Maaseudun Tulevaisuus: EU-asetus voi vaarantaa suomalaisen luomutuotannon
31.10.2014
Valmisteilla oleva luomuasetus vaatii, että tilan peltojen lisäksi myös kotieläimet ovat luomua. Suomen kasvuolosuhteiden vuoksi tämä ei usein ole edes mahdollista.
Ajankohtaista
Ajankohtaista
Verkkouutiset: Kokoomusmepin mukaan uusi EU-asetus ei saa vaarantaa luomutuotantoa
29.10.2014
Uuden esityksen suurin muutos on se, että tilan kaiken tuotannon pitää olla luomua. Suomessa luomun tuottaminen on usein kannattavuusrajalla ja viljelijä tarvitsee luomun tueksi myös muita tuotannonaloja.
Ajankohtaista
Jääkö EU:n budjettineuvotteluista viljelijöille syvä arpi? Maaseudun Tulevaisuus
24.10.2014
Komissio esitti viime viikon keskiviikkona esityksensä EU:n vuoden 2015 budjetin muokkaamiseksi. Etukäteen oli tiedossa, että Euroopan kireä taloustilanne tarjoaa toimijoille kovin usein vain huonoja vaihtoehtoja. Silti maataloudesta kiinnostunutta lukijaa odotti ikävä yllätys.
Komissio esittää merkittäviä lisämäärärahoja varsinkin unionin energia-, tiede- ja ulkosuhdeprojekteihin – mutta yhden lisäraha on toiselta pois. Tässä tapauksessa pääkärsijäksi näyttää nousevan maatalous ja maaseudun kehittäminen.
Määrärahoja esitetään siirrettäväksi pois maataloudesta yhteensä 448 miljoonan euron verran. Panostus energiaan ja tieteeseen on kannattava investointi, mutta lähes puolen miljardin euron kertavähennys ensi vuoden maatalousrahoista jättäisi syvän arven.
Samaan aikaan neuvostossa pyritään löytämään ratkaisu Suomen ja Baltian maiden maidontuottajien tukemiseksi Venäjän asettamien pakotteiden jatkuessa. Pakotteet muokkasivat toimintaympäristöä rankalla kädellä, kiristäen vöitä läpi eurooppalaisen elintarvikeketjun, ja maitoala on suurimpien kärsijöiden joukossa. Kotimaassa vaikutus on vielä korostunut.
Kun kansan tukea pakotteille kysyttiin, olivat viljelijät ammattikuntana vahvimmin toimenpiteiden takana. Nyt olemme tilanteessa, jossa instituutiot pohtivat yhtä aikaa rahoituksen yleistä leikkaamista ja mahdollisen erikoistuen myöntämistä. Kumman sanoman haluamme tukensa antaneiden viljelijöiden kuulevan?
Prosessi on onneksi vielä kesken, ja vaikutusmahdollisuus olemassa. Lissabonin sopimuksen myötä parlamentti sai oikeuden käyttää EU:ssa täyttä budjettivaltaa, ja tämän kokoluokan ehdotukseen ei suhtauduta kevyesti. Parlamentin budjettivaliokunta ei pidä komission esityksestä. Lopullinen vääntö asiassa käydään marraskuussa, osana komission, neuvoston ja parlamentin budjettisovittelua. Budjettivaliokunnan varapuheenjohtajana olen osa parlamentin sovittelutiimiä, ja teen jo hartiavoimin valmisteluja ja töitä, ettei maaseudun etu pääse päätöksenteossa unohtumaan.
Pakotteiden tultua voimaan korostettiin solidaarisuutta ja yhteisten ratkaisujen löytämisen tärkeyttä. Solidaarisuus tarvitsee seurakseen tekoja. Nyt on parlamentin vuoro näyttää, että tilallisen ahdinkoa ymmärretään edelleen. Haastamalla komission esityksen voimme vielä tavoitella konkreettista muutosta leikkauksen koossa.
Sovittelumenettelyn lopputuloksia on tunnetusti vaikea ennustaa etukäteen. Pöydällä on lukematon määrä asioita ja kompromissi voi taipua moneen suuntaan. Omat prioriteettini ovat kuitenkin selvät: maataloudella on puolestapuhuja sovittelupöydässä, ja keskustelu leikattavan summan suuruudesta nostetaan esiin.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.10.2014.
Ajankohtaista
Sisä-Savo: Omaleimaisuus on valttia markkinoilla
23.10.2014
EU pyrkii tukemaan enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Erikoistuminen, eettinen ja puhdas tuotanto sekä markkinoiden tunteminen auttaa pieniä tiloja pärjäämään keskimääräisen tilakoon kasvaessa.
