TTIP:n ei tarvitse olla maineensa vanki, Maaseudun tulevaisuus
27.2.2015
EU:n ja Yhdysvaltain välinen TTIP-vapaakauppasopimus on herättänyt laajasti tunteita viime kuukausina. Kyseessä olisi onnistuessaan maailman kahden suurimman talousalueen välinen pitkälle kehitetty sopimus, joka poistaisi ja vähentäisi kaupan esteitä ja lisäisi sääntöjen harmonisointia.
Neuvotteluissa käydään läpi loputon määrä sääntelyä lähes kaikilta kaupan aloilta ja pyritään löytämään keinot, joilla keskinäisen kaupanteon kynnys madaltuisi. Laajuutensa ja monimutkaisuutensa vuoksi sopimusneuvottelut ovat herättäneet huolta ja hämmennystä, jonka alle on jäänyt suuri osa sopimuksen positiivisista ja talouskasvua edistävistä puolista.
Positiiviset asiat ensin: kyseessä on mahtava mahdollisuus nostaa Suomi kasvun tielle. Teknologiateollisuutemme ohella tästä hyötyisivät myös perinteisemmät alat, mukaan lukien puu-, bio- ja elintarviketuottajamme. Varsinkin ruoan myynti Yhdysvaltoihin on pitkään ollut todella kivinen prosessi, joka sopimuksen myötä yksinkertaistuisi huomattavasti. Kyseessä on erinomainen mahdollisuus laajentaa laadukkaiden erikoistuotteidemme markkinoita.
Sopimus antaisi aivan uudenlaiset edellytykset kasvuun, työpaikkojen luontiin ja kehitykseen. Ennen kaikkea se loisi EU:n ja Yhdysvaltojen kesken valta-aseman, jonka myötä EU:n ja USA:n yhteiset standardit ja vaatimukset nousisivat lähes globaalin standardin asemaan. EU ja suomalaiset olisivat pöydässä mukana, kun näitä standardeja kehitellään. Saavutettu kilpailuetu olisi pitkällä tähtäimellä keskeisen tärkeää.
Suomalaisille tärkeimmät huolenaiheet ovat olleet ruoan puhtaus, julkisten palvelujen takaaminen sekä investointisuojaan liittyvä välimiesmenettely. Siksi on syytä todeta komission neuvotteluohjeiden olevan tiukat. Sopimus ei saa tinkiä ruoan tai ihmisten turvallisuudesta, eikä pakottaa EU:ta ottamaan hyllyihin täällä kiellettyjä tuotteita, kuten hormonilihaa. Valtioiden oikeutta tarjota julkisia palveluja ei saa kyseenalaistaa. Näistä pykälistä ei suostuta edes neuvottelemaan.
Investointisuojaa koskeva kysymys on viimeisiä neuvoteltavia asioita sopimuksessa, joten on liian aikaista arvioida pykälän tarkkaa sanamuotoa. Selvää kuitenkin on, ettei kansallista demokratiaa saa alistaa kauppasopimuksella, kuten myös se, ettei lopullinen lauseke tule vastaamaan julkisuudessa esitettyjä kauhukuvia. Euroopan parlamentti äänestää sopimuksen hyväksymisestä neuvottelujen valmistuttua, eikä tule hyväksymään ehdotusta kevein perustein.
Vapaakauppa auttaa nimenomaan pieniä ja keskisuuria yrittäjiä – heitä, joihin tariffit ja muut kaupan esteet pahiten iskevät. Onnistunut neuvottelutulos antaisi taloudelle sen tarvitseman piristysruiskeen molemmilla puolilla valtamerta.
Julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 27.2.2015.
