Ajankohtaista

Yksinkertaisempaa maatalouspolitiikkaa etsimässä, Maaseudun Tulevaisuus

27.3.2015

”Mikään ei ole niin monimutkaista kuin yksinkertaistaminen.” Vanha viisaus pitää edelleen paikkansa, mutta yrittänyttä ei laiteta. Poliittinen tahto arvioida uudelleen vuoden 2013 CAP-uudistuksen jälkeen tehtyjä soveltamispäätöksiä vielä tämän vuoden aikana näyttää olevan olemassa.

Maatalouskomissaari Phil Hogan on ajanut yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista kautensa alusta saakka tarmolla. Hogan on painottanut monimutkaisten sääntöjen vaikutusta tahattomien virheiden määrään, hallinnon raskauteen sekä politiikan uskottavuuteen. Viljelijän pitää pystyä ymmärtämään noudattamansa säännöt ja niiden syyt. Nykyinen, bysanttinen järjestelmä ei tässä onnistu.

Yksinkertaistaminen kesken CAP-kauden on haastavaa, sillä työkalut ovat rajatut. Suuret linjat pysyvät ennallaan vuoteen 2019 asti. Nyt puhutaan alemman tason säännöistä − tulkinnoista, ohjeista ja rajoituksista, sekä näiden samanlaisesta soveltamisesta ympäri Eurooppaa.

Komissaari kävi viime viikolla Suomessa kertomassa avoimesti tavoitteistaan ja kuuntelemassa huolia. Yksinkertaistaminen on korkealla myös ministeri Orpon tärkeysjärjestyksessä, ja Hoganin vierailu antoi hienon mahdollisuuden käydä läpi yhteisiä pyrkimyksiä sekä mahdollisia ongelmakohtia.

Tällä viikolla käsittelimme parlamentissa mietintöäni tukitarkastusten järkevyyden ja kustannustehokkuuden parantamisesta, joka antaa loistavan tilaisuuden pohtia viljelijän hallinnollisen taakan keventämistä osana yksinkertaistamisprosessia. Hogan oli myös tässä tapahtumassa valiokunnan kuultavana. Samassa tilaisuudessa eurooppalaisen viljelijän näkökantaa edusti erinomaisesti hyvinkääläinen Markus Eerola.

Valmisteluvaiheessa on käynyt selväksi, että suomalaisten kantoja kuunnellaan. Se on kovan ja monitasoisen työn tulosta, ja ennen kaikkea merkki ansaitusta luottamuksesta. Erinomainen pohjatyö pitää kuitenkin saattaa vielä onnistuneesti maaliin. Uudet komissaarit kun ovat yrittäneet yksinkertaistamista ennenkin, vaihtelevin tuloksin.

Kaksikymmentä vuotta sitten Franz Fischler julisti sen olevan keskeisiä tavoitteita, kun pohdittiin maatalouspolitiikan tulevaisuuden suuntaa. Vajaa kymmenen vuotta sitten oli Mariann Fischer Boelin vuoro yrittää järkevöittää kokonaisuutta. Kumpikaan yritys ei ollut katastrofi, mutta eihän tämä yksinkertaisempaan suuntaan ole mennyt.

Hoganin suurin kiirastuli on vasta edessä. Vuoden 2017 CAP-välitarkastelun yhteydessä on odotettavissa ensimmäiset konkreettiset muutokset yksinkertaistamisesityksen pohjalta. Se tarkoittaa esitysten julkaisemista tämän vuoden loppupuolella. Vasta silloin voimme tarkastella, kuinka viljelijöiden sanoma on sisäistetty ja lupauksia on pystytty lunastamaan.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.3.2015.

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Tilatarkastusten vähentäminen on EU:ssa pitkissä kantimissa

Kustannustehokkuuden lisääminen olisi Petri Sarvamaan mukaan järkevä keino vähentää tarkastuksia. ”Tarkastuksiin käytetään neljä miljardia euroa vuodessa. Komission täytyy selvittää, mitä rahalla saa missäkin. Se on aivan liian paljon. Se pitäisi puolittaa”, Sarvamaa sanoo.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Suomi kävelee lankkua pitkin, Uusi Suomi

26.3.2015

Suomi on vakavampien haasteiden edessä kuin kertaakaan sotien jälkeen. Onneksi meillä sattuu olemaan eduskuntavaalit tuossa tuokiossa.

Erikoista on se, ennätysmäärä suomalaisista ei tiedä ketä äänestää.  Vajaat neljä viikkoa ennen vaaleja näyttää siltä kuin kansa olisi kävelemässä lankkua pitkin ja side silmillä. Mutta epävarmojen äänestäjien määrä saattaakin kertoa siitä, ettei kansa ole tyhmää. Kansa miettii, koska kansa tietää, että eritoten näissä vaaleissa äänellä on todella suuri merkitys.

Näissä vaaleissa on kaksi kysymystä yli muiden. Näitä äänestäjän pitää kysyä väsymättä puolueilta ja ehdokkailta:

1. Miten hoidatte Suomen talouden vakaalle pohjalle?

2. Miten takaatte Suomen turvallisuuden ja alueellisen koskemattomuuden?

Vastauksia kannattaa verrata laajaan otantaan asiantuntijoiden mielipiteitä. Tässä vertailussa yhtään poliitikkoa ei (tietenkään) saa laskea asiantuntijaleiriin. Vaikka kummassakaan kysymyksessä asiantuntijoiden mielipiteet eivät mene täysin yksiin, antaa vertailu häkellyttävän tuloksen.

Historiallisen tärkeiden vaalien alla poliitikot eivät ole valmiita lupaamaan samoja toimenpiteitä, joita asiantuntijoiden enemmistö pitää tarpeellisina – tai suorastaan välttämättöminä.

Talouden osalta lähes kaikki puolueet aliarvioivat äänestäjän älyä väheksymällä asiantuntijoiden suosittelemia sopeutustoimia ja rakenneuudistuksia.  Kun valtiovarainministeriön selvitys (joka harvemmin syyllistyy ainakaan liialliseen pessimismiin) kehottaa kuuden miljardin sopeutukseen, niin yhtä puoluetta lukuunottamatta kaikki näkevät tarpeen vähintään kolmanneksen pienempänä. Jotkut yli puolet pienempänä.

Kun upseereilta ja turvallisuuspolitiikan tutkijoilta kysytään, miten Suomen pitäisi turvata rajansa, on vastaus selvä: liittoutumalla sotilaallisesti. Kun poliitikoilta kysytään, ovat kaikki puolueet yhtä lukuunottamatta jyrkästi vastaan tai vähintään hyvin varovaisia liittoutumisen suhteen.

Yhteistä näissä asioissa on se, että poliitikot lausuvat kantansa sen mukaan, minkä olettavat olevan myös kansan selvän enemmistön mielipide. Paitsi tämän yhden puolueen tapauksessa.

Toisin sanoen, poliitikot toimivat keskimäärin juuri niinkuin aina ennenkin. Välttävät ikävien päätösten tekemistä ja varsinkaan niiden lupaamista, eli etulinjasta johtamista. Kansansuosion tuuliviirimäinen kalastelu tällaisina aikoina on kotimaan aliarvioimista.

Ehkä tässä onkin se syy, miksi ennätyksellisen moni ei ilmoita vieläkään kantaansa. Ehkä he ovat tympääntyneitä edellä kuvattuun asioiden tilaan. Suomi tarvitsee vaikeita päätöksiä, eivätkä puolueet ole niitä valmiita kohtaamaan. Kyllä kansa tajuaa.

Nyt on korkein aika kysyä, miten te ratkaisette Suomen talouden ja turvallisuuden? Ei enempää, eikä vähempää.

Julkaistu Uuden Suomen puheenvuorossa 26.3.2015.

Ajankohtaista

EPP: Sarvamaa: Kohti tehokkuusperusteisia maataloustarkastuksia

24.3.2015

”Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus EU:n maataloustarkastusten järkeistämiselle, jollaista ei koskaan aikaisemmin ole tehty”, toteaa kokoomuksen europarlamenttiedustaja Petri Sarvamaa. Hän isännöi tänään parlamentin budjettivalvontavaliokunnan keskustelua, johon osallistuivat muun muassa maatalouskomissaari Phil Hogan ja MTK:lainen viljelijä Markus Eerola.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Tukijärjestelmässä tahattomat virheet todennäköisempiä kuin virheettömyys”

Suomalainen maanviljelijä Markus Eerola on tiistaina Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kuultavana EU:n maatalouspolitiikan tukijärjestelmästä ja valvonnasta. Eerolan kuuleminen liittyy kokoomusmepin Petri Sarvamaan oma-aloitemietintöön.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaalta aloite maataloustarkastusten järkeistämiseksi

Petri Sarvamaa valmistelee talousarvion valvontavaliokunnassa oma-aloitemietintöä, jonka tavoitteena on järkeistää EU:n maataloustarkastuksia. Hän isännöi 24.3.2015 valiokunnan keskustelua, johon osallistuivat muun muassa maatalouskomissaari Phil Hogan ja MTK:lainen viljelijä Markus Eerola.

”Komissaari Hogan ajaa muutosta maatalouspolitiikan yksinkertaistamisen puolesta, ja parlamentille laatimani mietintö yhteisen maatalouspolitiikan tarkastusten tehostamisesta tukee tätä tavoitetta erinomaisesti”, sanoo Sarvamaa.

EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvät tarkastukset kuluttavat jatkuvasti enemmän aikaa ja rahaa. Esimerkiksi maksutapahtumia tarkastetaan vuosittain peräti 40 miljoonaa kappaletta. Kokonaisuudessaan tarkastuksiin käytetään vuosittain EU-alueella yli 4 miljardia euroa.

”Järjestelmä on sekä viljelijän että hallinnon kannalta erittäin raskas ja nykyisellään kestämätön. Joustamattomat ja monimutkaiset säännöt takaavat myös, että virhetasot pysyvät korkeina vuodesta toiseen”, Sarvamaa moittii.

Sarvamaan ehdottamassa uudistuksessa on kolme tuoretta painotusta, jotka auttavat sekä viljelijää että viranomaista: tarkastusten järjestämiseen liittyvän jouston lisääminen, riskiperusteisten tarkastusten laajentaminen sekä tarkastusten kustannustehokkuuden parantaminen.

”Tarkastusten tuoma taakka on yksi viljelijöiden suurimmista huolista. Mietinnöllä on tarkoitus löytää tavat keventää tätä taakkaa ja samalla parantaa tarkastusten tehokkuutta niin, että se hyödyttää kaikkia veronmaksajia”, Sarvamaa kiteyttää.

Sarvamaan aloitteesta valmistuu luonnos toukokuun valiokuntaistuntoon, jonka jälkeen raportista äänestetään valiokunnassa heinäkuun alkupuolella.

Ajankohtaista

Maaseudun tulevaisuus: Maa- ja metsätalous pääsee ensi kertaa uuden EU-parlamentin käsittelyyn

16.3.2015

Konkreettisin suomalaismepin maatalousteko uuden parlamentin toimikautena tähän mennessä on kokoomuksen Petri Sarvamaan aloite vähentää tilojen tarkastuksia. Nykyisin tarkastuksia tehdään ennalta päätetyn ohjelman mukaan. Sarvamaan ehdotuksessa tarkastuksia tehdään vain, jos siihen on jotain syytä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Meppiexpress: Sarvamaa: Investoinnit käyntiin nopeasti

13.3.2015

”Junckerin ja Kataisen investointirahasto EFSI pitää saada nopeasti toimimaan”, hoputtaa Sarvamaa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kohti energiaitsenäisempää Eurooppaa, Nykypäivä

6.3.2015

Komission viime viikolla julkistaman energiaunionistrategian ensimmäinen päätavoite on Euroopan energiaturvallisuuden parantaminen. Se on Suomen kannalta erittäin tärkeä tavoite Venäjän nykyisen ulkopolitiikan takia. Euroopan unionin on pyrittävä energiariippumattomuuteen, erityisesti riippuvuus venäläisestä kaasusta huolestuttaa minua.

Kriisitilanteessa yksi vahvimmista painostuskeinoista ulkopolitiikassa on energiansaannin katkaisu. Se lamauttaa talouden ja saattaa kotitaloudet haavoittuviksi. Siksi energiansaannin varmistaminen kaikissa tilanteissa on yksi tärkeimpiä keinoja, jolla voimme turvata itsenäisen päätösvaltamme Euroopassa.

Komissio teki viime vuoden lopulla stressitestin, jolla se arvioi Euroopan unionin riippuvuutta venäläisestä kaasusta. Stressitestissä kävi ilmi, että jäsenmaista Suomi ja Viro olisivat haavoittuvaisimpien maiden joukossa, jos Venäjän maakaasuhanat sulkeutuisivat meiltä. Suomen suurin energiantoimittaja on Venäjä – tuontienergiasta 70 prosenttia tulee sieltä, maakaasusta kaikki.

Euroopassa tarvitaan infrastruktuuria, joka mahdollistaa energian kuljettamisen yli rajojen. Suomen energiaturvallisuuden kannalta on tärkeää vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän kaasutarjonnasta. Viime vuoden lopulla Suomi ja Viro solmivat aiesopimuksen kaasuputken rakentamiseksi maiden välille. Kaasuputken on tarkoitus valmistua vuonna 2019. Lisäksi maihin on tulossa nestekaasuterminaaleja, jotka mahdollistavat kaasun kuljettamisen pitkänkin matkan takaa.

Energiaturvallisuus vaatii muiltakin osin riippumattomuutta tietyistä energian muodoista, energian tuottajista tai kuljetusreiteistä. Euroopan unioni tuo yli puolet käyttämästään energiasta unionin ulkopuolelta. Edelleen suuri osa energiasta tulee Venäjältä – noin kolmannes EU:n tuomasta maakaasusta, kivihiilestä ja raakaöljystä.

Energiaunionistrategian painopisteitä energiaturvallisuuden ohella ovat energian sisämarkkinoiden luominen, energiatehokkuus, vähähiilisyyden edistäminen sekä tutkimus, innovaatiot ja kilpailukyky. Strategian painopisteet tukevat toisiaan. Tarvitaan kaikkia niitä, jotta Euroopassa voidaan puhua energiaturvallisuuden parantamisesta ja energiariippuvuuden vähentämisestä.

On tunnustettava, että tällä hetkellä EU on riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta. On myös fakta, että Venäjä on toistaiseksi valinnut aggressiivisen ja EU:lle arvaamattoman ulkopoliittisen tien. Energiapolitiikkamme pääpaino tulee olla siinä, miten vähennämme riippuvuuttamme yksittäisistä Euroopan unionin ulkopuolisista energian tuottajista ja energian kuljetusreiteistä. Siihen tarvitaan energiaunionistrategian kaikkia osa-alueita.

Julkaistu Nykypäivässä 6.3.2015