla jatkokehityksen kautta uusia työpaikkoja. Yhtälö hyödyttää molempia osapuolia ja kasvupotentiaalia on huimasti. Vain tulevaisuuden ratkaisut työllistävät varmasti myös tulevaisuudessa.

Hallituksen tehtävänä on nyt näyttää, että se ymmärtää tämän. Pelkät leikkaukset eivät riitä kääntämään lamaa nousuksi. Tarvitaan tässä ajassa kiinni olevia ratkaisuja, jotka eivät ole sidoksissa vanhoihin, jäykistyneisiin rakenteisiin. Sama koskee tietysti myös ay-liikettä. Kun hallitus ilmoittaa valitsemistaan vaihtoehtoisista toimista kilpailukyvyn parantamiseksi, ei halpa vastustaminen saa riittää reaktioksi. Liittojen pitää olla valmiita uudistumaan ja sopeutumaan työelämän mukana – vaikka se tarkoittaisikin tietyistä saavutetuista eduista luopumista.

Kabineteista tänä kesänä pöllähtäneen tunkkaisen tuoksun ei saa antaa peittää sitä tosiasiaa, että meillä Suomessa on edelleen kaikki kasvun avaimet käsissämme. Hallituksen vastuulla on nyt varmistaa, että ikkunat pysyvät auki ja uusilla ajatuksilla on tilaa hengittää ja kasvaa.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 28.8.2015.

Ajankohtaista

STT: ”Fennoshima” sai huutia mielenosoittajilta

6.8.2015

Petri Sarvamaan mukaan Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa, mutta Fennovoima-hanke ei ole vakuuttanut häntä. ”Kroatialaisyhtiön kanssa pelleileminen oli hirvittävän irvokas näytelmä”, kommentoi Fennovoima-mielenosoitusta seurannut Sarvamaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Hämeen Kaiku: Sarvamaa: ”Euroopan parlamentissa edustaja Halla-aho toimii täysin marginaalissa”

2.8.2015

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa arvioi blogissaan perussuomalaisten europarlamentaarikon Jussi Halla-ahon vaikutusvaltaa tai -vallattomuutta. ”Tosiasia on, että Euroopan parlamentissa edustaja Halla-aho toimii täysin marginaalissa – tai jopa sen ulkopuolella”, kirjoittaa Sarvamaa.

Lue uutinen ›