Ajankohtaista

Miksi Alex? Nykypäivä

30.5.2014

Alexander Stubb julkaisi tiistaina ohjelmansa Kokoomuksen puheenjohtajavaalia varten. Olen ilmoittautunut julkisesti hänen tukijakseen jo 5.5., mutta nyt on hyvä tilaisuus käydä läpi, miksi Alexin näkemys Uudesta Noususta on kaiken tukeni arvoinen.

On Rehellistä mainita, että eurovaalitulos asetti minut asemaan, jossa puheenjohtajavaali vaikuttaa tavalla tai toisella väistämättä myös omaan tulevaisuuteeni. Olen kuitenkin kannattanut Alexia koko poliittisen urani ajan ja oppinut häneltä mittaamattoman paljon, joten olisi kummallista olla hiljaa vain tämän asetelman vuoksi.

Uutta nousua tarkastellessa sen suurimpana ansiona näyttäytyy ennakkoluulottomuus ja rohkeus nähdä, millainen maailma tulevaisuudessa odottaa. Kansainvälisyys ei ole ohimenevä trendi tai jokin pelottava voima, jolta tulisi suojautua. Se on tulevaisuuden väistämätön tila, joka on jo muuttanut taloudellista toimintaympäristöä ratkaisevasti. On vain ajan kysymys, koska poliittinen ympäristömme muuttuu perässä – ja meidän tehtävämme on olla sitä itse muuttamassa.

Modernit, menestyneet yritykset loistavat nimenomaan olemalla askeleen edellä. Kuuntelemalla, etsimällä tuoreita, rohkeita ajatuksia, ja antamalla niille mahdollisuuden. Saman tulee koskea myös politiikkaa. Alexin ohjelmassa näiden yritysten opit on sisäistetty.

Kokoomuksen eri tasoilla on huima määrä osaamista, monessa eri muodossa. Tämän moninaisuuden sisäinen ja ulkoinen arvostaminen on mahdollistanut puolueemme laajapohjaisen kannatuksen menneissä vaaleissa. Se on yhtä aikaa paras tapa saada nykyinen osaaminen täysillä käyttöön sekä tuoda puolueen pariin uusia, erilaisia, mutta yhteiset arvomme jakavia kokoomuslaisia.

Ohjelma on oikeassa suhteessa tasapainorealismia ja idealismia. Realismia on tiedostaa Suomen kansainvälinen asema ja edessämme olevat haasteet. Realismia on ymmärtää, että uusiutuminen on puolueelle ainoa tapa pysyä pinnalla. Parasta mahdollista idealismia taas on, että arvomme ovat jatkuvasti ajattelun keskiössä. Niistä kumpuaa politiikkaamme voima ja intohimo.

Vanhant totuuden on voitava kyseenalaistaa, ja omaakin toimintaamme tulee tarkastella kriittisesti. Kun muut puolueet kaivautuvat poteroihinsa, me emme jää tulee makaamaan vaan viemme keskustelua eteenpäin.

Uusiutuminen ja tulevaisuuteen varautuminen ei tarkoita nykyhetken unohtamista. Kokoomuksen tulee edelleen vastata arjen huoliin. Olemme puolue nuorille ja vanhoille, maalla ja kaupungissa, nyt ja tulevaisuudessa.

Meillä on edessämme mahtavat ehdokkaat ja mielenkiintoiset ajat. Kolme tekijää ja kolme erilaista näkemystä kokoomuksen suunnasta. Tiedän, että olemme hyvissä käsissä lopputuloksesta riippumatta. Tiedän kuitenkin myös, että Alexin suomi on juuri se visio, jolle haluan antaa mahdollisuuden. Onko meillä rohkeutta tarttua siihen?

Kirjoittaja jäi EU-vaaleissa varasijalle.

Julkaistu Nykypäivässä 30.5.2014.

