Koulutuspolitiikka uusiksi, Nykypäivä
27.5.2016
Viime vuosina koko Eurooppaa on vaivannut korkea nuorisotyöttömyys. Tämä on monelle suuri henkilökohtainen tragedia, mutta myös yhteiskunnallisesti merkittävä huolenaihe. Työttömät nuoret ovat suuressa vaarassa syrjäytyä ja joutua yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä ei ollenkaan ole sivuseikka turvallisuuden näkökulmasta.
Myös Suomen nykyisessä heikossa taloustilanteessa nuorten, varsinkin vastavalmistuneiden, on ollut vaikea löytää työtä. Uuden koulutussopimuksen avulla on tarkoitus pureutua juuri tähän: jopa koko tutkinnon voisi suorittaa työssä oppimalla. Se on ehdottomasti oikea suunta ja kaikkien etu, varsinkin opiskelijoiden, joiden on nyt vaikea löytää paikkaansa työelämässä ilman oman alansa kokemusta. Koulutussopimus ei kuitenkaan mene tarpeeksi pitkälle. Suomessa tarvitaan lisää rohkeutta koulutuspolitiikan uudistamiseen.
Tästä näkökulmasta katsottuna Aurinkorannikon Kokoomus tuo kesäkuun puoluekokoukseen mielenkiintoisen hankkeen. Eurooppalaisessa hengessä ehdotuksessa otetaan mallia muualta ja nostetaan esiin todistetusti hyvin toimiva Saksan koulutusmalli, jossa jopa 60 % koulunsa päättävistä nuorista hakeutuu ammatilliseen koulutukseen oppisopimuksen avulla. Meillä noin puolet siirtyy peruskoulun jälkeen lukioon.
Ehdotuksen ideana on edetä vahvan käytännön osaamisen kautta kohti oman alan teoreettisempaa ymmärrystä. Tutkinnon suorittamiseen oppisopimuksella menisi kolme vuotta ja sen rinnalla olisi mahdollista suorittaa myös ylioppilastutkinto. Lisäksi nuori saisi selkeän pohjan jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, mikä on merkittävin ero Suomen nykyiseen oppisopimuskoulutukseen. Aikaisemmin hankittu käytännönkokemus myös lisäisi opiskelijan motivaatiota alan teorian opiskelussa ja helpottaisi työllistymistä opintojen jälkeen.
Vastavalmistuneiden työnsaanti on erityisen hankalaa. Saksan mallin mukainen oppisopimuskoulutus sitouttaisi paitsi nuoren yritykseen, niin myös yrityksen nuoreen, jonka palkkaaminen valmistumisen jälkeen on huomattavasti pienempi riski kuin tuiki tuntemattoman ihmisen. Mallilla onkin potentiaalia pidentää työuria alkupäästä ja nopeuttaa työelämään siirtymistä. Lisäksi se edistäisi koulutuksen sopeutumista koko ajan muuttuviin työelämän tarpeisiin. Nämähän ovat myös hallituksen tavoitteita.
Toisaalta Suomen kilpailukyvyn kannalta myös jatkuva oppiminen on tärkeää. Kukaan ei ole valmis kun saa tutkintotodistuksen kouraansa. Tämän takia myös selkeän väylän luominen oppisopimuskoulutuksesta jatko-opintoihin on tärkeää.
Toukokuun alussa käynnistyi ehdotuksen mukainen koulutuksen kehittämishanke. Sen tavoitteena on Saksan mallia soveltamalla kehittää yhden alan koulutusta kokonaisuutena ammattiopistoista yliopistoon. Hanke sai rahoitusta lähes puoli miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahastosta ja jatkuu vuoden 2018 kevääseen saakka. Muut näyttävät uskovan koulutuksen rohkeaan uudistamiseen, toivottavasti mekin.
Suomen talous ei voi tällä hetkellä hyvin, huonommat kasvunäkymät Euroopassa ovat vain Kreikalla. Hätäapuna leikkaukset myös koulutuksesta ovat olleet välttämättömiä. Tulevaisuudesta ei voida leikata loputtomiin, vaan sitä pitää myös rakentaa. Laadun säilyttäminen rajujen leikkausten aikana vaatiikin ennakkoluulottomia avauksia ja myös muiden parhaista tavoista oppimista. Sivistys ja työ ovat Kokoomuksen perusarvoja, jotka pitää palauttaa kunniaan. Tulevaisuus rakentuu niiden varaan. Tämä työ on Kokoomuksen tehtävä.
Julkaistu Nykypäivässä 27.05.2016
