Usein kysyttyä
1. Miksi Euroopan parlamentti on suomalaisille tärkeä?
Euroopan parlamentille annettiin vuonna 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa merkittävästi lisää toimivaltaa. Sen myötä myös parlamentin merkitys on kasvanut paljon. Parlamentti päättää lopulta lähes kaikista suomalaistenkin elämään vaikuttavista lainsäädäntökysymyksistä. Siksi suomalaisten kannattaa olla kiinnostuneita siitä, miten meitä Euroopan parlamentissa edustetaan.
Euroopan parlamentti on kansalaisia suorimmin edustava elin EU:ssa. Osallistuminen eurooppalaiseen yhteistyöhön on paras tapa vaikuttaa sekä Suomen että koko maailman kehitykseen. Nykypäivän ongelmat ovat niin suuria, ettei mikään valtio pystyisi ratkaisemaan niitä yksin. Euroopan parlamentti on kansalaisten ääni näissä kysymyksissä. Sen työn pohjana on rauhan ja vakauden edistäminen Euroopassa.
2. Miten yksittäinen meppi voi vaikuttaa yli 700 joukossa?
Yksittäinen meppi voi tehokkaasti toimimalla vaikuttaa koko Euroopan unionia sitovaan lainsäädäntöön ja varsinkin tietyissä neuvottelutilanteissa jopa enemmän kuin yhdenkään jäsenvaltion yksittäinen ministeri. Parlamentissa vaikuttaminen perustuu pitkälti toimivien henkilösuhteiden ja verkoston rakentamiseen.
Mepin työstä iso osa tapahtuu lakiehdotuksia käsittelevissä valiokunnissa. Valiokunnassa on noin 25-70 jäsentä, joten halukkaalla tekijällä on varmasti tilaisuuksia vaikuttaa – jäsenmaasta riippumatta. Vastuutehtävien saaminen edellyttää paitsi aktiivisuutta, myös huolellista paneutumista asiakokonaisuuksiin. Pahitteeksi ei myöskään ole, jos europarlamentaarikolla on sana hallussaan. Vieläpä muillakin kielillä kuin suomeksi.
3. Mitä olen saanut aikaan Euroopan parlamentissa?
Olen noussut tunnetuksi tekijäksi parlamentissa ja sen suurimmassa poliittisessa ryhmässä, Euroopan kansanpuolueessa eli EPP:ssä. Tämä on edellyttänyt väsymätöntä verkostoitumista ja lukemattomien neuvottelutehtävien kunniakasta hoitoa. Uskon kantaneeni oman pienen korteni kekoon Suomen ja Euroopan paremman tulevaisuuden eteen.
Kausi 2019-2024: oikeusvaltiomekanismi, metsäpolitiikka ja veronmaksajien varojen väärinkäytön estäminen
Tämän vaalikauden aikana olen toiminut EPP-ryhmän puheenjohtajana talousarvion valvontavaliokunnassa, ja olen jäsenenä myös maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa. Lisäksi olen varajäsen budjettivaliokunnassa, ja varapuheenjohdan EPP:n budjetti- ja rakennepolitiikan työryhmää.
Kauden aikana olen keskittynyt työskentelyssäni useamman keskeisen teeman ympärille: näitä ovat mm. oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvä lainsäädäntö, unionin metsäpolitiikka sekä unionin budjetin suojeleminen petoksilta. Merkittävimpään rooliin näistä on noussut unionin oikeusvaltiomekanismi, jolla jäsenmaiden EU:lta saatava rahoitus sidotaan yhdessä sovittujen sääntöjen, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Oikeusvaltioneuvottelut olivat suuri puristus, jossa olin paalupaikalla muovaamassa unionin tulevaisuutta.
