Ajankohtaista

Kaikki irti brittien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, Akavalainen

11.4.2017

EU:n budjetista käydään tällä hetkellä kiivasta keskustelua sekä Brysselissä että Euroopan pääkaupungeissa. Neuvotteluita käydään monella eri saralla, mutta käytännössä ne kaikki tähtäävät EU:n varojen joustavampaan ja vaikuttavampaan käyttöön. Ison-Britannian pääministeri Theresa Mayn 29. maaliskuuta laukaisema artikla 50 antaa luonnollisesti näihin kaikkiin vääntöihin oman lisäsäväyksensä. Brexit-neuvotteluissa kaikki kun on vielä aivan auki.

Iso-Britannia on yksi EU:n budjetin suurista nettomaksaja. Brexit tulee vaikuttamaan EU:n budjetin kokoon, siitä ei päästä yli eikä ympäri. Tällä hetkellä on ainoastaan selvää, että muut jäsenvaltiot eivät ole valmiita täyttämään brittien jälkeensä jättämää monttua.

Komission pitäisi antaa ehdotus uudeksi, vuoden 2020 jälkeiseksi rahoituskehykseksi tammikuun alkuun mennessä. Nykyisellään EU:n budjetin tavoitteena on lisätä kasvua ja työpaikkoja, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja parantaa kansalaisten turvallisuutta kaikkialla Euroopassa.

EU käyttää siis rahaa eri tavalla kuin jäsenmaat, koska sille ei ole annettu vastuuta terveydenhuollosta, koulutuksesta tai työttömyysturvasta. Seuraavassa pidemmän tähtäimen rahoitussuunnitelmassa tähän tarvitaan kuitenkin mielestäni muutosta. EU:n pitää panostaa huomattavasti enemmän nimenomaan koulutukseen ja tutkimukseen. Muuten parempi tulevaisuus jää vain haaveeksi.

Myös Euroopan parlamentti on vahvasti koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen lisäämisen puolella. Huhtikuun alussa vahvistimmekin omalta osaltamme Horisontti2020-tutkimusohjelmalle 200 miljoonan ja opiskelijavaihto-ohjelma Erasmukselle 100 miljoonan euron lisärahoituksen 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastuksen yhteydessä.

Erasmus on monesta syystä onnistunein EU-ohjelma, minkä vuoksi brittien irtautuminen on herättänyt erityistä huolta korkeakouluissa ja niiden opiskelijoissa ympäri Eurooppaa. Iso-Britannia on EU:n jäsen vielä seuraavat kaksi vuotta, joten se on mukana myös Erasmuksessa koko akateemisen vuoden 2018–2019.

Brexitin jälkeen kaikki riippunee brittihallituksen halukkuudesta maksaa osallistumisestaan Erasmukseen esimerkiksi Norjan tapaan. Euroopan parlamentti on jo antanut tukensa tälle vaihtoehdolle. En usko, että muut EU-maatkaan haluaisivat ehdoin tahdoin rajoittaa opiskelijoiden mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Huojentavaa on myös, että sekä britti- että muut eurooppalaiset korkeakoulut vaikuttavat joka tapauksessa sitoutuneilta jatkamaan kansainvälistä yhteistyötään.

EU:n tutkimusohjelma Horisontti2020:ssa puolestaan hakuja on käynnissä tämän rahoituskauden eli vuoden 2020 loppuun saakka. Britit ovat mukana myös Horisontissa vähintään seuraavat kaksi vuotta. Lisäksi Ison-Britannian on luultavasti käytännössä maksettava EU:n budjettiin tekemät sitoumuksensa 2014–2020 rahoituskehyksen mukaisesti vuoden 2020 loppuun saakka.

Erasmuksen tapaan britit pääsevät mukaan myös seuraavaan tutkimuksen puiteohjelmaan, jos haluavat. Ja vaikka Iso-Britannian hallitus ei olisi valmis maksamaan osallistumisesta, se ei estä brittejä ottamasta osaa EU:n rahoittamiin tutkimusprojekteihin kolmantena maana. Tällöin heidän osuudelleen ei kuitenkaan voida myöntää rahoitusta EU:n budjetista.

EU:n budjettia on pyritty uudistamaan jo pidemmän aikaa ja tätä työtä jatketaan Brexit-neuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen. Seuraavan kahden vuoden aikana brittien kanssa tehtävästä yhteistyöstä kannattaa kuitenkin ottaa kaikki irti, kun he vielä varmuudella ovat mukana eri ohjelmissa. Myös Brexitin jälkeen brittien kanssa on hyvä olla tekemisissä vaikka yhteistyön muoto muuttuisikin.

Julkaistu Akavalaisessa 11.4.2017.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone