Ajankohtaista

Ilkka: Turvemaiden raivauskielto ei välttämättä toteudukaan

29.11.2012

EU-komission esitys hiilirikkaiden turvemaiden ensimmäisen kynnön kieltämiseksi eli käytännössä turvemaiden raivauskielto on joutunut vastatuuleen Euroopan parlamentissa.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Ylöjärven Uutiset: Luomusta löytyy voimaa maatiloille

28.11.2012

Luomutuotanto on suomalaisen maatalouden voimavara ja mahdollisuus markkinoilla. Kotimaisen ruokatarjonnan monipuolistaminen erikoistumalla on se keino, joka pitää suomalaisen maatalouden kannattavana.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Yle Radio Suomi Ajantasa: EU-budjetti vaikea

23.11.2012

EU:n monivuotinen rahoituskehys. Studiossa europarlamentaarikot Petri Sarvamaa ja Sampo Terho.

Kuuntele ohjelma ›

Ajankohtaista

Euroopan hurjat hassut hirviöt, Uusi Suomi

21.11.2012

Maurice Sendakin lastenkirjaklassikossa ”Hassut hurjat hirviöt” Max-poika nukahtaa kiukkuisena ilman iltapalaa. Hän vaipuu uneen, jossa purjehtii päivän, yön, viikon ja melkein vuoden kaukaiseen maahan, jossa asuu hassuja hurjia hirviöitä. Maxin unimaailma on tuntematon ja utuinen.

Onko kirjaa käytetty apuna, kun EU:n jäsenvaltioiden poliitikot – niin hallituksissa kuin oppositioissa – ovat kirjoittaneet käsikirjoitusta meneillään olevaan keskusteluun EU:n seitsemän vuoden budjetista? Niin utuiselta ja tuntemattomalta näyttää se maailma, joka tästä keskustelusta välittyy kansalaisille. Kuin jokainen haluaisi olla Max, joka kesyttää EU:n budjetin. Tuon hassun hurjan hirviön.

Käsi pystyyn. Kuka tietää, paljonko Euroopan unionin menot ovat nyt käytössä olevassa budjetissa? Entä kuka tietää, paljonko EU-komissio esittää budjetiksi vuosille 2014-2020?

Vastaus: komissio esittää 1025 miljardin euron budjettia eli 146 miljardia per vuosi. Tämä summa jaetaan jäsenvaltioille kunkin koon ja maksukyvyn mukaan. Esityksessä on viiden prosentin lisäys vuosien 2007-2013 rahoitukseen. Suomelle tämä merkitsisi maksuosuuden kasvua. Kuten muillekin. Senkin jälkeen saisimme Euroopan unionin kansalaisuuden alle 35 sentillä päivässä. Jokainen voi miettiä oman kahvikuppivertauksensa itse.

Tässä Maxin unimaailmassa voittajia ovat ne, jotka saavat budjetista enemmän euroja erilaisina tukina ja ohjelmina, kuin maksavat EU:lle. Kukaan ei laske hyötyä sisämarkkinoista tai koulutusvaihdoista. Jos laskisi, näyttäisi Suomenkin nettosaldo plussaa – ei miinusta. Kukaan ei edes yritä laskea, minkä arvoinen kaikille jäsenvaltioille on Euroopassa kohta 70 vuotta kestänyt rauha, jota ei ilman valtioiden liittoa olisi.

Kuka tietää, että vuodesta 2000 laskien jäsenvaltioiden budjettien keskimääräinen kasvuvauhti on ollut yli kaksinkertainen verrattuna EU:n budjettiin? Tällä tiedolla keskustelua pitäisi käydä siitä, miten EU käyttää budjettinsa koko unionin tasa-arvoisuuden ja tulevaisuuden rakentamiseen, kuten tarkoitus on.

Vallitseva kuva tuntuu kuitenkin olevan se, että rahat ”menevät kankkulan kaivoon”. Vähän niinkuin Maxista tuntui siltä, että hän on kaukaisella ja tuntemattomalla maalla.

Euroopan unioni tarvitsee kasvua, tasa-arvoisuutta ja nuorten työllistämistä rakentavan budjetin. Samalla EU tarvitsee budjetin, joka jatkaa yhteistä eurooppalaista maatalouspolitiikkaa, koska ilman sitä suomalainen ruokatuotanto häviäisi lähes olemattomiin ja kuluttajat joutuisivat maksamaan ruoasta vielä nykyistä selvästi enemmän. Unioni tarvitsee myös yhteisen aluetukipolitiikan, koska vaikeuksissa olevia alueita on myös rikkaimmissa jäsenvaltioissa – kuten Suomessa.

Kaiken tämän huomioon ottaen tie EU:n budjettileikkauksiin on vaarallinen tie. Sen tien päässä on koko unionin murentaminen. Kansallinen uho kaikuu yhä kuuluvammin ympäri Eurooppaa. Britannian kansalaisille tätä pajunköyttä ovat liian monet poliitikot syöttäneet jo niin kauan, että jos britit saisivat huomenna painaa nappia, he äänestäisivät valtionsa ulos eurooppalaisesta liitosta. Muutama vuosi lisää vastuutonta ja yhteistä eurooppalaista politiikkaa vähättelevää unimaailmaa, niin koko touhulle saadaan loppu.