 

Ajankohtaista

Onko maatalousvaliokunnalle ottajia? Maaseudun Tulevaisuus

Viime viikonloppuna sai huipennuksensa hieno vaalikevät. Paikat on jaettu, ja suomalaisten valitsemat edustajat lähtevät ajamaan isänmaan ja kansalaisten asiaa kukin omista poliittisista lähtökohdistaan. Toivon osaltani jokaiselle heistä menestyksekästä ja ahkeraa kautta parlamentissa.

Vaikka en itse koneeseen astukaan, haluan silti tarjota lukijoille pienen tilannekatsauksen Brysselistä.

Seuraava askel vaalien jälkeen on poliittisten ryhmien järjestäytyminen. Vaikka osa puolueista ei vielä ryhmäänsä tiedäkään, alkaa ryhmien välillä samalla kulisseissa kisa valiokuntapaikkojen jakamisesta. Lopullisesti edustajien valiokunnat on tiedossa heinäkuun alussa.

Euroopan kansanpuolue EPP ja sosiaalidemokraattien S & D ovat tulevassakin parlamentissa edelleen kaksi suurinta ryhmää. Näille ryhmille varataan eniten paikkoja tärkeimmistä, lakia säätävistä valiokunnista, joihin lukeutuu tietysti myös maatalousvaliokunta.

MTK toivoi ennen vaaleja, että kotimaisen maatalouden asioita hoitamaan saataisiin mahdollisimman monta edustajaa. Tämä toive ei ainakaan alustavasti toteutunut. Voimme kuitenkin arvioida tilannetta kunnolla vasta valiokuntapaikkojen jaon jälkeen.

Viime vaalikaudella oli helppo nähdä, kuinka tärkeää on että maatalousvaliokunnassa on suomalaisedustus, ja se opetus ei ole mennyt ainakaan kokoomukselta ohi. Toivottavasti suomalaisjäsen saadaan myös nyt. Paikkojen jakaminen on monimutkainen yhtälö, mutta maatalousvaliokunnan täys- tai varajäsenyys varsinkin EPP-mepille antaisi hyvän lähtökohdan tulevalle kaudelle kotimaisen viljelijän kannalta.

Sopii tietysti kysyä, miksi jäsenyyttä pitäisi toivoa juuri EPP-mepille? Vastaus löytyy parlamentin tavasta jakaa tärkeimmät lakipaketit ryhmien välillä. Isoilla ryhmillä on parhaat mahdollisuudet saada itselleen isoimmat kokonaisuudet, ja näin päästä nimittämään paketille pääneuvottelija eli raportööri.

Jos muistelemme viime capuudistusta, siihen liittyvistä neljästä keskeisestä säädöspaketista kaksi annettiin EPP:lle ja kaksi S & D:lle. Siirtymäkauden säädöspaketti tuli myös EPP:lle. Syksyllä käsittelyyn tuleva EU:n metsästrategia on sekin EPP-neuvottelijan heiniä.

Sama tilanne tulee toistumaan, kun yhteisen maatalouspolitiikan välitarkastusta ja seuraavan uudistuksen pohjatyötä lähdetään tekemään. On selvää että EPP ja S & D tulevat jälleen olemaan vahvoilla neuvottelupaikkojen jaossa.

Ei ole mitään syytä väheksyä muista ryhmistä tulevien suomalaismeppien työtä, jokainen puheenvuoro Suomen maatalouden puolesta on tärkeä. Silti, parlamentin elämään kuuluu, että omasta ryhmästä tulevaa kritiikkiä kuunnellaan huomattavasti tarkemmin kuin poliittisen kilpailijan esittämää. Vaikuttaminen on aina kovan ja vaikean työn tulos, mutta EPP:n edustajalla on pääsääntöisesti kammettavanaan muutama kivi vähemmän.

Joskus ne muutamat kivet voivat vielä ratkaista sen, asettuuko parlamentti myös tulevaisuudessa ymmärtävälle kannalle erityisolosuhteidemme huomioimisessa.

Puoluekannasta riippumatta Brysselissä odottaa siis muhkea talikko ottajaansa. Heinäkuussa tiedämme, onko kukaan siihen tarttunut.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.5.2014.

