Mistä on hyvinvointivaltio tehty? Uusi Suomi

21.11.2013

Nukuttavatko seuraavat sanat sinua? Tutkimus, kehittäminen, innovointi, tiede. Jos rupesi jo ramaisemaan, kannattaa herätä pian.

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään täysistunnossa EU:n seuraavan puiteohjelman, Horisontti 2020:n. Se tarkoittaa yhteensä yli 70 miljardia euroa eurooppalaisiin tutkimus- ja innovointihankkeisiin seuraavan seitsemän vuoden aikana. Nyt nämä rahat täytyy laittaa poikimaan ympäri EU:ta niin, että maanosamme pärjää globaalissa kilpailussa. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys.

Horisontti 2020 -ohjelman osa-alueet ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet. Korostan tässä teollisuuden ja yritysten asemaa, koska siinä menestyminen takaa mahdollisuuksia vastata myös kahden muun tarpeisiin.

Euroopan, siis meidän lastemme tulevaisuus on paljolti kiinni juuri siitä, miten onnistumme kehittämään uutta. Suomi on tästä hyvä esimerkki. Suomen kannalta onnistuminen saattaa olla paljon tärkeämpi kysymys kuin useimmissa muissa EU-maissa.

Suomi nousi 1990-luvulla tutkimus- ja kehittämispanostuksissa keskikastista maailman huipulle. Tämä oli tietoisen päätöksen tulos, myös poliittisen päätöksen. Satsaus toi Suomeen vaurautta ja mahdollisti sen, mitä monet luulevat ikiliikkujaksi: hyvinvointivaltion.

2000-luvun lopulla Suomi nousi lopulta Ruotsinkin ohi t&k -menojen osuudessa bruttokansantuotteesta. Ykköspaikka on yhä Suomen, mutta viimeiset 3-4 vuotta on menty alaspäin. Tämä on Suomen kannalta todellinen kohtalon kysymys. Kun Nokian osuus hiipuu väistämättä, piilee tässä todellinen pommi. Jos Suomeen ei kyetä kehittämään uutta, maailmanmarkkinoilla menestyvää osaamista, on pienen vientiin nojaavan maan kassa liian kovalla koetuksella. Edessä on hyvinvointivaltion alasajo, josta nykyiset säästöt ovat kalpea aavistus.

Mutta nyt riittää synkistely.

Suomella on kaikki edellytykset selvitä tästäkin koettelemuksesta voittajana. Jo nyt saunasuomi on muuttunut kasvuyritysten syntysaunaksi. Start-up -yrityksissä Suomi on hallitseva Pohjoismaiden mestari. Hiljattain Slush-tapahtuma keräsi jopa 6000 osallistujaa riskisijoittajien ja kasvuyrittäjien kohtaamiseen Suomessa. Tämä lienee jo maailmanennätys, ja niistähän me suomalaiset tykkäämme.

Hihat heilumaan ja rypyt otsalta. Kun rupeaa näyttämään tiukalta, on aika satsata nimenomaan tutkimukseen, kehittämiseen, innovointiin ja tieteeseen. Niiden avulla me nousemme taas lentoon ja rakennamme hyvinvoivan Suomen myös seuraavalle sukupolvelle.

Ja kappas, esimerkkiä näyttää se paljon parjattu EU. Nyt meidän suomalaisten pitää vaan ottaa tilaisuudesta vaarin ja mennä eteenpäin.

Julkaistu Uudessa Suomessa 21.11.2013.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta otettava opiksi 21.11.2013

PK-yritysten menestys riippuvainen kansallisista ratkaisuista 21.11.2013

Kuluttajan ja tuottajan liitto, Maistuvaa maakunnasta

Kauniina keskikesän päivänä Huittisten kirkkopuistossa järjestetyssä SuomiAreena -keskustelussa kiteytyi ensiarvoisen tärkeä asia. Suomalaisella ruoalla voi olla loistava tuleviasuus, mutta vain siinä tapauksessa, että me teemme sen tulevaisuuden.

Tavoite on tärkeä, ja sen saavuttaminen on yhteinen vastuumme. Maailmalla syntyy parasta aikaa edellytykset puhtaan ruuan kysynnän huimalle kasvulle tulevaisuudessa. Tästä on jo nähtävissä merkkejä mm. ruokaskandaalien aikaansaamissa asenteiden muutoksissa. Suomella olisi tuohon kysyntään paljon tarjottavaa, mutta vain jos panostamme oikeisiin asioihin.

Minun nähdäkseni oikeat asiat liittyvät lähiruokaan. Erinomaisia uusia elintarviketuotteita syntyy jo nyt ympäri Suomea, mutta niiden kehittäjät painivat usein toimeentulon rajoilla. Ruokakaupan keskittyminen ”kahden kaupaksi” on pienelle, innovatiiviselle tuottajalle se kolmannen korvapuusti.

Ensimmäinen, ja samalla ehkä tärkein tehtävä lankeaa kuluttajalle. Me suomalaiset olemme jo ilmoittaneet erilaisissa kyselyissä ja tutkimuksissa, että arvostamme ja haluamme enemmän lähiruokaa. Myös luomun kannatus on lähtenyt kasvuun. Nyt meidän täytyy vastata huutoomme ja valita itse useammin juuri se suomalainen lähituote.

Toinen tehtävä liittyy ensimmäiseen. Meidän täytyy vahvistaa tuottajan asemaa arvoketjussa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi muutaman viikon perustarpeiden tilaamista ja ostamista suoraan tuottajalta. Jos ja kun myös siinä suuressa ruokamarketissa täytyy asioida, pitäisi sielläkin äänestää ostopäätöksellä. Suosi suomalaista, vaadi lähisuomalaista.

