Ajankohtaista

Helsinki-Tallinna -tunneli antaisi mahdollisuuden Suomen uuteen nousuun, IL-blogi

5.8.2016

Suomen taloudellinen tilanne on jo liian monen vuoden ajan mennyt alamäkeä. Talouden kurimus on kurittanut liian monen suomalaisen arkea.

Viimeisimmät valtionvarainministeriön talousluvut antavat vihdoin toivoa suunnan kääntymisestä: työttömyyden kasvu on pysähtynyt ja kansantalouden ennustetaan kasvavan ensi vuonna noin 1,4 %. Toivottavasti tästä alkaa ylämäki. Uuteen nousuun ei kuitenkaan päästä pelkällä uskolla, vaan sen eteen on tehtävä hartiavoimin töitä ja käytettävä hyödyksi kaikki mahdollinen vipuvoima.

Suomi on sisukas kansakunta, mutta pieni ja varsin eristyksissä. Se valitettavasti asettaa meidät maailman mittakaavassa altavastaajan asemaan. Pieni väestö merkitsee pienempiä mahdollisuuksia erikoistua ja luoda vaurautta. Suomen kaltaisen maan täytyy katsoa rajojen yli ja ottaa kaikki hyöty irti EU:n vapaan liikkuvuuden tarjoamista mahdollisuuksista.

Helsingin ja Tallinnan työmarkkinat ovat jo osittain yhdistyneet tietyillä aloilla. Kymmenet tuhannet virolaiset matkustavat viikoittain lahden yli töihin. Myös suomalaisia IT-osaajia on viime vuosina alettu houkutella Viroon, jossa samalla palkalla saa enemmän.

Nyt EU:lta on tarjolla vipuvoimaa tämän kehityksen tukemiseen: Helsingin ja Tallinnan välisen liikenteen sujuvoittamiseksi saatiin hiljattain yli kolme miljoona euroa rahoitusta. Tähän päälle tulee vielä Suomen ja Viron rahoitusosuus, joka on yhteensä noin miljoonan luokkaa. Satamien arkea helpottavien ratkaisujen lisäksi tarkoitus on tutkia Suomenlahden ali kulkevan tunnelin kannattavuutta ja vaikutuksia.

Alustavien laskelmien mukaan Helsingin ja Tallinnan välinen 85 kilometrin mittainen, maailman pisin meritunneli maksaisi yhteensä 9-13 miljardia euroa. Helsingistä pääsisi Tallinnaan puolessa tunnissa ja matkustajia olisi vuosittain yli 10 miljoonaa. Lisäksi ensi vuosikymmenen lopulla aukeaisi Tallinnan kautta nopea junayhteys Varsovaan saakka, silloin valmistuvan Rail Balticin ansiosta. Ihmisten lisääntyvä liikkuminen ja siitä syntyvä talouskasvu tekisivät hyvää meidänkin kansantuotteellemme.

Tunneliurakassa on toki paljon avoimia kysymyksiä. Laskelmat ja jatkosuunnitelmat pitää tehdä huolella ja harkiten. Tunnelia ei kuitenkaan olla rakentamassa tunnelin vuoksi. Helsingin ja Tallinnan alueella on aitoa potentiaalia: sekä rahtikuljetusten että matkustajien määrä kaupunkien välillä on kasvanut jo kymmenen vuoden ajan.

Loppujen lopuksi tunneli on vain liikkumisen väylä ja väline. Ihmisillä pitää olla syitä sen käyttämiseen. Helsingin ja Tallinnan väliset hinta-, palkka- ja verotukseen liittyvät erot osaltaan luovat niitä. Pelkästään niihin ei kuitenkaan pidä luottaa. Opiskelijoille, turisteille ja yrityksille pitää näyttää kahden kaupungin, ja kahden maan, antamat kaksinkertaiset mahdollisuudet.

Myös muut pienet ja pohjoiset maat tiedostavat liikkumisen taloudellisen merkityksen. Viro, Latvia ja Liettua odottavat Rail Balticin valmistumista 2025. Tanskassa ja Ruotsissa puolestaan valmistellaan tunneli- ja rautatieyhteyksiä Manner-Eurooppaan. Suomen ei kannata jäädä kehityksestä jälkeen.

 

Julkaistu IL-blogissa 5.8.2016