Lisää budjettivaltaa EU:lle, kiitos! Eurooppalainen Suomi ry
28.9.2017
Brexit on laittanut kunnolla potkua EU:n tulevaisuuden pohdintaan. Brittien tragikoomisen näytelmän syitä ja seurauksia ihmetellään niin Brysselissä kuin jäsenmaissa.
Syitä voisi vatvoa loputtomiin. Brittien sisäisten ongelmien lisäksi myös EU:n heikkoudet ja huonot puolet on tunnustettava, jotta osaamme tehdä oikeat ratkaisut seurausten suhteen. Katse on suunnattava eteenpäin ja uudistetun unionin pitää jatkaa entistä luotettavampana ja vahvempana.
EU:n rahankäytön osalta esimerkkejä heikkouksista on helppo paikantaa: byrokratia on tuensaajalle raskas ja joustoa kriisitilanteissa on hyvin rajallisesti. Miten järjestelmää sitten voitaisiin uudistaa, byrokratiaa keventää ja joustoa lisätä? Jäsenmaiden tiukka kontrolli EU-rahasta vaikeuttaa kehitystä.
Brysselissä on alettu valmistella unionin monivuotista rahoituskehystä vuoden 2020 jälkeiselle ajalle — eli sitä, mihin ja miten EU-rahaa tullaan tulevina vuosina käyttämään. Kehyksen muodostamista hankaloittaa Brexitin epävarma neuvottelutulos, joka määrittää osaltaan EU:n tulevan budjetin kokoa ja jäljelle jäävien jäsenmaiden osuuksia.
Unioni menettänee leijonanosan budjetistaan kun rikas nettomaksaja poistuu porukasta. Jos brittien osuutta ei muiden toimesta korvata, vuosittaiseen budjettiin saatetaan joutua sorvaamaan jopa reilun 10 miljardin aukko. Tämä riippuu kuitenkin 27 jäsenmaan ambitiotasosta. Mikäli unionia aiotaan vahvistaa, on sen budjettiakin syytä vahvistaa.
Komission lanseeraamaan Euroopan tulevaisuutta pohtivaan sarjaan kuuluu keskeiseltä osin myös unionin rahoitusta käsittelevä asiakirja, joka kartoittaa eri skenaarioita tulevan integraation tasosta. Rahoituksen osalta pohditaan myös sitä, mistä EU voisi saada niin sanottuja omia varoja. Ei siis sitä rahaa, joka on riippuvainen jäsenmaiden maksuista, vaan sitä rahaa, jonka EU voi itse kerryttää.
Verotusoikeus tai muu vastaava tulonlähde antaisi EU:lle mahdollisuuden itsenäisempään ja tehokkaampaan budjetinhallintaan. Yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi jäsenmaissa kerättävä pieni ilmastovero, josta toki kansalaisten hyväksynnän kannalta olisi viisainta tehdä jäsenvaltion omaan verotukseen vaikutukseltaan neutraali.
Vahva riippuvaisuus jäsenmaiden maksuvalmiudesta heikentää joka tapauksessa EU:n toimintakykyä ja tekee yhteiseurooppalaisesta politiikasta kumpuilevaa.
Jos EU:n budjettia pienennetään, pallo siirtyy yhä enemmän jäsenmaille. Turvallisuusyhteistyö, sisämarkkinat, maatalouspolitiikka ja muut vastaavat toiminnot monimutkaistuisivat entisestään. EU:n vahva budjettivalta takaisi yhteisille hankkeille yksinkertaisemman ja tehokkaamman hallinnon.
Julkaistu Eurooppalainen-lehdessä 28.9.2017