Ajankohtaista
Petri Sarvamaa mukana EU:n budjettineuvotteluissa
22.10.2014
Parlamentti hyväksyi 22.10.2014 budjettilinjauksensa, jossa se esittää neljän miljardin euron lisäystä vuoden 2015 maksumäärärahoihin. Tämä pysäyttäisi vuodesta 2010 saakka kasvaneen maksuvajeen 25 miljardiin euroon.
”Kasvanut ongelma johtuu siitä, että jäsenmaat ovat omissa budjettilinjauksissaan jo vuosien ajan päättäneet vuotuisen maksukaton liian paljon alhaisemmaksi kuin ne kustannukset, johon maat ovat sitoutuneet. Vaarana on, että EU ei pysty maksamaan sitoumuksiaan esimerkiksi eri ohjelmiin, jotka kohdistuvat tutkimukseen, aluekehitykseen, nuorisovaihtoon tai työllisyyden edistämiseen”, Sarvamaa selvittää.
”Tällä päätöslauselmalla parlamentti haastaa jäsenvaltiot ratkaisemaan maksukriisiä. Ensi vuoden budjetin lisäksi tähän tarvitaan tämän vuoden lisäbudjetti, jossa turvataan runsaan neljän miljardin euron lisärahoitus nyt päättymässä oleville EU-ohjelmille. Alijäämää on siis kurottava umpeen yli kahdeksan miljardin euron verran.”
Sarvamaa on mukana parlamentin ja neuvoston välisessä neuvotteluryhmässä, jonka tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen budjetista marraskuun puoliväliin mennessä. Näin parlamentti voisi äänestää vuoden 2015 talousarviosta marraskuun täysistunnossaan.
Ajankohtaista
Kevyempi byrokratia, tehokkaampi valvonta, Nykypäivä
17.10.2014
EU:n varoja menee joka vuosi enemmän ja enemmän väärään tarkoitukseen. Samalla valvontaviidakko monimutkaistuu ja valvojan kyky valvoa heikkenee. Olen jatkuvasti huomauttanut siitä, että EU:n byrokratiaa pitää vähentää. Sen lisäksi jäljelle jäävää byrokratiaa pitää järkevöittää.
EU:n varojenkäytössä on yhteisesti hyväksytty kahden prosentin virhetasoraja, eli korkeintaan kaksi prosenttia tukirahoista saa mennä tahallisesti tai tahattomasti sääntöjenvastaiseen tarkoitukseen. Virheiden määrä on noussut vuodesta 2009 lähtien ja virhetaso on ollut koko ajan yli hyväksytyn rajan. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on tarkastuksissaan todennut, että suuressa osassa tapauksia jäsenmaiden olisi pitänyt havaita virheet ennen maksatuksen hakemista komissiolta. Silti maksatusta on haettu.
Tämä kertoo joko jäsenmaiden välinpitämättömyydestä tai valvontajärjestelmien tehottomuudesta havaita virheet. Oli kyse kummasta tahansa, perimmäinen syy löytyy EU-järjestelmän kykenemättömyydestä kitkeä ongelmat. Sääntöjenvastaiseen toimintaan suorastaan kannustetaan, jos siihen ei kyetä puuttumaan tehokkaasti. Samalla yhteiset varamme valuvat hukkaan.
Lisäksi sekä komissio että Euroopan tilintarkastustuomioistuin ovat todenneet, että jäsenmaat aliarvioivat virheiden määrää ilmoituksissaan. Vuonna 2013 suorien maataloustukien osalta 67 jäsenmaiden maksajavirastoa ilmoitti alle kahden prosentin virhetasosta. Komission tekemässä tarkastuksessa kävi ilmi, että ainoastaan 36 tapauksessa virhetaso oli alle 2 %, 29 tapauksessa virhetaso oli 2-5 % ja kahdessa tapauksessa jopa yli 5 %, eli jäsenmaat olivat raportoineet virheellisesti.
Europarlamentin talousarvion valvontavaliokunnan tehtävä on valvoa EU:n varojen käyttöä ja puuttua siinä ilmeneviin ongelmiin. Nykytilanne on se, että väärinkäytösten kitkemistä pitää tehostaa ja samalla byrokratiaa täytyy yksinkertaistaa.
Mielestäni ongelman ratkaisu on kolmijakoinen. Ensinnäkin on tutkittava, missä maissa ja millä toiminta-alueilla ongelmat ovat, miten suuria ne ovat ja miten pitkään ne ovat jatkuneet. Tarkempi tieto jäsenvaltioiden virheistä on jo tilintarkastustuomioistuimella. Talousarvion valvontavaliokunnan tärkein tehtävä on nyt saada yhdessä tilintarkastustuomioistuimen kanssa nämä tiedot julkiseksi.
