Ajankohtaista

Puolustuksen vapaamatkustajat, Nykypäivä

24.2.2017

Puolustusbudjetteja on leikattu ja asevoimia kutistettu ympäri Eurooppaa talouskriisin seurauksena erityisesti vuodesta 2010 lähtien. Näin siitäkin huolimatta, että terrori-iskut, Ukrainan kriisi ja Venäjän arvaamattomuus sekä pitkään jatkunut Syyrian sota olisivat vaatineet toisenlaista reaktiota.

Puolustusmenojen leikkaus on ollut myös pidemmän aikavälin suuntaus. Tukholman rauhantutkimuslaitoksen mukaan puolustukseen käytettiin Euroopassa vuonna 2015 noin 8,5 prosenttia vähemmän rahaa kuin vuonna 2006. Kun puhutaan sadoista miljardeista, se ei ole mikään pikkusumma. Tosiasiassa Euroopan puolustuksen alasajo aloitettiin kuitenkin jo paljon aiemmin, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvulla.

Tämän hetkisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on huutava tarve vakaudelle ja turvallisuudelle. Trumpin antama viimeinen herätys tulee tarpeeseen. Hänen vaatimuksensa puolustusmäärärahojen nostamisesta Euroopassa ja vastuun kantaminen omasta puolustuksesta eivät ole kohtuuttomia.

Toisaalta EU:lla on maailman toisiksi suurin puolustusbudjetti. Kun kansalliset puolustusbudjetit lasketaan yhteen, EU-maat käyttävät puolustukseensa noin 203 miljardia euroa. Yhdysvallat käyttää puolustukseen ylivoimaisesti eniten, noin 565 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi Kiinan vuosittainen puolustusbudjetti on noin 185 miljardia euroa ja Venäjän 67 miljardia euroa.

Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman toisiksi suurin sotilasmahti. Paljon rahaa kuluu päällekkäisyyksiin, minkä lisäksi rakenteet ja kalusto eivät aina ole yhteensopivia. Myös EU:n perussopimukset rajoittavat tehokkaasti Unionin puitteissa tehtävää yhteistyötä. Tällä hetkellä se on lähinnä kriisinhallintaa ja tutkimusta.

Kansallisvaltion tärkeimpiin tehtäviin kuuluu sen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden takaaminen, minkä vuoksi puolustus on EU:ssa jätetty jäsenmaiden toimivaltaan. Mutta kansalaiset, YK ja Nato odottavat EU-mailta enemmän, kuin mitä ne tällä hetkellä tekevät.

Nyt Yhdysvallat kattaa noin 70 prosenttia Naton puolustusmenoista. Sen lisäksi vain Iso-Britannia, Viro, Puola ja Kreikka käyttävät Naton asettaman tavoitteen mukaisesti yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.

Mikään valtio ei voi laskea maansa puolustusta pelkkien turvatakuiden varaan. Jossain vaiheessa liittolaiset kyllästyvät vapaamatkustajiin. Oli sitten kyse EU:sta tai Natosta.

Puolustuksen parantaminen Euroopassa vahvistaisi sekä EU:ta että Natoa, jonka 28 jäsenestä 21 on EU-maita. Ensimmäinen hyvä uutinen on, että eurooppalaiset Nato-maat kasvattivat puolustusbudjettejaan noin 3,8 prosentilla viime vuonna.

Pelkkä budjetin kasvattaminen ei kuitenkaan riitä vaan EU-maiden pitää ottaa myös kaikin puolin vahvempi rooli NATO:ssa. Yhdysvallat on tietenkin yhä tärkeä kumppani ja Naton merkittävin jäsen. Mutta myös eurooppalaisten pitää kantaa kortensa kekoon. Muuten sulkeutunut ja sisäänpäin käpertyvä ajattelu voi päästä valloilleen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Naton eurooppalaisten jäsenten yhteistyön tiivistyminen olisi tilaisuus myös Suomelle. Suomen turvallisuuden kannalta on keskeistä sitoutua sekä eurooppalaiseen että transatlanttiseen monenkeskiseen yhteistyöhön. Kehityksen ulkokehälle ei missään tapauksessa saa jäädä varsinkaan nyt, kun Naton laajeneminen voi pysähtyä Montenegroon.

Julkaistu Nykypäivässä 24.2.2017