EU-budjetti arvojen asialla, Maaseudun Tulevaisuus
15.6.2018
Oikeusvaltioperiaate on perustuslaillisen demokratiamme kulmakivi. Se muodostaa vahvan arvoperustan niin kotimaamme kuin koko Euroopan unionin olemassaololle. Meillä tuomioistuinten on oltava riippumattomia poliittisista motiiveista ja julkista valtaa voi käyttää vain lain sallimissa rajoissa.
EU:ssa jäsenmaiden yhteiskuntajärjestelmien on perustuttava luotettaviin säädöskehyksiin. Järjestelmien on oltava oikeusvarmoja ja niiden toimintaa on tarvittaessa pystyttävä kyseenalaistamaan. Läpinäkyvyys, suhteellisuus ja oikeudenmukaisuus määrittelevät perusoikeuksien toteutumista kautta linjan.
Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on yksi keskeisimpiä ehtoja, joihin uusien jäsenmaiden on sitouduttava jo ennen unioniin liittymistä. Vaikka EU:n laajentuessa tällä vaatimuksella on onnistuneesti edistetty kansalaisten oloja uusissa jäsenmaissa, on periaatteen toteutumisen valvonta jäänyt liittymisen jälkeen vähemmälle huomiolle.
Erityisesti Puolan ja Unkarin kehityssuunnat ovat viime vuosina osoittaneet, että EU:ssakin saatetaan yhä langeta vaarallisen populismin pauloihin. Ahdasmieliset kansanliikkeet ovat olemattomien uhkakuvien nojalla tehneet järjestelyjä, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen. Muun muassa tuomareita on syrjäytetty ja mediaa sensuroitu.
EU:n sisäiset poliittiset painostuskeinot eivät ole olleet riittävän tuloksellisia ja jäsenmaat ovat joutuneet pohtimaan kovempia toimia. Euroopan komissio antoi vihdoin toukokuussa aloitteen budjettityökaluksi, joka mahdollistaisi tehokkaamman puuttumisen oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin. Väärintekijöitä voitaisiin jatkossa painostaa EU-rahoituksen katkaisemisen uhalla.
Oikeusvarmuus turvaa kansalaisten perusoikeuksien lisäksi investointien asemaa. Riskien minimoimiseksi EU:ssa jäsenmaiden taloudellisia etuja on pystyttävä suojelemaan myös niiltä rahoitustappioilta, joita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen puutteet muissa jäsenmaissa voivat aiheuttaa.
Komission ehdotus on erittäin tervetullut lisä arvoyhteisömme sisäisen kurinpidon välineeksi. Jos jäsenvaltio haluaa rakentaa yhteiskuntaa EU-rahalla, sen on noudatettava oikeusvaltion perussääntöjä.
Yksittäisten EU-projektien osalta rahoitusta ei kuitenkaan katkaistaisi, jotta lopulliset tuensaajat – tavalliset kansalaiset – eivät joutuisi sijaiskärsijöiksi hallitustensa hölmöilyille. Järjestelmä ei siis ajaisi ahdinkoon huonoista päätöksistä kärsiviä kansalaisia. Maksuvelvollisuus tuensaajille jatkuisi jäsenmaan toimesta, mutta EU-rahaa ei enää valtionkassaan heruisi.
Euroopan parlamentin lisäksi jäsenmaiden neuvoston on päästävä yhteisymmärrykseen ehdoista, jotta järjestelmää voidaan ryhtyä soveltamaan käytännössä. Aloite on saanut vahvaa tukea suurista jäsenmaista, Saksasta ja Ranskasta, mutta vastaanotto Etelä- ja Itä-Euroopassa ei ole ollut lämpimin.
EU:n budjettivallan kasvattaminen ei ehkä ole kaikille mieleen, mutta arvoiltaan harmonisemman Euroopan saavuttamiseksi se on välttämätöntä. Ainoastaan riippumaton oikeusjärjestelmä voi varmistaa EU-rahan päätymisen oikeisiin käsiin jäsenmaissa, eikä poliittisen vallan sotkeutumista tuomioistuinten toimintaan voida nyky-Euroopassa sallia.
Aion luottamustoimissani Euroopan parlamentin budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnissa tehdä kaikkeni komission aloitteen maaliinviemiseksi kunnialla. EU on arvoyhteisö, jonka on valvottava tehokkaasti yhteisten rahojemme käyttöä ja suojeltava antaumuksellisesti kansalaistensa perusoikeuksia.
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.6.2018.