Ajankohtaista

Leijonien opetuksia, Uusi Suomi

24.5.2014

Leijonat taistelee tänään paikasta MM-finaalissa. Kanadan kaato puolivälierässä oli huikea suoritus joukkueelta, jolta ei paljoa odotettu. Odottaa olisi ehkä voinut, sillä taikurivalmentaja Erkka Westerlundin näytöt ovat huikaisevat.

Viimeistään Sotsin olympiapronssi todisti, kuinka tärkeää Suomen kaltaiselle kiekkomaalle on se, että joukkueen peräsimessä on paras mahdollinen osaaja. Tuloksena on saavutuksia, joihin tämän kokoisen valtion ei pitäisi näin tasaisesti pystyä.

Westerlundin johtamistyylissä voi nähdä yhteiskunnallisestikin merkittävän murroksen jäljet. Erkka on huippuammattilainen, jonka auktoriteetti perustuu piinkovaan tietotaitoon ja ihmisjohtamiseen. Perinteiset karjumalla ja kiroilemalla johtavat valmentajat ovat vähenemään päin.

Sama ilmiö on huomattavissa yhtä lailla niin politiikan kuin yritysjohtamisenkin puolella. Uudet menestyjät ovat hyvin verkottuneita, monipuolisen substanssin hallitsevia ja avoimia uusille ajatuksille. Juuri tällaisia ammattilaisia Suomi tarvitsee maailmalle.

Huomenna kansa valitsee 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Uskon, että näemme yllä olevan ilmiön toistuvan myös vaalien lopputuloksessa. Erkan tavoin myös poliitikoillamme on mahdollisuus saada parlamentissa aikaan huomattavan paljon enemmän kuin Suomen kokoisen maan painoarvo antaa olettaa.

13 edustajaa ei ole paljon, mutta jotkut on kuitenkin paikoille valittava. Ei ole yhdentekevää, keitä he ovat. Oikeat 13 edustajaa pystyvät tekemään vakuuttavaa jälkeä.

Leijonat ehtivät opettaa toisenkin tärkeän asian näissä kisoissa. Vaikuttaminen on muuttunut, kansalla on pääsy seuraamiinsa henkilöihin suoremmin ja tehokkaammin kuin ikinä aikaisemmin. Tämä kävi viimeistään selväksi Jori Lehterän kirotessa, kuinka Twitter oli täynnä kritiikkiä heikosti menneen alkulohkon jälkeen.

Lehterä sai kansalta suoraa palautetta ja nakutti 0+3 pelissä, joka oli pakko voittaa.

Huomattavan paljon jääkiekkoa paremmin tämä suora palaute sopii kuitenkin politiikkaan. Moni kokee edelleen, että mepiksi päästyään edustajat katoavat kaukaiseen Brysseliin, eikä heistä kuule mitään viiteen vuoteen. Käytännössä jokainen ehdokas on kuitenkin sosiaalisessa mediassa aktiivinen. “Katoaminen” Brysseliin ei enää onnistu, vaikka haluaisikin.

Yksittäisellä ihmisillä on Twitterin kautta suora linkki häntä edustaviin poliitikkoihin. Jos hommat menee putkeen, laittakaa viestiä. Jos on parannettavaa, laittakaa ehdotuksia. Ne ajat, jolloin vaalit olivat ainoa tapa ilmaista kantansa politiikan tilasta ovat kaukana takana. Nyt suora yhteys säilyy koko viiden vuoden kauden ajan.

Näin ei tarvitsisi Lehteränkään olla ainoa joka sisuuntuu palautteesta ja kuittaa sen huippusuorituksella.

Kohta jännitetään miten Suomen käy. Jääkiekossa ja vaaleissa. Pelaajat ovat tänään valmiita. Nappisuoritus niin huomenna pelataan maailmanmestaruudesta.

