Yle: Sarvamaa pistäisi EU-tukitarkastajat kiertoon
30.12.2013
Toisesta jäsenmaasta tuleva tarkastaja tulkitsee sääntöjä rennommin ja lisäisi tarkastusten tasapuolisuutta. Suomessa EU:n direktiivejä sovelletaan muita valtioita tiukemmin.
Ajankohtaista
Ajankohtaista
Suomen vientikuljetukset vaarassa, Turun Sanomat
18.12.2013
Kun ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino ylittää 100 tonnia ja pituus on 33 metriä, herää monissa tiellä liikkujissa huoli omasta turvallisuudesta. Joskus huoli on myös teiden kestävyydestä ja siitä, mistä rahat niiden kunnossapitoon löytyvät.
Tiestön vakuutetaan kestävän kyllä rekat. Paljon suurempi ongelma ovatkin varmasti talvirenkaiden nastat, jotka syövät suomalaisten teiden päällysteet rouheeksi.
Ainakin kahvipöytäkeskusteluissa elää käsitys, että Suomen teille ilmaantuneet erikoispainavat ja pitkät rekka-autot olisivat EU-säädösten tulos. Käsitys on väärä.
Suomessa päättäjät ovat halunneet, että maamme rajojen sisäpuolella tavaraa voidaan kuljettaa huomattavasti tyypillistä eurorekkaa suuremmilla yhdistelmillä. Syy on etäisyyksissä, taloudellisuudessa ja nyttemmin myös ilmastopolitiikan tavoitteissa.
Miksi maksaa kahdesta eri autosta, jos sama määrä tavaraa mahtuu yhden vetoauton perään? Tai miksi tupruttaa taivaalle kahden rekkanupin päästöt, jos sama homma hoituu yhdellä?
Suomessa tavaraliikenteen maantiekuljetukset on siis järjestetty kuta kuinkin järkiperäisesti. Samaa ei voi sanoa manner-Euroopasta. Tämä on käynyt minulle selväksi, kun olen alkusyksystä lähtien ollut vastuussa Euroopan parlamentin suurimman ryhmän, EPP:n kannanmuodostuksesta raskaan kuljetuskaluston massoja ja mittoja säätelevään direktiiviin.
Kyseinen direktiiviehdotus ei puutu jäsenvaltioiden sisäisiin päätöksiin rekkojen massoista ja mitoista. Mutta EU-valtioiden keskinäiset rajat ylittävää liikennettä se koskee, ja tässä piilee Suomelle suuri vaara.
Mietinnöstä parlamentissa vastaava raportööri, itävaltalainen sosiaalidemokraattien meppi Jörg Leichtfried haluaa kieltää niin sanotut moduuliyhdistelmät eli EMS-rekkoina tunnetut ajoneuvot.
Nämä EMS-rekat taas ovat suomalaisen kumipyöräviennin selkäranka. Samalla tavalla myös Ruotsi ja lisääntyvässä määrin Tanska hoitavat maantiekuljetuksensa näillä moduuliyhdistelmillä. Vuonna 2011 myös Hollanti päätti virallisesti, 10 vuoden perusteellisten tutkimusten jälkeen, sallia EMS-ajoneuvoyhdistelmät.
Leichtfried ja kaikki muutkin itävaltalaismepit kuuntelevat vaalien lähestyessä herkällä korvalla kansaa, kuinkas muuten. Heidän mukaansa EMS-rekat uhkaavat Alppien infrastruktuuria, syövät loputkin raideliikenteen tavarakuljetuksista ja pidemmän päälle lisäävät myös kasvihuonekaasujen päästöjä, kun maantiekuljetusten taloudellisuus pääsee kasvavassa kuljetusvirrassa niskan päälle.
Europarlamentin poliittisessa kielenkäytössä näitä moduuliyhdistelmiä kutsutaan tarkoituksellisesti mm. Gigaliner-, Megatruck- ja Monster truck -nimillä. Tosiasiassa ne ovat varsin maltillisen kokoisia kapistuksia, kun niitä verrataan nyt Suomen teillä luvan saaneisiin 33-metrisiin ja 110-tonnisiin kuljetuspeleihin.
EMS-yhdistelmä on 25,25 metriä pitkä ja painaa maksimissaan 60 tonnia. Ja nyt nämä ruotsalaisen kuorma-autoteollisuuden EU-jäsenyyteen kehittämät ”Viikinkien EU-rekat” halutaan Euroopan parlamentissa siis kieltää.
Edessä on Suomen kuljetusalalle aivan kohtalokkaan tärkeä päätös. Toteutuessaan kielto olisi samalla kuin toinen rikkidirektiivi maamme vientiteollisuudelle.