Toiseksi valvontajärjestelmää on yksinkertaistettava. Nykyinen valvontajärjestelmä on kasvanut tehottomaksi, monimutkaiseksi ja kalliiksi. Osa jäsenmaissa tehtävistä virheistä johtuu puhtaasti siitä, että monimutkaista järjestelmää ei ymmärretä ja rahat menevät tahattomasti väärään kohteeseen. Tämä on tärkein tavoitteeni talousarvion valvontavaliokunnassa, jossa toimin EPP-ryhmän puheenjohtajana.
Kolmanneksi pitää keskittyä ongelmanratkaisuun. Kun meillä on tieto ongelmakohdista, voidaan valvontaa keventää niiden toimijoiden osalta, jotka ovat toimineet mallikelpoisesti ja tiukentaa sitä niiden osalta, joilla on ollut ongelmia. Valvonta pitää kohdistaa niihin toimijoihin ja alueisiin, joiden kohdalla väärinkäytösten riski on suurin. Lisäksi hyvästä käytöksestä palkitsemisen ohella tarvitaan mahdollisuus sakottaa väärinkäytöksistä.
EU:n rahoja käytetään jatkuvasti väärin. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, ettei parlamentti haluaisi puuttua varojen väärinkäyttöön. Tällä hetkellä parlamentti ei pysty puuttumaan ongelmiin riittävän tehokkaasti, koska sillä ei ole tarvittavia välineitä. Jotta valvontavalta olisi EU:n kansalaisten asiamiehillä, europarlamentaarikoilla, on tähän saatava muutos.
Julkaistu Nykypäivässä 17.10.2014.
Ajankohtaista
Komissaariehdokas Kristalina Georgievan kuuleminen, 2.10.2014
15.10.2014
Ajankohtaista
Uusi Suomi: Uusi Isis-tilanne aiheuttaa pelkoa Suomessa -”Passi voidaan perua”
10.10.2014
Irakiin ja Syyriaan lähteneiden taistelijoiden paluuseen ja radikalisoitumissen pitää varautua. Samalla tasapainoillaan perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä. Passilaki mahdollistaisi passien peruuttamisen.
Ajankohtaista
Suomen löydettävä keinot lieventää kotimaisten ISIS-taistelijoiden uhkaa, Uusi Suomi
Suomessa on viime aikoina herätty Syyriaan ja Irakiin matkustaneiden suomalaisten ISIS-taistelijoiden olemassaoloon ja sen vaikutuksiin. Emme ole ongelman kanssa yksin – käytännössä jokaisen länsimaan kansalaisia on suunnannut alueelle osallistuakseen taisteluihin. Internetin kautta tapahtuva propagointi ja rekrytointi ovat mahdollistaneet yksilön asteittaisen radikalisoitumisen, ilman että yhteisö tai viranomainen olisi asiaan osannut puuttua.
Nyt arviot suomalaisista ISIS-taistelijoista liikkuvat kymmenissä. Määrä on pieni, mutta se aiheuttaa silti päänvaivaa. Kyseessä ovat yksilöt, jotka ovat matkustaneet konfliktialueelle osallistuakseen taisteluihin tai tukemaan terroristijärjestöksi luokiteltavan tahon toimintaa.
Mukana on varmasti myös yksilöitä, jotka ovat toteuttaneet järjestön sanoinkuvaamattomia raakuuksia. Suomen passi takaa heille helpon kulun rajojen yli, ja mahdollistaa myös paluun Suomeen.
Kasvavana pelkona on, että taistelijat palaavat kotimaihinsa entistä radikalisoituneempina ja pyrkivät toteuttamaan terrori-iskuja viattomia ihmisiä kohtaan. Toistaiseksi näitä iskuja ei ole tapahtunut, mutta huoli on todellinen ja viranomaisten tulee olla valmiina. Niin sanotusti, jotain tarttis tehdä.
Miksi Suomen pitäisi ottaa takaisin henkilö, joka on omasta valinnastaan ja vapaasta tahdostaan lähtenyt ulkomaille tukemaan terrorismia? Enemmistön kanta varmastikin on, että ei pitäisi. Olen itse samoilla linjoilla. Asiaan liittyvät harmaan sävyt tulee kuitenkin tiedostaa ja nostaa esille. Kokonaisuus ei nimittäin ole yksinkertainen.
Kanadassa samaan kysymykseen vastattiin antamalla hallitukselle oikeus mitätöidä passit yksilöiltä, joiden voidaan epäillä liittyneen tai pyrkivän liittymään ISIS-taistelijoiden joukkoon. Suomessa vastaava toteutus olisi looginen, sillä passilaki mahdollistaa jo tämän. Passi voidaan perua henkilöltä, jonka voidaan ”todennäköisin syin epäillä syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vähintään vuoden vankeusrangaistus tai joka on epäiltynä etsintäkuulutettu taikka syytteessä tällaisesta rikoksesta.”
Todisteiden ilmetessä henkilö tulisi siis etsintäkuuluttaa epäillyistä rikoksista, jonka jälkeen passi voidaan perua ja paluu Suomeen estää.
Kysymys on kuitenkin vaikea ainakin kolmesta eri syystä.
1) Päätös passien perumisesta tapahtuu ilman oikeudenkäyntiä ja tuomiota. Päätökseen vaikuttavat seikat jäävät salaiseksi ja prosessi on kaikkea muuta kuin läpinäkyvä. Tapauksessa siis sama taho esittää syytöksen, tutkii ja tekee lopullisen päätöksen, koko ajan salaisen prosessin suojaamana. Vaikka luottoa viranomaiseen löytyykin, on yhtälö ongelmallinen.
2) Kohdasta yksi seuraa se, että salaisesta päätöksestä vastaavaa tahoa, Suomen tapauksessa todennäköisesti Supoa, tulisi jotenkin pystyä myös valvomaan. Miten tämä valvonta parhaiten järjestetään?
3) Passin perumisten kohdistaminen ISIS-taistelijoihin on voimakeino, joka herättää kansainvälisiä otsikoita. Jos Suomi on ensimmäisten joukossa asiaa ajamassa, se nostaa turhaan maamme houkuttelevuutta terrorin kohteeksi. Parempi olisi toimia yhdessä rintamassa EU-maiden kanssa.
EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto kokoontui eilen ja tänään Luxembourgissa asian tiimoilta. Pöydällä oli pyrkimykset parantaa tietojenvaihtoa EU:n sisällä, kiristää ulkorajojen valvontaa ja edistää matkustajarekisterien käyttöä. Samalla ministereillä oli mahdollisuus jakaa ajatuksia kansallisista toimista.
Käytössämme tulee olla keinot estää terrorista epäillyn henkilön paluu kotimaahan. Edessä on kiihkeää väittelyä ja tasapainoilua perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä. Siksi keskustelu keinojen sisällöstä tulisi aloittaa jo nyt.
Haaste on mittava, mutta jos Kanadan kaltainen demokraattinen, kansalaisten oikeuksia kunnioittava valtio on löytänyt tasapainon näiden kysymysten välillä, voimme toivoa että se Suomessakin on mahdollista.
Julkaistu Uudessa Suomessa 10.10.2014.
Ajankohtaista
Maaseudun Tulevaisuus: Sarvamaa kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan vetäjäksi
8.10.2014
Maatalouspolitiikan suurin haaste tulevaisuudessa on tukivalvonnan muuttaminen järkevämmäksi. Tarkastukset tulisi keskittää ongelmallisiin maihin ja jäsenvaltioiden virheet pitäisi julkistaa.
Ajankohtaista
Verkkouutiset: EU-rahojen väärinkäytösten paljastamista vaaditaan – ”häpeä, jos emme tätä tee”
2.10.2014
EU:n on pitäisi julksitaa, missä jäsenmaissa annetaan väärää tietoa EU-rahojen käytöstä. Euroopan parlamentin tehtävä on varmistaa, että veronmaksajien rahoja käytetään järkevästi ja sääntöjen mukaan.
Ajankohtaista
Sarvamaa vaatii komissaariehdokas Georgievalta maksuvirheiden julkistamista
Petri Sarvamaa vaati Junckerin komission budjettikomissaariksi ehdolla olevaa Kristalina Georgievaa pitämään huolta siitä, että maksuvirheet jäsenvaltioissa paljastetaan. Sarvamaan mukaan EU:n on jatkossa tehtävä selväksi, missä jäsenmaissa annetaan väärää tietoa EU-rahojen käytöstä. Georgieva oli parlamentin vastuuvaliokuntien kuultavana 2.10.2014.
“Kyseessä ei ole jäsenvaltioiden häpäiseminen, vaan päinvastoin. On häpeä, jos emme tätä tee”, sanoi Sarvamaa kysymyksessään komissaariehdokas Georgievalle. Sarvamaan mukaan parlamentin tehtävä on varmistaa, että eurooppalaisten veronmaksajien rahojen käyttö on turvattu.
Georgieva yhtyi vastauksessaan Sarvamaan näkemykseen siitä, että komission täytyy keskittyä jatkossa enemmän niiden jäsenvaltioiden tarkkailemiseen, joissa on eniten ongelmia. Hän ei kuitenkaan ollut valmis lupaamaan jäsenmaiden nimeämistä. Georgievan mukaan jäsenvaltioiden osoittamisessa on vaarana, että ne ryhtyvät kuurupiilosille.