Ajankohtaista

EU tulee ja tappaa? Nykypäivä

31.5.2013

Ihminen on joukkosieluinen laumassa vaeltaja, joka tarvitsee ympärilleen tuulen, jota haistella. Kun asiat menevät hyvin, on tuulen suunta melko ongelmaton. ”Hyvin” tarkoittaa äänestäjien näkökulmasta yleensä vähintään kohtuullisesti rullaavaa taloutta. Viime aikoina tuuli Euroopassa on kuitenkin käynyt kuin suoraan tunkiolta. Tässä ilmastossa suoraselkäisen järkipolitiikan merkitys nousee vielä arvoon arvaamattomaan.

Käytännön esimerkkinä käyköön sinänsä viattomalta vaikuttava otsikko kuluneelta viikolta: ”EU hyökkää nyt ruisleivän kimppuun”. Otin tuon lehden kaupassa käteeni ja suoritin sillä pienen yhden ihmisen pikaotoksen. Vuorosanat menivät näin:

– Mitäs mieltä olet, pitäisikö kuluttajalle kertoa kaupassa rehellisesti, ettei kolesteroli pysy kurissa ruisleipämerkkiä vaihtamalla, jos sen leivän päälle mättää edelleen puoli kiloa voita?

– Totta kai, miten niin?

– Tämä otsikko… Tässä on juuri siitä kysymys, että EU puuttuu harhaanjohtavaan markkinointiin.

– Juu minä sanoin jo silloin aikoja sitten, että ei olisi Suomen pitänyt liittyä ollenkaan koko unioniin…

Tuossa pienessä kohtauksessa kiteytyy koko Euroopan ongelma. Moni on haistanut tuulen ja syntipukki on selvä. Faktat unohtuvat ja logiikka taipuu ennalta päätetyn mielipiteen tueksi. Ruisleivän kimppuun hyökkääminenhän on sama kuin käytäisiin Suomen kimppuun! Asiat menevät aina vain huonompaan suuntaan ja sehän on poikkeuksetta EU:n vika, kulkee nyt yhä useamman ajatus.

Lienee syytä erikseen korostaa, että EU ei ole viemässä meiltä ruisleipää.

EU:n päätöksenteossa on toki ongelmansa. Tasapuolisuuden vuoksi seuraavassa esimerkki myös niistä:

Parhaillaan käsittelyssä olevassa ajoneuvojen rekisteröintidokumentteja koskevassa lainsäädäntöesityksessä EU-parlamentin virolainen pääneuvottelija esittää, että kaikissa jäsenvaltioissa rekisteriotteen kooksi pitää muuttaa 74mm x 105mm. Onhan ote Virossakin jo taskukamman kokoinen.

 Yhtenäisyys helpottaa asioiden hoitamista Euroopassa, joten yhtenäinen rekisteriotteen koko on hyvä juttu, kulkee tämä ajatus ja unohtaa muiden käytännön syiden ohella ne miljoonat eurooppalaiset, jotka eivät kärpäsen kakan kokoista pränttiä pysty lukemaan edes lasit päässä.

Mitä näistä kahdesta pienestä esimerkistä pitäisi ymmärtää? Erityisesti se, että me suomalaiset EU-kansalaiset päätämme lopulta jokainen omalta pieneltä osaltamme siitä, haluammeko tehdä EU:sta paremman vai lopettaa sen kokonaan. Jokainen meistä, ainakin omalta osaltamme.

Minulle asia on selvä. EPP-ryhmän pääneuvottelijana tulen taivuttelemaan virolaista raportööriä rekisteriotteen isomman minimikoon taakse, jotta saisimme joustavamman ja käytännöllisemmän lopputuloksen. Jos häviän tämän taistelun, en kuitenkaan siirry tunkion taakse käynnistelemään tuulikonetta. Pitää vain jatkaa työtä sen eteen, että EU:sta tulee järkevämpi, vahvempi ja parempi meille kaikille.

Tässä työssä auttaa sanonta ”Rehellisyys maan perii”. Se onkin kiinnostava sanonta. Jotenkin minusta tuntuu, että sitä kuulee nykyään paljon harvemmin kuin vielä 20-30 vuotta sitten.