Huomenna on myös äänestäjän vuoro olla valmiina. Silloin valitaan Suomelle pelaajat parlamenttiin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Uurnille ehtii Leijonien pelistä huolimatta. Käykää ottamassa kantaa ja tehkää hyviä valintoja.

ps. Yle julkaisi torstaina arvionsa läpimenijöistä. Arvio antoi kokoomukselle neljännen paikan ja asetti minut viidenneksi sillä listalla. Asiantuntijoiden kommentti oli, että nousu on mahdollista, mutta kovan työn takana.

Asiantuntijat olivat yhtä positiivisia ennen Suomen MM-puolivälierää Kanadaa vastaan. Erkka ja miehet näyttivät taas, ettei kommentoijille kannata antaa turhan paljon painoarvoa. Media antaa arvauksiaan, mutta onneksi itse pelit pelataan tuolla kisoissa.

Näin myös huomenna. Ei pidä yllättyä, jos Suomi on finaalissa ja läpi menneiden joukko näyttääkin erilaiselta kuin torstaina arvattiin.

Tsemppiä Leijonat.

Julkaistu Uuden Suomen puheenvuorossa 24.5.2014.

Ajankohtaista

Uusi Suomi: Vaatimus Suomesta: Ukrainen kriisi ”muutti tärkeysjärjestyksen”

22.5.2014

EU:n pitää lisätä energiaomavaraisuuttaan ja metsien käyttöä. Tulevaisuuteen voidaan varautua löytämällä uusia energiapoliittisia ratkaisuja.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Mistä näissä vaaleissa on kyse? Uusi Suomi

Sunnuntaina valitaan Euroopan parlamentti uudelle viisivuotiskaudelle. Uuden parlamentin vastuulle jää Eurooppa, jonka toipuminen talouskriisistä on vasta orastavassa alussa.

Ukrainan kriisi on osaltaan vaikuttanut koko mantereen tilanteeseen ja asioiden tärkeysjärjestykseen. EU on ennen kaikkea rauhan unioni, mutta turvallisuuden säilymiseksi meidän on varauduttava. Asemamme pitää olla mahdollisimman vahva ja yhtenäinen. Energiapolitiikan osalta EU:n on löydettävä uusia ratkaisuja nopeasti.

Energiaomavaraisuutta on lisättävä voimakkaasti ja uusiutuvien raaka-aineiden, ennen kaikkea metsän, käyttöä on kasvatettava reilusti. Kansalliset voimavarat on saatava täysillä käyttöön tavoitteen toteutumiseksi. Parlamentin tehtävänä on mahdollistaa tämä luomalla järkevää, realiteetit tunnustavaa energiapolitiikkaa. Se taas vaatii edustajia, jotka ovat sitoutuneita talouskasvun tukemiseen.

Vahva parlamentti antaa isossa ryhmässä toimivalle mepille todellisen kanavan, jota kautta vaikuttaa. Näissä tapauksissa on oleellista, että neuvottelutehtäviä ovat hoitamassa aktiiviset, osaavat suomalaiset. Rakentavasti, kotimaan edusta huolehtien.

Omien valiokuntieni asioissa tämä näkyi. Maatalousvaliokunnassa päätimme yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta, jolloin huolehdin Suomen haastavien tuotanto-olosuhteiden huomioimisesta. Liikennevaliokunnassa varmistin kotimaisten kuljetusyrittäjien oikeuden jatkaa nykyisellä kalustolla rajat ylittävässä liikenteessä.

Osaava meppi lakia säätävässä valiokunnassa on suuri mahdollisuus. Samoin on vahva, vastuunsa tunteva ja yhteistyökykyinen parlamentti. Lopulta näissä vaaleissa on kyse juuri tällaisten mahdollisuuksien käyttämisestä.

Julkaistu Uuden Suomen Puheenvuorosssa 22.5.2014.

Ajankohtaista

Mitä olen saanut aikaan Euroopan parlamentissa?

20.5.2014

Olen noussut parlamentin suurimmassa ryhmässä, Euroopan kansanpuolueessa (EPP:ssä) tunnetuksi tekijäksi. Tämä on edellyttänyt väsymätöntä verkostoitumista.

Onko tästä näyttöä?

On. Minut valittiin ryhmämme varapuheenjohtajaksi talousarvion valvontavaliokuntaan vain puolitoista vuotta parlamentissa toimittuani.

Onko tässä kaikki?

Ei todellakaan. Ajoin viime syksyn aikana läpi Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkumisen seitsemällä vuodella. Ensin parlamentin maatalousvaliokunnassa murskaenemmistöllä ja sen jälkeen parlamentin täysistunnossa. Tämä ratkaisi tärkeältä osalta ongelman, joka oli hiertänyt Suomea jo vuosikausia.

Vieläkö muuta?

Olen hoitanut yhteensä yli 70 neuvottelutehtävää. Näistä 33 on omia mietintöjä. Olen siis toiminut vaikutusvaltaisessa raportöörin tehtävässä useammin kuin yleensä toimitaan kokonaisella parlamenttikaudella. Tämän olen tehnyt vajaassa puolikkaassa toimikaudessa, koska nousin parlamenttiin varasijalta vasta maaliskuussa 2012.

Onko vielä jotain?

Itse asiassa kyllä on. Olen vaikuttaja talousarvion valvonnan ja maatalouden lisäksi myös kolmannessa valiokunnassa. Liikennevaliokunnan jäsenenä olin mukana parlamentin neuvottelutiimissä, kun päätimme EU:n uudesta katsastuslainsäädännöstä. Neuvottelutiimin jäsenenä vaikutin voimakkaasti siihen, että parlamentti luopui vaatimuksestaan tehdä kaikkien moottoripyörien katsastuttaminen pakolliseksi. Suomalaisille moottoripyöräilijöille tämä oli varsin mieluisa ratkaisu. Meidän olosuhteissamme pakkokatsastuksesta ei olisi ollut hyötyä.

Tämän lisäksi olin ryhmäni pääneuvottelija ns. rekkamietinnössä. Onnistuin toimillani varmistamaan sen, että Suomen vientiteollisuus voi jatkossakin kuljettaa tavaroitamme Manner-Eurooppaan myös maanteitse.

Tämä on muuten kaiken EU-toimintani keskiössä. Että Suomi voisi toimia unionissa parhain mahdollisin edellytyksin. Siksi yritin kerätä heti parlamentissa aloitettuani keväällä 2012 vastarintaa myös ns. Rikkidirektiivin lykkäämiseksi.

Suomi tarvitsee Euroopan unionissa ennen kaikkea hihankäärijöitä.

Ajankohtaista

Maanomistaja 2/2014: Eurovaaliehdokkaiden tentti

EU:n ei pitäisi luoda turhaa hierarkiaa puunkäytön säätelemiseksi. Keinot yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi löydetään parhaiten kansallisesti.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Kriisirahasto jakaa ehdokkaiden näkemykset

17.5.2014

Pankkien pitää hoitaa asiansa hyvin, jotta talletussuojarahaston perustaminen on hyväksyttävää.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: ”Keskustan eurosekoiluissa on kestämistä”

Etelä-Suomen maataloustuelle saatiin jatkoa kokoomuksen johdolla. Vanhan siirtmäkauteen perustuneen tuen tilalle löydettiin uusi pysyvämällä pohjalla oleva ratkaisu.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Sarvamaa: Rehnin 141-kritiikki tuulesta temmattua – YLE uutiset 16.5.2014

16.5.2014

Ajankohtaista

Tieverkosta säästäminen heikentää koko taloutta, Uusi Suomi

Vaalikampanjani on vienyt minua vauhdilla ympäri Suomea koko alkuvuoden. Tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä on taittunut pitkin kotimaamme teitä. Voin sanoa nähneeni tiestömme kokonaiskuvan, sen rapistuvan kunnon ja välittömän korjaustarpeen.

Parlamentin liikennevaliokunnan ainoana suomalaismeppinä olen tutustunut perusteellisesti Suomen liikenteen erityispiirteisiin ja yrittänyt oppia myös muiden maiden tilanteista. Yksi asia on noussut päivänselvästi esiin: infrastruktuurin on pakko olla kunnossa, jotta taloudella olisi edellytykset toimia.