Sen jälkeen herätys todelllisuuteen onkin sitten toisenlainen kuin pienellä Max-pojalla, jonka äiti oli unen aikana leppynyt ja tuonut kiukutelleelle pojalleen lämpimänä höyryävän iltapalan yöpöydälle. Meille sitä iltapalaa ei tule, jos emme kanna yhdessä vastuuta tämän kirotun maanosan tulevaisuudesta.

Julkaistu Uudessa Suomessa 21.11.2012.

Ajankohtaista

MTV3: Huomenta Suomi: EU sopii budjetista-miten käy maataloustukien?

16.11.2012

Katso ohjelma ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Sarvamaa: Selvitysmies tutkimaan kaupan keskittymistä

Ilman EU:n maatalouspolitiikkaa Suomessa viljeltäisiin vähemmän. Ruuan hinta olisi ihan varmasti korkeampi. Kohtuullinen EU-budjetti olisi Suomen etu, jolloin maataloustukia ei tarvitse leikata.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Euroopan keskuspankki ei ratkaise eurokriisiä, Turun Sanomat

Budjettiväännön, EU-tulonsiirtojen ja talouskurin vastaisten mielenosoitusten varjossa syntyi Euroopan parlamenttiin tällä viikolla uusi ajattelijoiden ryhmä. Ryhmä aloitti toimintansa käymällä kahden tunnin keskustelun Bundesbankin pääjohtajan Jens Weidemannin kanssa Frankfurtissa.

”Vakauden ystävät”, Friends of Stability, sai siemenensä parlamentin käytävillä viime kesänä. Ryhmä eurokriisin käänteistä huolestuneita meppejä ryhtyi hautomaan kriittistä vaihtoehtoa kriittisimmille puheenvuoroille, joissa vaadittiin jo täyttä päätä eurobondeja ja kaikkien velkojen sosialisoimista. Ei liene yllätys, että ryhmän ytimen muodostavat saksalaiset.

Perustajajäsenissä on allekirjoittaneen lisäksi myös muita kansallisuuksia. Yhteistä ryhmän jäsenille on perusaate: Euroopan historian ratkaisevaa kriisiä ei saa ratkaista tavalla, joka vie lopulta pohjan koko unionilta. Ryhmä vastustaa eurobondien käyttöönottoa ja laajaa eurooppalaista talletussuojaa kriisin tässä vaiheessa. Tilanteessa, jossa vakaus on vielä kaukana.

Vakauden ystävät ovat pankkiunionin kannalla. Mutta vastustamme pankkiunionin kiirehtimistä, jos sillä pyritään ratkaisemaan koko kriisi välittömästi.

Ketkä lopulta maksavat laskun? Erityisesti heikommalla taloudellisella pohjalla olevat euroalueen valtiot ovat ryhtyneet päättäväisesti ajamaan näkemystä, jossa niiden ongelmaluotot niputettaisiin osaksi suurta ratkaisua.

Viikon alussa kansainvälinen valuuttarahasto IMF asettui ranskalaisen pääjohtajansa Christine Lagarden suulla tukemaan tällaista ajatusta. Lagarde esitti, että Kreikan velkaantumisaste pitäisi saada painettua 120 prosenttiin kansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämän toteuttaminen tarkoittaisi väistämättä sitä, että Kreikan ongelmaluottoja taanneet maat joutuisivat maksumiehiksi. Enemmän tai vähemmän samaan lopputulokseen päädytään siinäkin tapauksessa, että Kreikan ongelmaluotot hoidetaan keinotekoisesti kajoamalla niiden korkotasoon.

Koko sotkuun on oikeastaan ajauduttu aika hämmentävällä tavalla. Erityisesti mitään valtiota tai poliittista tahoa syyttämättä voidaan todeta, että sopasta on keitetty pohjaan palanut ja erittäin paksu versio yksinkertaisesti ummistamalla silmät talouden realiteeteilta. Kerta toisensa jälkeen ongelmia on siirretty tuonnemmaksi. Todettakoon selvyyden vuoksi, että tässä pelissä Suomi oli pikkutekijä – ja sitä paitsi rehellisempi kuin useimmat muut. Seurauksena on joka tapauksessa tilanne, jossa useimmat haluavat piiloutua Euroopan keskuspankin selän taakse.

Bundespankin pääjohtajan sanoin, Eurooppa ei ole Yhdysvallat. Poliittisesti EKP:n muuttaminen amerikkalaisten Fediä vastaavaksi toimijaksi on mahdotonta. Yhdysvalloissa on vain yksi veronmaksajien pooli, euroalueella 17 valtiota. Ja koko unionissa 27.

Vastaavasti, Euroopan keskuspankki ei voi tätä kriisiä lopulta ratkaista. Weidemann korostaa myös asian fundamentaalista puolta: Euroopan keskuspankin tehtävänä ei ole toimia talouspoliittisena voimana. Tästä seuraa myös Saksaa viime aikoina puhuttanut Weidemannin lausunto, jolla hän toppuutteli Saksaa hamuamasta tulevaan Euroopan pankkivalvontaviranomaiseen suhteellista äänivaltaa.

Weidemann selvensi kantaansa Vakauden ystäville Frankfurtissa keskiviikkona: ”Jos pysymme rahapolitiikan hoitamisessa, yksi ääni per jäsenvaltio on toimiva periaate. Mutta jos otamme talouspoliittisen tehtävän, pitää äänivalta suhteuttaa sen mukaan, kuka maksaa viuluista minkäkin verran. Mutta minä en halua tehdä talouspolitiikkaa, olen täällä hoitamassa rahapolitiikkaa.”

Weidemannin sanoista kuultaa jonkinasteinen tuska. Hän ymmärtää, että unioni ajautuu poliittisesti kenties tuhoisaan riitaan, jos keskuspankin perinteinen rooli muuttuu koko ongelman ratkaisijaksi. Toisaalta hän jaksaa uskoa siihen, että koko ongelma voidaan ratkaista myös nykyisellä systeemillä. Tämä edellyttää kuitenkin kylmää päätä, jota nyt kysytään erityisesti niiltä mailta, jotka ovat hoitaneet asiansa mallikkaasti.

Weidemannin reseptissä pankkiunionin holtittomaksi ajettu käyttöönottovauhti ajetaan rauhallisesti alas. Samaan aikaan kansainvälisten rahoittajien kanssa päästään riittävään ymmärrykseen siitä, että Kreikalle voidaan antaa reilusti lisää aikaa. Lisäksi keittoon heitetään hyppysellinen yhteisvastuuta – mutta vain hyppysellinen. Näin hallituilla toimenpiteillä Euroopalle potentiaalisesti vaarallinen kriisi voidaan purkaa ajan kanssa. Oleellista on, että tähän täytyy voida varata aikaa vuosia, ei päiviä tai viikkoja. Näihin Weidemannin ajatuksiin on helppoa yhtyä myös Vakauden ystävänä.

Julkaistu Turun Sanomissa 16.11.2012.

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Sarvamaa: Vakaita pankkeja puolustettava, ei kuralla olevia

14.11.2012

Yhteiseen talletussuojaan voidaan mennä vasta sitten, kun valvonta pelaa ja ongelmalainat on hoidettu.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Sarvamaa vastustaa komission päästökauppauudistusta

12.11.2012

Komissio aikoo poistaa yrityksiltä päästöhyvityksiä ja rajoittaa yritysten oikeutta säilyttää aiemmin hankittuja päästöoikeuksia. Toimet nostaisivat päästöoikeuksien hintaa vaikeina aikoina ja laskisivat parempina aikoina.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Verkkouutiset: Sarvamaa: Talvivaaran toiminta keskeytettävä

8.11.2012

Tilanne on ajautunut ympäristön kannalta kestämättömäksi. Talvivaara pitää saattaa ympäristöä kuormittamattomaan tilaan välittömästi, jos sen toimintaa halutaan jatkaa. Myös viranomaistyön pitäisi mielummin olla aikaansa edellä kuin ajan tasalla.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Uusi Suomi: ”Talvivaara olisi pitänyt jo sulkea – Puuttuuko rohkeus ja uskallus?”

Talvivaaran kaivos ei todennäköisesti saisi toiminnalleen enää lupia, jos se hakisi niitä nyt. On selvää, että Talvivaaran ympäristöluvat ja kaivoksen nykyinen toiminta eivät vastaa toisiaan.

Lue uutinen ›

Ajankohtaista

Talvivaaran toiminta on keskeytettävä

Talvivaaran kaivoksen tilanne on ajautunut ympäristön kannalta kestämättömään tilanteeseen. Kaivoksen toiminta on keskeytettävä kunnes ongelmat on selvitetty.

Talvivaaran kaivos ei todennäköisesti saisi toiminnalleen enää lupia, jos se hakisi niitä nyt. Joka tapauksessa on selvää, että Talvivaaran ympäristöluvat ja kaivoksen nykyinen toiminta eivät vastaa toisiaan. Talvivaara jää surulliseksi muistutukseksi siitä, millaiset vaatimukset viranomaistyöhön pitää kohdistaa; sen pitää olla mieluummin aikaansa edellä kuin ajan tasalla.

Talvivaaran kaivos vaarantaa myös koko suomalaisen matkailuelinkeinon. 2010-luvun informaatiomaailmassa rikkivetyyn kuollut työntekijä, uraanivuoto, haiseva hengitysilma, saastuvat vesistöt ja kuolleet linnut ovat otsikkoina järeää tavaraa. Ne riittävät maailmalla levitessään enemmän kuin hyvin tyssäämään matkailun Suomeen laajemminkin. Tällaisia otsikoita emme ole tottuneet Suomesta lukemaan, eikä meidän pidä niiden aiheuttajaa sietää.

Talvivaara pitää saattaa ympäristöä kuormittamattomaan tilaan välittömästi, jos sen toimintaa halutaan jatkaa. Nykymeno ei kestä enää päivänvaloa.