Julkaistu Nykypäivässä 30.5.2013.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Moottoripyörien pakkokatsastus kumottiin – ”Puolueettoman järjen voitto”

30.5.2013

Alkuperäinen lakiehdotus perustui vääristyneisiin tilastoihin, joissa onnettomuuksista todellisuutta suurempi osa näytti johtuneen teknisestä viasta. Myös esitys rekisteriotteen maksimikoosta kumottiin.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Maaseudun Tulevaisuus: EU-valiokunnalta tyrmäys moottoripyörien katsastukselle

Euroopan parlamentin liikennevaliokunta kaatoi niukasti EU:n laajuisen moottoripyörien ja kevyiden perävaunujen katsastuspakon. Lopullisesti asia ratkaistaan parlamentin täysistunnossa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

MP Maailma: Tiukka EU-äänestys: moottoripyörille ei katsastuspakkoa

Euroopan parlamentin liikennevaliokunnan tiukka äänestys oli järjen voitto. Alkuperäinen lakiehdotus perustui vääristyneisiin tilastoihin.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle: Lähes kaikki mepit haluavat jatkaa

22.5.2013

Euroopan unionin suunta ratkaistaan lähitulevaisuudessa. Parlamentissa yksittäisellä mepilläkin on mahdollisuus vaikuttaa kouriintuntuvasti kansalaisia koskettaviin asioihin.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Sarvamaa MT:ssä: Kauppa tarvitsee kunnon kilpailua

18.5.2013

S- ja K-ryhmien hallitsevaan markkina-asemaan puuttuva lakiesitys ei ole tarpeeksi tiukka, koska se luottaa yritysten omavalvontaa. Hinnoittelun pitäisi olla läpinäkyvää ja hyvien kauppatapojen noudattamista tulisi valvoa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Kahden kauppa on tuottajan tuho, Maaseudun Tulevaisuus

17.5.2013

Suomen päivittäistavarakaupan rakenne on keskittynyt niin pahasti, että EU ja OECD ovat molemmat suosittaneet aktiivisia toimia kilpailun parantamiseksi. Markkinoille pääsy estyy usein varsinkin kaavoituksesta ja maankäytöstä johtuvista syistä.

Niinpä työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyi viimein toimiin. Kilpailulain 2. lukuun valmisteltiin lisäys, 7 a -pykälä. Se on paljon vartijana, ja näin siinä nyt lukee:

”Elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän, jonka markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä Suomessa on vähintään 30 prosenttia, on katsottava olevan määräävässä markkina-asemassa Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla.”

Uusi lisäpykälä syleilee vaikutuspiiriinsä sekä 45 prosentin markkinaosuuden omaavan S-ryhmän että 35 prosentin osuuden K-ryhmän. Mutta mitä hallituksen esitys keskusliikkeiltä oikein edellyttää?

Määräävässä markkina-asemassa olevien ryhmittymien ”olisi itse tarkasteltava nykyisin noudattamiaan kauppatapoja ja tehtävä niihin mahdollisesti muutoksia.”

Keskusliikkeiden on itse tarkasteltava noudattamiaan kauppatapoja? Ja tehtävä niihin mahdollisesti muutoksia? Jokainen voi itse miettiä, kuinka paljon tilanne kuluttajan tai tuottajan näkökulmasta uudella lailla muuttuu.

Hallituksen esityksestä kilpailulain lisäykseksi on käyty melkoista köydenvetoa eri etupiirien välillä. EK:n ja Keskuskauppakamarin kannanotot lakiesitykseen olivat aivan ymmärrettäviä; Yhtä toimialaa ei saa sorsia muita enemmän, sääntelyä ei pitäisi lisätä, eikä vaikutusarviointia ole tehty kunnolla. Kaikki sinänsä aiheellisia huomautuksia, mutta villakoiran ydin on muualla. Se on kilpailun toimimattomuudessa.

Minulle tämä on lopulta aika yksinkertainen asia. Minäkin vastustaisin sääntelyä, jos päivittäistavarakauppamme pyörisi ns. ”toimivilla markkinoilla”. Kannatan ideologisesti mahdollisimman puhdasta kilpailua, joka hyödyttäisi myös tuottajia ja kuluttajia, mutta Suomessa se ei toteudu. Meidän on pakko tyytyä toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon, markkinoiden sääntelyyn.

Me suomalaiset kuluttajat joudumme kurvaamaan päivittäin ruokaostoksille markettiin, jonka koon ja sijainnin ovat päättäneet aivan muut tahot kuin me kuluttajat. Tai sinä, hyvä tuottaja. Me kurvaamme markettiin, jonka seinänaapurista saamme helposti ostettua valtion monopoliviinat viikonlopuksi ja tankin täyteen bensaa.

Olen sitä mieltä, että lakimuutoksen esitys ei mene tarpeeksi pitkälle. Suomeen pitäisi saada läpinäkyvä hinnoittelu ja kauppa-asiamies valvomaan kaupan toimintatapoja. Toimintatavoista pitäisi voida tehdä tutkintapyyntö nimettömästi. Nyt yksikään toimittaja ei uskalla valittaa ostoehdoista, koska pelkää koko asiakassuhteen katkeamista.

EU:n pian lopullisesti päätettävässä uudessa maatalouspolitiikassa tuottajaorganisaatioiden ja yhteenliittymien asemaa pyritään vahvistamaan, jotta ne saisivat kohtuullisemman neuvotteluaseman elintarvikeketjussa. Voi olla, ettei Suomen tilanne tokene ilman muutakin EU:n vetoapua.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.5.2013.

Ajankohtaista

Amerikan gluteenitonta veroherkkua, Keliakia-lehti

6.5.2013

Suomessa keliakiaa sairastavan ruokavaliokorvaus on 23,60 euroa kuukaudessa. Eräissä muissa maissa asia on hoidettu hiukan toisin. Tässä esimerkki Yhdysvalloista.

Amerikkalainen keliaakikko vähentää verotuksessaan joka ikisen dollarin ja sentin, joka on kulunut gluteenittoman ruoka-aineen ja vastaavan tavallisen tuotteen hintaeroon. Jos siis esimerkiksi gluteeniton leipä maksaa 5 taalaa ja tavallinen saman kokoinen 2,50 dollaria, lisää Amerikan serkku veroilmoitukseensa jokaista tällaista leipää kohti 2,5 dollarin vähennyksen. Kyse on sairauskuluvähennyksestä.

Eikä tässä kaikki. Jokainen ruoanvalmistukseen ostettu gluteeniton erikoisraaka-aine vähennetään verotuksessa täydestä hinnastaan. Poikkeuksen muodostaa ksantaanikumi.

Eikä tässä kaikki. Jos Yhdysvalloissa joutuu tekemään kauppareissun erityisesti gluteenittomien elintarvikkeiden hankkimiseksi, ovat kaikki matkakulut kauppaan ja takaisin verovähennyskelpoisia. Ja käytännössähän kaikki kauppareissut ovat keliaakikolle näitä erityisreissuja. Vuoden 2012 kauppamatkoista vähennys on 23 senttiä/maili eli 14,5 senttiä/km, siis vähän yli 10 eurosenttiä kilometriltä. Myös pysäköintimaksut ja tietullit ovat vähennyskelpoisia, täydestä arvosta.

Eikä tässä kaikki. Kaikki netistä tilattujen gluteenittomien elintarvikkeiden postitusmaksut ovat vähennyskelpoisia.

Eikä tässä kaikki. Haluaisitko vähentää verotuksessa myös sen keliaakikkojen kesäleirin osallistumismaksun ja matkakustannukset? Jos kyseessä oli tapahtuma, jossa annettiin sairauden hoidon kannalta oleellista lääketieteellistä tietoa, Bostonin Berttalle tämäkin onnistui.

Amerikkalaiseen veroilmoitukseen ei liitetä lääkärinlausuntoa eikä kuitteja. Jos kohdalle osuu verotarkastus, näytetään tarkastajalle lääkärintodistus, kuitit ja laskelma ostettujen tuotteiden ja vastaavien ei-gluteenittomien tuotteiden hintaeroista.

Suomessa siis keliakiaa sairastavan ruokavaliokorvaus on 23,60 euroa kuukaudessa. Ja siinä kaikki.

Lähde: Celiac Disease Foundation

Julkaistu Keliakia-lehdessä 2.5.2013.