Neuvottelemani oikeusvaltiomekanismi on nyt viimein otettu käyttöön, kun komissio käynnisti siihen perustuvan menettelyn keväällä 2022 Unkaria vastaan. Vuoden 2022 loppuun mennessä komissio päätti jäädyttää Unkarilta yhteensä 22 miljardia euroa EU-rahoitusta. Summaan kuuluvat kaikki EU:n Unkarille normaalisti osoittamat koheesiorahat. Lisäksi saadakseen osuutensa EU:n elpymispaketista Unkarin täytyy täyttää merkittävä määrä korruption ehkäisemiseen ja oikeusvaltion tilaan liittyviä ehtoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Unkarin on tosiasiallisesti muutettava toimintaansa, jotta se alkaa taas saada tarvitsemaansa rahoitusta. Komission päätös on iso askel oikeaan suuntaan, ja vahvistaa merkittävästi unionin uskottavuutta oikeusvaltiorikkomusten torjumisessa.
Lisäksi vedin parlamentin neuvottelut unionin metsästrategiasta. Määrätietoinen vaikuttaminen tuotti tulosta, ja strategiaan saatiin neuvottelujen aikana huomattavia parannuksia verrattuna ensimmäisiin versioihin. Saamme jatkossakin päättää, miten metsiämme hoidamme. Strategiassa tunnustetaan metsänomistajien asema, läheisyysperiaatteen kunnioittaminen sekä metsäteollisuuden koko arvoketjun merkitys taloudelle.
Toimin ryhmäni pääneuvottelijana myös toisessa parlamentin metsäkannanotossa, eli unionin uudessa metsästrategiassa vuodelle 2030. Näissä neuvotteluissa painotin jälleen metsäpolitiikan kuuluvan jäsenvaltioiden vastuulle, minkä vuoksi unionin sääntelyn tulisi pysytellä pitkän aikavälin linjauksissa yksityiskohtaisen säätelyn sijaan. Korostin kautta linjan sitä, että metsäteollisuus tarvitsee mahdollisimman paljon tilaa toimia, jotta parhaat, ilmastotyötä tukevat käytänteet voivat ylipäätänsä muodostua. Neuvotteluissa saavutettiin lopulta suhteellisen hyvä yhteishenki, jossa ymmärretään metsien moniulotteinen rooli kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Kauden loppupuolella olen ollut aktiivisesti mukana myös Suomessa paljon keskustelua herättäneen ennallistamisasetuksen parantamistyössä, jotta lähtökohtaisesti Suomelle hyvin ongelmallisesta asetuksesta saataisiin siedettävämpi.
Talousarvion valvontavaliokunnassa olen työskennellyt paitsi oikeusvaltioperiaatteen myös vastuuvapausasioiden parissa. Yksi valiokunnan keskeisiä tehtäviä on valvoa EU:n eri erityisvirastojen rahankäyttöä ja myöntää niille vastuuvapaudet. Tällä kaudella olen ollut pääneuvottelijana esim. parlamentin 2019 vastuuvapausraportissa ja EPP:n pääneuvottelijana tilintarkastustuomioistuimen jäsenten valinnassa sekä raportissa unionin rahojen suojelemisessa petoksilta, eturistiriidoilta ja oligarkkirakenteiltaLisäksi olen ollut pääneuvottelijana lausunnosta unionin monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ja lausunnosta komission oikeusvaltiokertomuksesta vuonna 2021.
Budjettivaliokunnassa työskentely on taas keskittynyt muun muassa unionin vuosibudjettineuvotteluihin, joissa olen painottanut rahankäytön tehokkuuden valvontaa yhdessä sen kanssa, että kansalaisten käteen jää unionin toimista mahdollisimman paljon. Budjettivaliokunnassa toimin mm. EPP:n pääneuvottelijana lausunnosta EU:n toimielinten kyberturvallisuuden tasosta sekä Eurooppalaisesta talousohjausjaksosta (European semester).
Lisäksi olen varajäsenenä parlamentin Venäjä-suhteita hoitavassa valtuuskunnassa sekä Yhdysvaltain-suhteista vastaavassa valtuuskunnassa.
Kausi 2014-2018: suomalaisten veronmaksajien ja pk-yritysten puolustaminen sekä eurooppalaisen rajavalvonnan vahvistaminen
Tämän vaalikauden alussa minut valittiin budjettivaliokunnan ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja EPP-ryhmän puheenjohtajaksi talousarvion valvontavaliokuntaan. Lisäksi olen varajäsen kansalaisvapauksien sekä sisä- ja oikeusasioiden valiokunnassa.
Tällä kaudella olen ollut parlamentin pääneuvottelijana 42 mietinnössä. Näistä merkittävimpiä on oikeusvaltioperiaatetta EU-maissa koskeva lainsäädäntö ja Suomeen pääneuvottelijana hoitamani yhteensä yli 14 miljoonaa euroa esimerkiksi Nokialta ja Microsoftilta irtisanottujen uudelleen työllistymisen edistämiseksi.
Lisäksi vedin jäsenmaiden, parlamentin ja komission väliset Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) jatkokautta koskevat neuvottelut. Rahasto helpottaa Euroopan talouden rattaiden pyörimistä houkuttelemalla yksityisiä sijoittajia investoimaan järkeviin hankkeisiin toimimalla lainan takaajana. Tähän mennessä se on saanut liikkeelle reippaasti yli 335 miljardin investoinnit Euroopassa, joita ei olisi ilman takausta tehty.
Budjettivaliokunnassa ja talousarvion valvontavaliokunnassa olen työskennellyt pitkäjänteisesti tehokkaan, toimivan ja vaikuttavan EU-budjetin puolesta, jotta suomalaiset ja eurooppalaiset veronmaksajat saavat siitä kaikki mahdolliset hyödyt. Käytännössä se on tarkoittanut yötä myöten kestäviä EU:n vuosibudjettineuvotteluita, mutta myös pidemmän aikavälin kehityksen ohjaamista ja erityisesti käytetyllä EU-rahalla saatujen tuloksien kriittistä arvioimista.
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa ajoin aktiivisesti Euroopan raja- ja merivartiosto Frontexin nopeaa vahvistamista vuoden 2015 siirtolaiskriisissä. Parlamentin neuvottelutiimeissä puolustin Schengen-alueelle tulevien henkilöiden dokumenttien turvallisuusvaatimusten nostamista. Nämä ovat tärkeitä askelia eurooppalaisen rajavalvonnan vahvistamiseksi, maahanmuuttotilanteen ratkaisemisessa ja EU:n sisäisen turvallisuuden parantamisessa.
Olen jäsen myös parlamentin Yhdysvaltojen-suhteita hoitavassa valtuuskunnassa ja varajäsen Venäjä-suhteista vastaavassa valtuuskunnassa. Budjettineuvotteluiden yhteydessä syksyllä 2017 ja 2018 ajoin läpi aloitteet Venäjän propagandan torjumisesta.
Pätkäkausi 2012-2014: maataloustuet, rekat ja moottoripyörät
Ensimmäisellä kaudellani olin jäsenenä liikenne- ja matkailuvaliokunnassa ja varajäsenenä maatalousasioista vastaavassa valiokunnassa. Sinä aikana omia mietintöjä oli 33. Toimin siis jo ensimmäisellä pätkäkaudellani vaikutusvaltaisessa raportöörin tehtävässä useammin kuin yleensä toimitaan kokonaisella parlamenttikaudella. Tämän tein vajaassa puolikkaassa toimikaudessa, koska nousin parlamenttiin varasijalta vasta maaliskuussa 2012.
Liikennevaliokunnan jäsenenä olin mukana parlamentin neuvottelutiimissä, kun päätimme EU:n uudesta katsastuslainsäädännöstä. Neuvottelutiimin jäsenenä vaikutin voimakkaasti siihen, että parlamentti luopui vaatimuksestaan tehdä kaikkien moottoripyörien katsastuttaminen pakolliseksi. Suomalaisille moottoripyöräilijöille tämä oli varsin mieluisa ratkaisu. Meidän olosuhteissamme pakkokatsastuksesta ei olisi ollut hyötyä.
