EU:n ulkorajoilla riittää haasteita, IL-blogi
22.7.2016
Kuluva vuosi on sujunut muuttoliikerintamalla rauhallisemmin kuin odotettiin. Turvapaikanhakijoiden kuukausittainen määrä on puolittunut viime vuoden huippuun verrattuna, samaan aikaan kun sekä eurooppalainen että kansallinen maahanmuuttopolitiikka on tiukentunut.
Myös Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä on viime kuukausina vähentynyt huomattavasti. Samalla Suomen hallitus on antanut useita viestejä siitä, että Suomessa tulijaa ei automaattisesti odotakaan kissanpäivät.
Aivan suoraan ei voi sanoa, kumpi on muna ja kumpi kana. Kuitenkin jotain on tapahtunut, mikä hillitsee muuttoliikevirtoja.
Viime vuonna Eurooppa oli polvillaan mantereelle tulvivan muuttoliikkeen ja heikentyneen turvallisuuden edessä. Paineen alla yksi ikuisuushanke saatiin vihdoin nytkähtämään eteenpäin ja valmiiksi, kun keväällä sovittiin automaattisesta matkustajatietojen välittämisestä.
Poliittisen tahdon löytyessä EU on yllättäen kyennyt myös nopeaan toimintaan. Pari viikkoa sitten päätettiin Frontexin muuttamisesta kunnolliseksi rajavalvontavirastoksi, jolla on kapasiteetti toisaalta tukea paineen alle joutuneita jäsenvaltioita ja toisaalta valvoa, että kaikki huolehtivat yhteisistä ulkorajoista kunnolla.
Koko lakipaketti EU:n raja- ja rannikkovartiostosta saatiin kasaan reilussa puolessa vuodessa. Nyt myös toimeenpanon on oltava pikaista: viraston on oltava pystyssä ja toimintavalmiina vuoden loppuun mennessä.
Myös siirtolaisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa neuvotellaan sopimuksia, joiden tarkoituksena on parantaa erityisesti ko. maiden rajavalvontaa ja muuttoliikkeen hallintaa. Tällaisia neuvotteluja käydään mm. Jordanian, Libanonin, Nigerin, Nigerian, Senegalin, Malin ja Etiopian kanssa.
Tähän lokeroon menee myös EU:n ja Turkin välinen sopimus, minkä seurauksena esimerkiksi laittomat rajanylitykset Turkista Kreikkaan ovat tippuneet murto-osaan. Viime vuonna vilkkaimpina päivinä Egeanmeren ylitti noin 1740 maahantulijaa. Nyt sama luku on viimeisimpien tietojen mukaan keskimäärin 47 päivässä.
Yksi merkittävä kysymys on kuitenkin se, pitääkö Turkki nykyisessä sisäpoliittisessa tilanteessa kiinni sopimuksesta ja haluaako se jatkossakin katkaista tehokkaasti siirtolaisvirran Eurooppaan.
Joka tapauksessa EU:n ulkorajat pitävät nyt hiukan paremmin kuin vuosi sitten. Jatkossa valvonta paranee edelleen, kunhan yhteisestä rajanylitystietojärjestelmästä saadaan sovittua. Järjestelmään on tarkoitus rekisteröidä alueelle saapuvien kolmansien maiden kansalaisten tietoja, jotta voidaan tehostaa Schengen-alueella laittomasti oleskelevien löytämistä sekä torjua terrorismia ja muuta rikollisuutta. Käytännössä siis myös lisätä turvallisuutta Euroopassa.
Tavoitteena on saada järjestelmä käyttöön vuonna 2020, mutta tätä aikataulua pitää nopeuttaa. Paine ja tarve jäsenvaltioissa on kova. Tästä on osoituksena se, että Ranska, Puola, Saksa, Ruotsi, Itävalta, Tanska ja Norja ovat palauttaneet rajatarkastukset. Toistaiseksi tarkastukset ovat väliaikaisia. Tavoitteena on, että Schengen toimisi taas normaalisti vuoden 2016 loppuun mennessä.
Jotta tilanne EU:n ulkorajoilla paranisi merkittävästi, pitäisi vielä paljon tapahtua. Ensinnäkin liike ulkorajojen yli täytyy saada kokonaan hallintaan. Toiseksi Euroopan ja jokaisen jäsenvaltion sisäistä turvallisuustilannetta on parannettava. Muuten tilapäisiksi tarkoitetuista ratkaisuista voi tulla pysyviä.
Tässä riittää tehtävää. Ilman jäsenvaltioiden panostusta ja halua eurooppalaiseen yhteistyöhön tilanne ei korjaannu riittävästi.
Julkaistu IL-blogissa 22.7.2016.
