EU-jäsenmaksu on kannattava investointi Suomen tulevaisuuteen, Nykypäivä
31.5.2018
Euroopan komissio esitteli toukokuun alussa ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Rahoituskehys on EU:n budjetin ja koko toiminnan kannalta kriittinen. Se asettaa useaksi vuodeksi eteenpäin käytännössä ehdottoman katon Unionin talousarviolle ja ennen kaikkea sille, mitä EU pystyy tekemään.
Esityksen mukaan vuosien 2021–2027 yhteenlasketut EU-budjetit voisivat olla korkeintaan 1135 miljardia euroa. Se tarkoittaa noin 162 miljardia per vuosi. Yksityiskohdat saadaan touko-kesäkuussa, kun komissio antaa ehdotuksensa EU:n rahoitusohjelmiksi. Nyt annettiin isot suuntaviivat.
Eniten euroja käytettäisiin edelleen koheesio- ja maatalouspolitiikkaan. Samalla komissio näkee, aivan oikein, tarpeen rakentaa Euroopalle parempaa tulevaisuutta. Johdonmukaista on, että siihen ehdotetaan myös aiempaa suurempia panostuksia.
Tulevaisuuteen investoitaisiin lisäämällä tutkimuksen ja kehityksen, rajavalvonnan, sisäisen turvallisuuden, koulutusvaihdon sekä kehitys- ja ulkopolitiikan määrärahoja. Tuloksien saaminen ja hyötyjen näkyminen näillä aloilla vaatii luonnollisesti sitoutumista ja paljon aikaa. Kärsivällisyyttä. Niin kuin investoinnit aina vaativat.
Ihmisluonto on kuitenkin malttamaton. Sen vuoksi erittäin tuottoistenkin investointien tekeminen tuntuu usein ylitsepääsemättömän vaikealta. Rahanmeno kirpaisee heti, mutta parempaa tulevaisuutta pitää odottaa. Toisaalta, kun tulokset aikanaan ovat todellisuutta, ei aina muisteta, mistä parannukset johtuvat.
Ehkä tästä syystä kaukokatseisuus ei ole monenkaan EU-jäsenmaan vahvuus. Varsinkaan niiden, jotka vuositasolla laskevat maksavansa Unionin budjettiin liikaa. Valitettavasti Suomi kuuluu tähän porukkaan. Vaikka hallituksen ja valtiovarainministeriön luulisi malttavan nykyhetken lisäksi pitää silmällä tulevaisuutta.
Vahva EU-budjetti nimittäin on isänmaan etu. Niin ristiriitaiselta kuin se monen korvaan kuulostaakin. Innovaatioita ja turvallisuutta on järkevä edistää yhdessä EU-maiden kanssa. Isoihin haasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen, pystytään vastaamaan tehokkaammin ja paremmin tuloksin yhdessä. Eurolla saadaan enemmän.
Suomen kannattaisi olla aktiivinen ja rakentava jäsenmaiden välisissä budjettikehysehdotusta ruotivissa neuvotteluissa. Se on paras tapa saavuttaa kansallinen etu ja varmistaa, että EU toimii kaikista parhaimmalla tavalla Suomen hyväksi.
Tästä syystä minulla on kana kynittävänä hallituksen EU:n rahoituskehykseen ottaman virallisen linjan kanssa. Kun vaatimuksia Brexitin aiheuttaman aukon täysimääräisestä huomioimisesta budjetissa lievennettiin karvan verran ja Suomi irtautui ehdottomien nettomaksajien kovimmasta leiristä, meno komission käytävillä helpottui.
Tiukkojen budjettineuvotteluiden ilmapiiri näet läikkyy myös muille sektoreille. Suomelle tärkeiden asioiden läpivienti esimerkiksi maatalouspolitiikassa helpottuu, jos meidän ei odoteta automaattisesti haraavan kaikessa vastaan.
Komission esitys EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi katsoo tulevaisuuteen. Sen pohjalta on mahdollista neuvotella Suomen kannalta hyvä lopputulos.
Suomen on otettava jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa heti rohkea vaikuttajan rooli ja tehtävä kaikkensa, jotta rahoituskehyksestä saadaan sopu ennen ensi kevään eurovaaleja. Tästä myöhästyminen johtaisi auttamattomasti Suomen plus-sarakkeen pienentymiseen.
Hallituksen on syytä tarkistaa linjaansa EU:n rahoituskehykseen. Muuten se sahaa sitä oksaa, jolla me kaikki suomalaiset nökötämme. EU-jäsenmaksu on nimittäin investointi Suomen tulevaisuuteen.
Julkaistu Nykypäivässä 31.5.2018.