Yhtälö talouden ja infrastruktuurin välillä tiedostettiin EU:ssa myös rahoituskehyksen kakkua jakaessa. Verkkojen Eurooppa -rahoitusinstrumentti joutui suurten säästöjen kohteeksi, mutta leijonanosa säästöistä kohdennettiin energiaverkko- ja tietoliikennepuolille. Eurooppalaisten tie- ja raideverkkojen kehittämiseen varattiin lopulta reilu 23 miljardia euroa seuraavan seitsemän vuoden aikana.

EU:n on valmis osallistumaan kustannuksiin myös kotimaisissa hankkeissa, mutta jokainen projekti vaatii kansallista osarahoitusta. Verkkojen Euroopan kautta EU on valmis tukemaan jokaista investoimaamme euroa unionin yhteisillä rahoilla yli kolmessakymmenessä eri raide- ja satamaprojektissa, joilla Suomi saataisiin logistisesti yhä lähemmäs Eurooppaa. Ilman panostusta tämäkin tarjous jää käyttämättä.

Suomen todelliset verisuonet, maantiet, ovat yleiseurooppalaisesti vähemmän keskeisiä. Näistä meidän tulee itse pitää huoli, sitä vastuuta emme voi sälyttää muille.

Suomen tilanne eroaa muusta Euroopasta niin, että pieni väkilukumme ja pitkät etäisyytemme jättävät meidät kovin usein ilman järkeviä vaihtoehtoja kulkemisen suhteen. Junaliikenteen puolella verkkomme kyllä toimii, mutta sen kattavuus ei yksinkertaisesti aina mahdollista raskaan liikenteen siirtämistä raiteille tai vapaa-ajan liikkumisemme hoitamista junalla. Kuinka monen kesämökki tai mummola sijaitsee juna-aseman välittömässä läheisyydessä?

Kokonaisuus sitoo meidät kiinni teihimme ja toimivasta tieverkosta tulee elämisen edellytys. Liiketoiminta, perhe-elämä ja harrastukset ovat kaikki yhtä lailla kiinni perille pääsemisestä. Moderni elämä on aina liikkeessä, ja jouheva liikenne vaikuttaa kaikkeen.

Mikään yllä olevasta ei ole yllättävää tai kiistanalaista. Siksi onkin pelottavaa, kuinka huonoon kuntoon olemme tiemme päästäneet. Taloudellisesti ajat ovat olleet vaikeat, ja olen itsekin vaatinut budjetin tasapainottamista. Tiedän, että jostain on leikattava. Kehysriihessä leikkaukset kohdistuivat jo ennestään karuun tilaan ajautuneihin tieverkon ylläpitorahoihin.

Tässä on nyt harkinnan paikka. Ei kehysriihen päätöksissä, vaan tulevissa painotuksissa tierahoituksen suhteen. Tämän suuntainen kehitys on jatkunut jo niin pitkään että esimerkit ovat konkreettisesti jokaisen kansalaisen nähtävissä ympäri Suomea. Pelkästään tieturvallisuuden nimissä on selvää, että rahaa on ensi hallituskaudella panostettava tieverkon kuntoon.

Viisaus ei aina asu Brysselissä. Tällä kertaa kuitenkin huomio on kiinnitetty ajoissa liikenteen ja talouden väliseen linkkiin ja kehitykseen on alettu panostaa kunnolla. Ratkaisu on kaukonäköinen ja tärkeä. Ilman toimivia edellytyksiä eivät talouden pyörät voi pyöriä. Kauanko kestää, että Suomessa herätään taas tiedostamaan tämä totuus?

Julkaistu US:n puheenvuorossa 16.5.2014.

Ajankohtaista

Ilta-Sanomat: Sarvamaa ja Terho Taistelupari-väittelyssä

15.5.2014

Uskottavin valinta perussuomalaisten euro-ryhmäksi olisi ECR. Puolueen pitäisikin kertoa äänestäjilleen, millaista politiikkaa ryhmä ajaa Euroopan parlamentissa.

Lue uutinen ›