Ajankohtaista

Rajat hallintaan ja loput kotoutukseen, IL-blogi

9.6.2016

Siirtolaiskriisin hoito etenee, mutta paljon siinä riittää vielä töitä. Eurooppaan kohdistuva maahanmuuttopaine ei hellitä vaan päinvastoin – se voi muuttua jopa uudeksi normaaliksi tulevaisuudessa. Liikettä pitää hallita sekä rajoilla että niiden ulko- ja sisäpuolella.

Suomessa on virinnyt viime päivinä tunteisiin vetoava keskustelu perheiden yhdistämisestä. Yksittäisen tapauksen voimalla on pyritty poliittisesti luomaan kuva sydämettömästä hallituksesta, joka venyttää kansainvälisiä sopimuksia ja rikkoo pakolaisperheitä.

Kyseessä on vaikea asia, jossa tehdään päätöksiä perheiden ja yksittäisten ihmisten elämästä. Päätökset kuitenkin ohjaavat myös sisäpoliittista kehitystä. Tätä puolta ei voi jättää huomiotta, niin ikävää kuin se onkin.

Keskustelussa hallitusta on pyritty lyömään myös perheenyhdistämistä koskevalla EU-direktiivillä. Ehkä tarkoituksella on unohdettu, että direktiivi nimenomaan sallii Suomen hallituksen esittämät tiukennukset. Puhumattakaan siitä, että suuntaus muualla Euroopassa on samansuuntainen kuin Suomen kaavailemat tiukennukset. Lisäksi pitää muistaa, että kyseinen direktiivi on laadittu vuonna 2003, jolloin nykyisestä tilanteesta ei ollut tietoa. EU:n laajuisesti on siis yhä enemmän paineita maahanmuuttopolitiikan osa-alueiden tiukentamiseen.

Tälläkin maahanmuuttokeskustelulla on aika vähän tekemistä realismin kanssa. Realismia on, että Suomi tarvitsee osansa uusista tulijoista, mutta heidät pitää kyetä integroimaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitsematon maahantulo vaurioittaa yksittäisiä EU-maita. Samalla se vaikeuttaa tärkeän humanitäärisen velvoitteen hoitamista. Suomen pitää satsata voimavaransa niiden auttamiseen, jotka ovat suurimmassa hädässä.

Omien nuorten tulevaisuus ja työpaikat pitää turvata, mutta jo nyt esimerkiksi insinööreistä ja terveysalan ammattilaisista on pulaa. Tämä vaikuttaa tulevaisuuteen kahdella tavalla. Ensinnäkin väestö ikääntyy, mikä vaikuttaa palveluiden kysyntään ja synnyttää tarvetta uudenlaisille tuotteille. Toiseksi ilman vankkaa ammattitaitoa ja osaajia ei synny uusia ideoita ja innovaatioita. Kasvu pysähtyy juuri silloin kun sitä eniten tarvittaisiin.

Integraatio mielessään komissio esitti tiistaina Euroopan parlamentille nk. EU:n sinisen kortin uudistamista, jotta EU olisi ammattitaitoisille maahanmuuttajille houkuttelevampi. Tarkoituksena on yksinkertaistaa nykyistä järjestelmää ja mahdollistaa kortin hakeminen myös korkeasti koulutetuille turvapaikan saaneille ihmisille. Yhteiskuntaan integroitumista edistetään myös tukemalla esimerkiksi pakolaisten ja siirtolaisten kielitaitoa ja työllistymistä.

Lisäksi tilanne pitää saada uskottavasti hallintaan Euroopan rajoilla ja tässä sopimukset kolmansien maiden kanssa nousevat korkeaan arvoon. Nyt neuvottelut ovat käynnissä muun muassa Jordanian ja Libanonin kanssa. Listalla seuraavaksi vuorossa ovat Niger, Nigeria, Mali ja Etiopia. Siirtolaistulvan hallitsemisen vastineeksi EU lupaa niille rahoitusta ja kehityksen tukemista.

Lopulta todellisuus on yksinkertainen. Eurooppaa on kohdannut suuri muuttoliike, jota pyritään hallitsemaan vastuullisella päätöksenteolla. Jos Suomi poikkeaisi eurooppalaisesta linjasta, pyrkisi Suomeen jatkossa hallitsematon määrä ihmisiä. Tämä olisi lopulta kaikkien tappio.

Ylivoimainen enemmistö eurooppalaisista kollegoista jakaa ajatukseni. Miksi emme me suomalaisetkin?

 

Julkaistu Iltalehden blogissa 09.06.2016