Innsbruckin eteläpuolelta Brennerin solasta Italian Modenaan kulkeva A22-moottoritie on tunneleineen ja siltoineen valjastettu vapaan rekkaliikenteen vastaiseen poliittiseen taisteluun. Se ei kuulemma kestäisi ”hirviörekkoja” eli meidän moduuliyhdistelmiämme. Erityisesti tätä argumenttia olen miettinyt joka kerta kun olen itse ajanut Turun ja Helsingin välistä moottoritietä. Kummasti rekat vaan kulkevat sen tunneleissa.
Parlamentissa muutosesitysten jättöaika päättyi 5.12. Nyt kaivetaan asemia ja hiotaan taktiikkaa. Tammikuussa keskustelemme asiasta liikennevaliokunnassa ja helmikuussa äänestämme.
Viimeistään huhtikuun täysistunnon jälkeen tiedämme, miten kävi suomalaisille maantiekuljetuksille manner-Eurooppaan. Ja siitähän ei kulu kuin kotvanen vuoden 2015 alkuun, jolloin rikkidirektiivin määräykset astuvat Suomen lähivesillä voimaan.
Koska kiskot vievät Suomesta vain itään ja lentokerosiini on aika kallista, sopii toivoa että järki voittaa tässä rekka-asiassa.
Ajankohtaista
Verkkouutiset: ”Voitto suomalaisille moottoripyöräilijöille” – EU-katsastuspakko ei tule Suomeen
Teknisistä vioista johtuvat moottoripyöräonnettomuudet ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Katsastuksilla ei olisi enää pystytty lisäämään moottoripyörien turvallisuutta.
Ajankohtaista
Hätähuuto viljelijöiden puolesta, Maaseudun Tulevaisuus
Irlannissa kansanedustaja kirjoitti syyskuussa maatalousministerille: ”On tärkeää, että psykologit ryhtyvät kouluttamaan tilatarkastajia mielenterveyteen ja itsemurhiin liittyvistä oireista.” Edustajan mukaan Irlannissa on syytä olla huolissaan epidemiaksi muuttuvasta viljelijöiden itsemurha-aallosta. Viljelijöiden ei pitäisi elää tarkastajien pelossa, päättää kansanedustaja Fidelma Healy Eames haastattelun Independent -lehdelle.
Lokakuussa Ranskasta kuultiin kamalia uutisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan maan 55-64 -vuotiaat miespuoliset maanviljelijät päätyivät vuosina 2007-2009 itsemurhaan lähes 50 % useammin kuin kansallinen keskiarvo samalla viiteryhmällä. Erityisen synkkä tilanne on lihankasvattajilla ja maidontuottajilla. Nyt Ranskan maatalousministeriö käynnistää jatkotutkimusta, jotta selviää, onko tilanne pahentunut entisestään. Kiireellisenä hankkeena ruokaherkkujen suurvalta järjestää viljelijöille kansallista puhelinpalvelua, jonne ahdistuneet tuottajat voivat soittaa synkimmällä hetkellään.
Mutta kuka tutkii Suomen tilannetta? Itse kierrän jonkin verran kotimaata ja tapaan ammatistaan ylpeitä viljelijöitä. Sen perusteella mitä kuulen, pelkään että tilanteemme ei välttämättä eroa suuresti Ranskasta tai Irlannista. Nyt olisi kiireellinen tarve käynnistää perinpohjainen selvitys suomalaisviljelijöiden henkisestä tilasta. Enkä minä edes näe enkä kuule heidän tilaansa, joilla hätä on suurin.
Poikkeuksetta eniten mieltä polttava asia suomalaisilla maatiloilla ovat tilatarkastukset. On järkyttävää, että tarkastukset ovat viljelijöille ahdistava ja pelkoa tuova asia, kun niiden pitäisi olla mahdollisuus katsoa asioita yhdessä tarkastajan kanssa. Umpikujaan vieviä syitä on varmasti monia, kuten tukiviidakko, yksinäisyys ja epävarmat tulevaisuuden näkymät. Viimeinen niitti saattaa kuitenkin usein olla ulkopuolinen tekijä, joka häpäisee viljelijän.
Näiden suomalaisviljelijöiden kertomusten kannustamana esitin tänä syksynä Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnalle, että tarkastajien pitäisi koulutuksensa osana nähdä eri maiden valvontakäytäntöjä. Samoin esitin, että viljelijöille pitää järjestää erityinen mahdollisuus valittaa kokemastaan kohtelusta, jos he voivat näyttää toteen, että tarkastus on aiheuttanut kohtuutonta vaivaa. Parlamentin maatalousvaliokunta äänestää näistä esityksistä nyt tiistaina, 17.12.
Ongelman laajuus valkeni minulle toden teolla vasta marraskuussa, kun kerroin esityksistäni oman poliittisen ryhmäni maatalousmepeille. Kokous sai aivan uuden suunnan; Irlannin edustaja Mairead McGuinness nosti pöydälle irlantilaisviljelijöiden mielenterveysongelmat ja itsemurhat. Hänen jälkeensä Ranskan Michel Dantin kertoi meille Ranskan tuoreista itsemurhauutisista. Kokous päättyi sekaviin tunnelmiin. Tajusimme, että olimme osuneet puolivahingossa todella suuren asian äärelle, ja päätimme palata asiaan.
Tuosta marraskuun kokouksesta sikisi ajatus tähän kirjoitukseen. Asia on selvitettävä ja apua on saatava tarjolle. Ei kenenkään pidä joutua tilanteeseen, jossa elämä käy toivottomaksi sen takia, että haluaa viljellä maata, kasvattaa eläimiä tai tuottaa maitoa.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 16.12.2013.
Ajankohtaista
Uusi Suomi: Suomalaiset vapaakaupasta: ”Kova pala purtavana”
17.12.2013
EU:n tavoitteena on vapaakauppasopimus, joka turvaa jäsenmaiden oikeudet. Yhdysvaltojen kanssa solmittava sopimus on nostanut enemmän hälyä kuin vapaakauppasopimus Kanadan kanssa, joka julkaistiin viime viikolla.
Ajankohtaista
Amerikan peikko ja vapaakauppa, Uusi Suomi
16.12.2013
Helsingin Sanomat teki loppuviikosta juttua EU:n ja Yhdysvaltojen neuvotteilla olevasta vapaakauppasopimuksesta. Erityinen mielenkiinto kohdistui sopimukseen kaavailtuun investointisuojaan. HS kysyi kaikilta Suomen europarlamentaarikoilta seuraavan kysymyksen:
”Sisältääkö kauppa- ja investointisopimus investointisuojan ja riitojenratkaisumekanismin takia riskejä Suomen demokratialle?”
Vastasin ”ei”. Ja vastaan edelleen ”EI”. Suomen demokratia voi olla moneltakin taholta joskus uhattuna, mutta vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa ei ole mikään niistä syistä.
Oli masentavaa lukea HS:n juttu ja todeta, että siinä kysymys väitettiin esitetyn meille mepeille muodossa: ”Sisältääkö sopimus investointisuojan takia riskejä Suomelle?”
Demokratian uhattuna olemisesta ei mainittu meppien vastaustaulukossa mitään. En tiedä, uskovatko ”KYLLÄ” -vastauksen antaneet kollegani oikeasti Suomen demokratian olevan uhattuna tämän TTIP-sopimuksen vuoksi. Se on heidän asiansa.
Edelleen HS kysyi:
”Oletko huolissasi investointisuojasta ja sen mahdollisista vaikutuksista/uhista Suomelle?”
Vastasin ”en ole”. Mutta perustelin myös seuraavasti: ”Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö neuvottelut pidä viedä läpi ja sellaiseen lopputulokseen, että Suomen kansallisesta edusta pidetään huoli.”
Ja niin edelleen. Voit lukea kaikki Hesarin kysymykset ja täydelliset vastaukseni perusteluineen nettisivuiltani www.petrisarvamaa.eu.
Mediakritiikin jälkeen varsinaiseen asiaan. Pari faktaa:
1) EU-USA -vapaakauppasopimuksesta, siihen tulevasta investointisuojasta ja riitojenratkaisumekanismista on vasta käynnistetty neuvottelut. Ensimmäistäkään luonnosta mistään tekstin osasta ei vielä ole.
2) EU on nimenomaan asettanut selkeäksi tavoitteeksi sopimuksen, joka turvaa jäsenvaltioiden oikeudet. Sopimus ei saa rikkoa perusarvojamme ”eikä rajoittaa oikeuttamme säännellä näitä kysymyksiä haluamallamme tavalla”, toteaa Euroopan unionin komissio.
3) Suomi on valtiona maailman sivu solminut kauppasopimuksia, joissa on ollut vastaava investointisuojamekanismi.
4) EU:n komissio on ollut prosessissa poikkeuksellisen avoin. (Komissiota on etenkin vasemmistoliberaalin The Guardian -sanomalehden ylläpitämässä kirjoittelussa syytetty salailusta) Voit perehtyä komission tiedotuslinjaan sen nettisaitilla trade.ec.europa.eu tai suomeksi www.ec.europa.eu/index_fi.htm. Hae suomenkieliseltä etusivulta hakukoneella TTIP ja saat erittäin laajan tietopaketin.
Kriittinen pitää olla ja kysymyksiä pitää esittää silloin, kun vielä ehtii. Mutta jotenkin minusta tuntuu, että mekkala on erityisen suuri siksi, että kyseessä on vapaakauppasopimus juuri Yhdysvaltojen kanssa. Kun EU julkisti pari viikkoa sitten vapaakauppasopimuksen Kanadan kanssa, ei ensimmäistäkään rumpua lyöty. Vaikka kyseessä ovat aivan samat asiat.
Eurooppalainen suhde Yhdysvaltoihin on traumaattinen.
Julkaistu Uudessa Suomessa 16.12.2013.
Ajankohtaista
Verkkouutiset: Sarvamaa varoittaa MT:ssä viljelijöiden itsemurha-aallosta
EU-tarkastukset lisäävät maanviljelijöiden itsemurhia Ranskassa ja Irlannissa. Myös Suomessa tarkastukset, tukiviidakko ja yksinäisyys ahdistavat viljelijöitä.
Ajankohtaista
Turun Sanomat: Suomi säilyttää paikkansa EU:n tilintarkastustuomioistuimessa
Euroopan parlamentin suurin ryhmä EPP äänesti jäsenmäärän vähentämisvaatimuksia vastaan.
Ajankohtaista
Automaattinen tietojenvaihto lääkkeeksi veropetoksiin ja veronkiertoon 11.12.2013
Ajankohtaista
Mitä HS kysyi? Kysymykset ja täydelliset vastaukseni.
Helsingin Sanomat kysyi kaikilta Suomen 13 europarlamentaarikolta, sisältääkö neuvotteilla oleva EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus investointisuojan takia riskejä Suomelle. Tai näin HS:n jutussa kerrottiin.
Todellisuudessa kysymys esitettiin muodossa ”-Sisältääkö kauppa- ja investointisopimus investointisuojan ja riitojenratkaisumekanismin takia riskejä Suomen demokratialle?”
On aivan selvää, että riskien kohdistuminen ”Suomen demokratialle” on huomattavasti vakavampi ja kaiketi myös korkeamman toteutumiskynnyksen takana oleva käsite kuin yleisempi ”riski”.
Näin Hesari siis kysyi ja näin vastasin:
-Kannatatko kauppa- ja investointisopimusta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä?
KYLLÄ.
-Sisältääkö kauppa- ja investointisopimus investointisuojan ja riitojenratkaisumekanismin takia riskejä Suomen demokratialle?
EI.
-Oletko huolissasi investointisuojasta ja sen mahdollisista vaikutuksista/uhista Suomelle?
EN OLE.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö neuvottelut pidä viedä läpi siten ja sellaiseen lopputulokseen, että Suomen kansallisesta edusta pidetään huoli.
-Pitäisikö investointisuojaa rajoittaa vapaakauppasopimuksessa?
EI.
Mutta siitä täytyy sopia siten, ettei se puutu valtion keskeisten tehtävien hoitoon.
-Turvaako kauppa- ja investointisopimus valtioiden mahdollisuuden harjoittaa kestävän kehityksen edellyttämää sääntelyä?
KYLLÄ.
Mutta kysymyksesi on erikoisesti, jopa johdattelevasti asetettu. TTIP:n ensisijainen tehtävä ei ole kyseisen mahdollisuuden ”turvaaminen”. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö TTIP:ssä mukana oleva EU:n jäsenvaltio voisi harjoittaa kestävän kehityksen edellyttämää sääntelyä.
-Onko sopimuksen valmistelu ollut riittävän avointa?
KYLLÄ.
EU:n komissio on ollut parlamentin suuntaan erittäin avoin prosessin vaiheissa.
Ystävällisin terveisin,
Petri Sarvamaa MEP
Ajankohtaista
Helsingin Sanomat: Euroedustajat: Vapaakauppasopimus uhkaa Suomen lainsäädäntöä
15.12.2013
EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen vapaakauppasopimukseen kaavailtu investointisuoja ja riitojenratkaisumekanismi ovat herättäneet paljon keskustelua. Sopimuksen valmistelua on kritisoitu myös avoimuuden puutteesta.
Ajankohtaista
Iltalehti: Sarvamaa huolissaan: Suomi saattaa menettää EU:n huippupestin
14.12.2013
Talousarvion valvontavaliokunta äänestää maanantaina EU:n tilintarkastustuomioistuimen jäsenmäärän vähentämisestä. Tämä merkitsisi todennäköisesti Suomen paikan menettämistä. EPP äänestänee vähentämistä vastaan.