Ajankohtaista

Suomenmaa: Suomen maataloustavoitteet etenevät Brysselissä

30.9.2013

Etelä-Suomen kansallisen tuen sisällyttäminen EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan on Suomen tavoitteiden mukaista. Tuen perusteleminen EU-jäsenyyteen sopeutumisella ei enää olisi onnistunut.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MTV3.fi: Maataloustuen Suomi-pykälä etenee

Maatalousvaliokunta hyväksyi muutosesityksen, joka sisällyttää Etelä-Suomen kansallisen tuen EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle Uutiset: Vanha maataloustuki kuolee, ”kauan eläköön 149 A”

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi Etetlä-Suomen kansallisen tuen sisällyttämisen EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan 2014-2020. Tukien yksitysikohdista neuvotellaan syksyn aikana.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Taloussanomat: Etelä-Suomen maataloustuet saattavat jatkua

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi siirtymäsäännöksen, joka mahdollistaa tukien jatkumisen. Tukea voitaisiin maksaa alenevasti vuoteen 2020 asti.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Helsingin Sanomat: Maatalouden Suomi-pykälä eteni EU-parlamentissa

Parlamentin maatalousvaliokunta antoi hyväksyntänsä Etelä-Suomen tukien siirtämiselle osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Suomella on edessä vielä tiukat neuvottelut komission kanssa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Suomenmaa: Suomen maataloustavoitteet etenevät Brysselissä

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan päätös antaa Suomelle uusia mahdollisuuksia maksaa kansallista tukea Etelä-Suomen viljelijöille.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MTV3.fi: Maataloustuen Suomi-pykälä etenee

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyi Etelä-Suomen kansallisen tuen kirjaamisen EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Uudistus täytyy vielä hyväksyä parlamentin täysistunnossa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MTV3 Kymmenen Uutiset: 141-tuen turvaaminen oli ”maatalouspoliittinen ilmaveivi”

Katso uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: Koskinen luottavainen Suomi-pykälän läpimenoon

24.9.2013

EU:n yhteisen maatalaouspolitiikan siirtymäkauden asetus korvaisi Suomen liittymisopimukseen kuuluva artiklan Etelä-Suomen kansallisista maataloustuista. Muutokseen tarvitaan vielä Euroopan parlamentin hyväksyntä.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Nykypäivä: 141-soppa kiehuu jo

13.9.2013

Jos Etelä-Suomen kansalliset maataloustuest saadaan osaksi EU:n yhteistä maataloupolitiikkaa, niiden maksaminen saattaa olla mahdollista jatkossakin. Mikäli ratkaisua ei saada aikaan, voi tukien maksaminen loppua kokonaan.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Pyyn pyytämisen logiikka, Maaseudun Tulevaisuus

EU:n parlamentissa jättämäni aloite Suomen kansallisen maataloustuen järjestämisestä uudella tavalla on aiheuttanut mielenkiintoisen keskustelun. Kommenttien perusteella hanke on herättänyt jonkinmoista hämmennystä. Jyrkimmässä reaktiossa aloitteen epäillään romuttavan 141-tuen ja kokonaistuen pienenevän. Vähintäänkin esitykseni on katsottu olevan ”arvaamatonta riskipeliä” (Savon Sanomat 10.9.).

Lienee paikallaan kerrata kiihkottomasti, mistä on kysymys.

Suomi sai 141:n EU-liittymissopimuksen myötä. Sen luonne oli ja on selkeästi väliaikainen. Jos joku luulee, että 141 jatkuu maailman tappiin, hän on väärässä. Kaikki merkit ovat viitanneet siihen, että aika on nyt loppunut. Olosuhteemme eivät kuitenkaan ole oleellisesti muuttuneet, joten tarvitsemme nykyistä pysyvämmän pohjan tuelle.

Viime viikon torstaina, 5. syyskuuta klo 12:00 Brysselin aikaa meni umpeen viimeinen mahdollisuus vaikuttaa Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Silloin piti jättää muutosesitykset YMP:n siirtymäkauden asetukseen, eli siihen kuuluisaan CAP:iin. Mitään ei ollut hävittävissä, mutta paljon voitettavissa.

Aloitteen tavoite on säilyttää oikeus 141-tuen maksuun, mutta siirtää oikeus liittymissopimuksen artiklasta osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Jos esitykseni Suomen kansallisen tuen siirtämisestä CAP:in osaksi vuosiksi 2014-2020 onnistuisi, niin hyvä. Tuen jatkaminen myös 2020 jälkeen voi olla helpompaa, kun vääntöä ei tarvitse enää käydä komission kanssa tuen maksuperusteesta. Jos se taas epäonnistuu, ei yrityksellä ole sinänsä mitään vaikutusta Suomen perinteiseen linjaan eli neuvotteluihin komission kanssa.

Koen, että on tarpeen korostaa seuraavaa: Jos hanke menee läpi, se ei millään tavalla vähennä Suomen saamia EU-tukia. Asioilla ei yksinkertaisesti ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Suomi joko saa tähän asti 141-artiklassa myönnetyn kansallisen oikeuden tiettyjen tukien maksamiseen, tai sitten ei saa.

Katsotaanpa tuota ”arvaamatonta riskipeliä” hiukan tarkemmin.

EU:n maatalouspolitiikka on täynnä esimerkkejä vastaavista junailuista. Suomen kaltaisessa tilanteessa ovat vain Ruotsi ja Baltian maat. Baltit saavat omat hyvityksensä tällä kierroksella, ja he muistavat, mistä tuki niille tuli. Itsekin olen pitänyt parlamentissa tulikivenkatkuisia puheenvuoroja balttien puolesta. Joka tapauksessa, neuvostossa määräenemmistö toki saavutetaan ilman mainittuja jäsenvaltioitakin.

Uskon tämän hankkeen onnistumiseen, muuten en olisi aloitetta edes esittänyt.

Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta äänestää siirtymäkauden asetuksesta 30. syyskuuta. Täysistunnossa asia on marraskuussa. Komissiolla ei ole mitään järjestelyä vastaan – päinvastoin se pääsee ”pälkähästä”, kun komissaarin ei tarvitse ottaa yhteen lakiosaston kanssa.

Tässä tapauksessa pyy ei olisi kuitenkaan ollut pivossa. Nyt sitä sentään pyydetään.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.9.2013.

Ajankohtaista

Päijät-Häme: ”Euroopan puhtaimmalla ruualla voi saada puoli Nokiaa”

11.9.2013

Pelkästään Euroopassa ja Yhdysvalloissa on 800 miljoonaa puhdasta ruokaa haluavaa ihmistä. Suomalaisten tuottajien pitää tarttua tähän tilaisuuteen ja markkinoida tuotteitaan.

Lue uutinen ›