Kuluttajien valintoja auttamaan myös kansallisten päättäjien täytyy kantaa kortensa kekoon. Kaupan keskittymisen purkamiseksi ja aidon kilpailun lisäämiseksi riittää vielä paljon tehtävää. Myös kansallinen RuokaSuomi -startegia on vielä kirjoittamatta. Itse toisin siihen mukaan tehtäviä kouluille ja kodeille, sillä Suomen ruoan tulevaisuus lähtee hyvien ja tuoreiden raaka-aineiden ja niistä valmistetun ruoan arvostamisesta.

RuokaSuomi -strategiassa ei saisi unohtaa myöskään ruokaosaamisen terävintä kärkeä, maamme parhaita huippukokkeja. Mielikuvien tärkeys ammattitaitomme myymisessä on oleellista, ja yksilöiden menestys maailman tunnetuimmilla areenoilla luo menestystä koko suomalaisen ruoan konseptille. Kun suomalainen kokki jonakin päivänä voittaa maailman tarvostetuimman kilpailun, Bocuse d’Orin, nostaa se tunnettavuutta koko kotimaiselle ruokabrändille, raaka-aineista tuottajiin. Maailman lehdistössä on jo nähty merkkejä siitä, että Helsingin ravintoloiden viime aikoina saama Michelin-tähtien rypäs on herättänyt kiinnostusta ruokakulttuuriamme kohtaan maamme ulkopuolella.

Tällainen RuokaSuomi -startegia vaatii paitsi eri tahojen mukaantulon, myös toteutuksen. Jos haluamme, on Suomi tulevaisuudessa maailman mallimaa myös ruoan suhteen, kuten nyt koulutuksen. Alkaen tuottajan tilalta, aina kuluttajan lautaselle asti.

Itse pyrin vaikuttamaan Euroopan parlamentissa siihen, että EU:n maatalouspolitiikka antaisi Suomelle mahdollisimman hyvät eväät tavoitteen toteuttamiselle. Siksi vein parlamentissa läpi esitykseni Etelä-Suomen kansallisen tuen oikeusperustan siirtämisestä EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Tämä varmistaa osaltaan mahdollisuuden hallittuun siirtymäaikaan, matkalla kohti menestyksekästä suomalaista ruokabrändiä.

Julkaistu Maistuvaa maakunnasta 21.11.2013.

Maistuvaa maakunnasta: Huittisten Ruoka-Areenassa katsottiin tulevaan

Kuluttajan aseman vahvistaminen ruokaketjussa tukisi kotimaista ruokatuotantoa. Tähän tarvitaan tietoa ruoan alkuperästä ja puhtaan kotimaisen ruoan arvostusta.

Lue uutinen ›

Turun Sanomat: Koskinen: 141-tuesta ei enää voinut neuvotella

141-tuki oli väliaikanen ratkaisu, jonka tarkoituksena oli helpottaa Suomen maatalouden sopeutumista EU-jäsenyyteen. Uusi perusta Suomen maataloustuille löydettiin tekemällä muutosehdotus Euroopan parlamentissa käsiteltävänä olevaan maatalouspakettiin.

Lue uutinen ›

Turun Sanomat: Mepit kiistelevät Etelä-Suomen maataloustuista

20.11.2013

Uusi Suomi-pykälä turvaa Etelä-Suomen kansalliset maataloustuet vuoteen 2020 saakka. Vanhaan 141-artiklaan tukeutuminen olisi tarkoittanut sopeutumiskauden ajaksi tarkoitetun tuen loppumista kokonaan.

Lue uutinen ›

Helsingin Sanomat: Maatalouden Suomi-pykälä meni läpi EU-parlamentissa

Uuden maatalouspolitiikan siirtymäkausiasetuksen turvin Etelä-Suomessa voidaan jatkossakin maksaa kansallisia maataloustukia. Naudanlihan- ja maidontuotannon kansalliset  tuet korvataan korottamalla EU:n tuotantoon sidottuja tukia.

Lue uutinen ›

Turun Sanomat: EU sinetöi maatalouden ”Suomi-pykälän”

Euroopan parlamentti hyväksyi Etelä-Suomen maataloustuen uudet perustelut osana maatalouspolitiikan uudistusta. Pysyminen vanhassa perustelussa EU-jäsenyyteen sopeutumisesta olisi johtanut Etelä-Suomen maataloustukien nopeaan loppumiseen.

Lue uutinen ›

Maaseudun Tulevaisuus: Sarvamaa syyttää keskustaa politikoinnista Etelä-Suomen tukiratkaisussa

19.11.2013

EU:n uuteen maatalouspolitiikkaan on lisätty Suomi-pykälä, jonka perusteella Etelä-Suomen kansalliset maataloustuet jatkossa maksetaan. Ennen uudistusta tuet maksettiin Suomen liittymissopimuksen 141-artiklan perusteella.

Lue uutinen ›

Ilkka: Puhtaan ruuan brändillä alkaa olla kiire

16.11.2013

Maataloustuotteita pitäisi arvostaa enemmän ja Suomen rakentaa strategia kotimaisten ruokatuotteiden viemiseksi Euroopan markkinoille. Ääriryhmien vahvistuminen uhkaa hidastaa päätöksentekoa EU:ssa

Lue uutinen ›

Seura-lehden meppivertailu: Sarvamaa kärkijoukoissa

15.11.2013

Euroopan parlamentin täysistunnossa äänestetään lakiesitysten hyväksymisestä, mutta todellinen vaikutustyö tehdään valiokunnissa. Valiokuntatyö testaa mepin motivaatiota ja siellä varajäsenkin voi saada paljon aikaan.

Lue uutinen ›