Ajankohtaista

Euroopan pitää valita, IL-blogi

11.3.2017

Kysymys Euroopan tulevaisuudesta on viime aikoina ollut monien huulilla. Taustalla on Brexitin aiheuttamat väistämättömät muutokset, Euroopan yllättänyt siirtolaiskriisi ja uudet turvallisuusuhat. Lisäksi tänä vuonna järjestetään vaalit Hollannissa, Ranskassa, Saksassa ja mahdollisesti Italiassa. Niiden tulokset vaikuttavat nimittäin kyseisten maiden EU:ssa ajamaan politiikkaan.

Myös Brysselissä on useassa eri yhteydessä ja kokoonpanossa pohdittu maanosamme tulevaisuutta. Tähtäimessä on maaliskuun 25. päivä, jolloin Rooman sopimuksen allekirjoituksesta tulee kuluneeksi 60 vuotta. EU-päämiesten on silloin tarkoitus kokoontua juhlistamaan EU:n edeltäjän Euroopan talousyhteisön syntyä ja samalla vahvistaa sitoutumisensa Euroopan integraatioon myös tulevaisuudessa.

Viime viikolla komissio antoi viisi mahdollista mallia, joiden mukaan EU voisi seuraavan 25 vuoden aikana kehittyä. EU:n hajoamista se ei järkisyistä pitänyt edes vaihtoehtona.

Käytännössä EU voisi jatkaa samaan tapaan kuin nyt, jos haasteiden ei ajatella vaativan muutoksia EU:n toiminnassa. Toisaalta EU voisi keskittyä edistämään ensisijaisesti pelkästään sisämarkkinoita, joiden olemassaolo on yksi Unionin parhaista saavutuksista.

Tulevaisuudessa voitaisiin lisätä yhteistyötä myös pelkästään halukkaiden jäsenmaiden kesken, niiden itse valitsemissa asioissa. Vaarana on EU:n jakautuminen. Toisaalta myös koko EU voisi tiivistää rivejään ja tehdä enemmän niissä kaikkein tärkeimmissä ja kiireellisimmissä kysymyksissä, kuten turvallisuudessa. Valintaa ei tehtäisi jäsenmaiden vaan asioiden kesken.

Viimeinen vaihtoehto olisi pistää kokonaan uusi vaihde silmään ja lisätä integraatiota merkittävästi kaikilla politiikka-aloilla. Se vaatisi jäsenmailta merkittävää poliittista tahtoa.

Sekä kahden kerroksen EU että yhteistyön tiivistäminen polttavimmissa asioissa kaikkien jäsenmaiden kesken voivat olla pitkällä tähtäimellä portteja integraation huomattavaan syvenemiseen kaikilla muillakin alueilla.

Omasta mielestäni paras tie olisi tämä jälkimmäinen – yhteisen linjan ottaminen tärkeissä asioissa. Se korostaisi enemmän yhteisiä etuja ja yhteenkuuluvuutta sen sijaan että loisi juopia jäsenvaltioiden välille.

EU:lla ei ole enää aikaa odottaa. Tärkeimpien asioiden osoittaminen hitsaisi Eurooppaa enemmän yhteen. Se veisi EU:ta pienin askelin kohti integraation tuntuvaa lisäystä, mikä olisi lopulta koko Euroopalle paras ratkaisu ja varmistaisi rauhanprojektin jatkumisen.

Euroopan tulevaisuus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti Brysselin vaan tavallisten kansalaisten käsissä.  Ja integraation luomalle vakaudelle on huomattavaa kysyntää eurooppalaisten parissa. Vahva ja yhtenäinen EU on kaikkien kansalaisten etu.

Julkaistu IL-blogissa 11.3.2017.