Ajankohtaista

Suomi ei halua etääntyä Euroopasta, Maaseudun Tulevaisuus

14.7.2017

Viime vuosina finanssi- ja siirtolaiskriisin kaltaiset kansainväliset haasteet ovat tarjonneet alustan takapajuisen protektionismin ja rasistisen vihapuheen normalisoitumiselle. Julkisessa keskustelussa yhteistyö ja ymmärtäväisyys ovat joutuneet käymään taistoa sulkeutuneisuuden ja muukalaisvihan kanssa. Populismi on arkipäiväistynyt.

Populistista politiikkaa määrittävät yksinkertaiset säännöt: äänestäjille kerrotaan vain se, mitä he haluavat kuulla, ei yhtään enempää eikä vähempää. Kun taloudessa menee huonosti, ongelmat työnnetään muun maailman vastuulle – emmehän me mitään kreikkalaisia rupea elättämään. Kun naapurustossa soditaan, ongelmat työnnetään sivuun ja suljetaan silmämme muiden hädältä – eihän meidän tarvitse syyrialaisista huolehtia, kyllä mekin itse omat sotamme sodittiin.

Populismin sääntöihin kuuluu kuitenkin myös se, ettei se ikinä kanna loppuun asti. Epärealistiset lupaukset osoittautuvat väistämättä katteettomiksi ja vihamieliset asenteet kestämättömiksi. Tällöin vastareaktiona ymmärretään turvautua niihin arvoihin, asenteisiin ja tekoihin, jotka todella vievät eteenpäin ja tarjoavat parhaan mahdollisen elinympäristön. Positiivinen realismi arkipäiväistyy.

Pienelle pohjoiselle kotimaallemme on väistämättä paras vaihtoehto olla osa solidaarista ja eteenpäin katsovaa rauhan, yhteistyön ja hyvinvoinnin eurooppalaista yhteisöä. Euroopan unionin vakaus ja vahvuus ovat lopulta aina vaikeinakin aikoina osoittaneet, ettei globaaleilta ongelmilta voida piiloutua vaan niiden ratkaisemiseksi tarvitaan tiivistä ja toimivaa yhteistyötä.

Suomessakin ilmapiiri on kääntynyt parempaan päin. Yle julkaisi alkuviikosta mielipidemittauksen suomalaisten EU-asenteista ja tulokset kertovat positiivisesta muutoksesta. Valtaosa suomalaisista ei esimerkiksi näe EU-kansanäänestyksessä järkeä, ja sellaisen kohdalle sattuessakin harvempi kuin joka viides äänestäisi eron puolesta.

Vielä vuosi sitten teetetyissä kyselyissä luvut olivat eri linjoilla. Esimerkiksi kansanäänestystä kannatti lähes puolet vastaajista. Mikä on muuttanut suomalaisten mielen, mikä meidät ajoi positiiviseen käännekohtaan? Syitä on monia, mutta asennemuutosta selittää ennen kaikkea Brexitin ja Donald Trumpin kaltaiset myllerrykset muualla maailmassa.

Brittien lähtöpäätöksen lyhytkatseisuus ja Brexitin luoma epävarmuus vaikuttaa suomalaistenkin asenteisiin. Brexit on herättänyt huolia niin Britannian kuin koko EU:n tulevaisuudesta. Eurooppa ei voi rapistua palasiksi ja taantua vuosikymmenten takaisiin asetelmiin, vaan nyt on pidettävä tiukasti kiinni yhteistyöllä saavutetuista eduista ja eurooppalaisesta identiteetistä.

Trump taas on muuttanut maailmanpolitiikan näyttämön vaikeammin ennustettavaksi ja ajoittain jopa tragikoomiseksi näytelmäksi. Epävarmassa maailmassa EU tarjoaa vakautta ja turvaa – unionissa ei sorruta idän aggressioihin tai lännen järjettömyyksiin, vaan vaalitaan yhteistyössä eurooppalaista sivistystä, kehitystä ja rauhan aatetta.

Vaikka tietyt populistiset voimat jaksavat yhä pauhata Suomen EU-erosta ja pyrkiä sysäämään vastuuta kaikista maailman ongelmista ja haasteista omien rajojen ulkopuolelle, kansalta ei näihin vaatimuksiin oikeutusta saa. Mielipidemittauksen tulos on selvä: suomalaiset eivät halua edes harkita EU-eroa. Unionia pitää toki väistämättä uudistaa, mutta hajottamaan sitä ei ruveta. Me osaamme olla suomalaisia ja eurooppalaisia, yhtä aikaa.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.7.2017.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone