Ylen Ykkösaamu: Uudet europarlamentaarikot ja suomalainen käsityö
16.7.2012
Paluu markkaan tekisi Suomesta hyvin pienen.
16.7.2012
Paluu markkaan tekisi Suomesta hyvin pienen.
Jos EU on ollut hieman epädemokraattinen sekasikiö tähän asti, niin nyt ollaan siinä saumassa, jossa tästä aletaan tehdä parlamentaarisesti edustuksellista demokratiaa. Eurokriisi ajaa tekemään rankkoja päätöksiä suuntaan tai toiseen.
13.7.2012
Suomen puolustus ilman Natoa ei ole riittävä, sillä uhkakuvat ovat muuttuneet. Nyt puhutaan elektronisesta sodankäynnistä ja vakoilusta. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ei sovita EU:ssa vaan Natossa. Suomalaiset kuitenkin suhtautuvat Natoon tunteella, eivätkä kannat ole muuttuneet toimintaympäristön muuttuessa.
12.7.2012
Olen juuri päättämässä Euroopan parlamentin budjettitarkastusvaliokunnan matkaa Liettuaan. Selvitimme matkalla viiden muun parlamentin jäsenen kanssa, kuinka EU-maiden veronmaksajien rahoja on käytetty Ignalinan ydinvoimalan purkamiseen – ja miksi juuri Liettuassa projekti on edennyt paljon hitaammin kuin vastaavat operaatiot Slovakiassa ja Bulgariassa. Kaikki kolme valtiota sitoutuivat purkamaan neuvostovalmisteiset ydinreaktorinsa EU:n avustuksella, osana kyseisten valtioiden liittymissopimuksia EU:n kanssa.
Ignalinan ydinreaktori on superradioaktiivinen 1500 megawatin neuvostovalmisteinen RBMK-reaktori, jonka polttoainesauvat ovat odottaneet jäähdytysaltaassa jo vuosikausia, että ne siirretään ensin väliaikaiseen varastoon ja joskus tulevaisuudessa lopulliseen sijoituspaikkaansa.
Ja se sijaitsee suoraan Suomen eteläpuolella, 600 kilometriä Helsingistä eli kohtalaisella etelätuulella sauvat ovat vuorokauden päässä Suomen pääkaupunkiseudun asukkaista.
Valiokuntamme raportti valmistuu huomenna, mutta tässä keskeiset tulokset ennakkomaistiaisina:
Liettuan viranomaisten täytyy kiireellisesti noudattaa EU-komission tämän viikon lopulle asettamaa aikarajaa ja ilmoittaa ydinvoimalan purkamisesta käytännössä vastaavien elinten hallinnon uudelleenjärjestelyistä. Byrokratiaa on purettava ja luotava tehokkaampi hallintomenettely, jotta operaatio ei viivästy enää tarpeettomasti päivääkään.
Ignalinan ydinvoimalan purkua liettualaisten puolesta toteuttavan organisaation (INPP) ja ulkopuolisten pääsopimuskumppaneiden, NUKEMin ja GNC:n välille täytyy nopeasti luoda riippumaton projektinjohto-yksikkö, joka ratkaisee osapuolten väliset erimielisyydet teknisten spesifikaatioiden toteutumisesta. Suomeksi sanottuna: ydinvoimalan purkua toteuttavat venäläis-saksalainen NUKEM ja saksalainen GNC ovat sotatilaa muistuttavassa riidassa useista kysymyksistä liettualaisten ja heidän käyttämiensä venäläisten insinöörien kanssa.
Jos edellämainittuja edellytyksiä ei noudateta, vaarantuu koko EU:n rahoitus Ignalinan ydinvoimalan purkuoperaatiolle. Budjettitarkastusvaliokunta ei voi suosittaa EU-parlamentille rahoituksen jatkamisen hyväksymistä, jos EU:n veronmaksajien varoja valuu hukkaan 600 000 euroa kuukaudessa projektien seisoessa. Tämä puolestaan vaarantaa koko Ignalinan ydinvoimalan alasajamisen.
Pahimmassa tapauksessa polttoainesauvat jäisivät määräämättömäksi ajaksi uinumaan voimalan kakkosreaktoriin, joka pysäytettiin vuonna 2009. Pelkät ylläpitokustannukset (vartiointi, jäähdytys, energiahuolto jne.) ovat noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, eikä liettualaisten omasta taloudellisesta kyvystä velvollisuuksien hoitamiseen ole takeita.
Tämä kaikki Oulun matkan päässä Helsingistä.
Julkaistu Uudessa Suomessa 12.7.2012.
6.7.2012
Sarvamaan suorapuheinen NATO-haastattelu Viron suurimmassa päivälehdessä.
5.7.2012
Voimaan astuessaan EU-direktiivi rikkoisi räikeästi sisämarkkinoiden tasapuolisuuden periaatetta. Direktiivin myötä rikkipäästöjen raja-arvoja kiristetään voimakkaasti Itämerellä ja Pohjanmerellä. Välimerellä puolestaan sallittaisiin moninkertaiset rikkipäästöt Itämereen ja Pohjanmereen verrattuna.
Rikkidirektiivin määräysten toimeenpano on käymässä mahdottomaksi, koska tarvittaviin teknisiin muutoksiin ei ole riittävästi aikaa. Europarlamentaarikot haluaisivat direktiiviin pidemmän siirtymäajan.
2.7.2012
EU:ssa suomalaisia koskevia maatalouspäätöksiä tekevät henkilöt pääsevät näkemään millaista maataloutta Suomessa harjoitetaan. On tärkeää, että Brysselissä ymmärretään alueelliset erityispiirteet.