Tämän lisäksi olin ryhmäni pääneuvottelija ns. rekkamietinnössä. Parlamentin osalta tuloksena oli, että Suomen vientiteollisuus voi jatkossakin kuljettaa tavaroitamme Manner-Eurooppaan myös maanteitse.
Syksyllä 2013 ajoin läpi Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkumisen seitsemällä vuodella. Ensin parlamentin maatalousvaliokunnassa ja sen jälkeen parlamentin täysistunnossa. Tämä ratkaisi tärkeältä osalta ongelman, joka oli hiertänyt Suomea jo vuosikausia.
4. Enemmän vai vähemmän Euroopan unionia? Mihin suuntaan EU:n pitäisi mielestäsi kehittyä?
Enemmän. Yhdysvaltoja EU:sta ei koskaan tule, siitä pitää huolen Euroopan kielten ja kulttuurien tilkkutäkki. On kuitenkin monia asioita, joissa tiiviimpi yhteistyö olisi kannattavin vaihtoehto. Yhteistyön lisääminen ja integraation edistäminen varsinkin isoissa kysymyksissä kuten puolustuspolitiikassa, turvallisuudessa, maahanmuutossa ja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on järkevää. Mikään maa ei pysty niitä yksin hoitamaan tai edes suojelemaan kansalaisiaan pahimmilta seurauksilta. Yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän, mikä hyödyttää kaikkia eurooppalaisia.
Jos unionista joskus tulisi niin tiivis poliittinen liitto, että sen kansalaiset uskoisivat talouden, puolustuksen ja ulkosuhteet yhteisen hallituksen käsiin, olisi Euroopalla suurempi mahdollisuus selvitä ikääntymisen, hajaannuksen ja globaalin kilpailun mukanaan tuomista haasteista. Tällainen valtioiden liitto ei veisi yhdeltäkään sen jäsenvaltion kansalaisilta kansallista identiteettiä. Suomi on osa tätä Eurooppaa – ja Eurooppa on osa suurempaa kokonaisuutta.
5. Mitä mieltä olet Suomen Nato-prosessista?
Natoon liittyminen on Suomen kannalta hyvä asia. Tämä on tullut selväksi Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, jolloin aiempi ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja osoittautui käyttökelvottomaksi. Suomen kannalta ainoastaan Nato-jäsenyys yhdistettynä omaan uskottavaan reserviläisarmeijaan toimii aidosti rauhan takeena. Suomen kannalta on edullista kuulua kaikkiin demokraattisiin kansainvälisiin järjestöihin, joissa tehtävät päätökset koskettavat meitä. Suomella on Natolle tarjottavana paljon hyödyllistä osaamista erityisesti arktisen alueen erityiskysymyksiin liittyen, ja Nato-jäsenyydestä on Suomelle etua myös Naton yhteisten puolustusvarustehankintojen kautta. EU ei edelleenkään tarjoa riittävää sotilaallista suojaa nykyisestä turvalausekkeesta ja lisääntyvästä puolustusyhteistyöstä huolimatta.
6. Mitä mahdollisuuksia EU:n puolustusyhteistyö tuo Suomelle?
EU:n yhteisen turvallisuuspolitiikan kehittäminen on Suomen etu. Venäjän muuttuessa yhä epäluotettavammaksi Suomen kannattaa hyödyntää kaikkia kumppanuuksia puolustuksensa vahvistamiseksi. Suomen turvallisuuden kannalta on keskeistä sitoutua sekä eurooppalaiseen että transatlanttiseen monenkeskiseen yhteistyöhön. Kehityksen ulkokehälle ei EU:ssa missään tapauksessa saa jäädä, vaikka Natoon liittyminen parantaakin Suomen turvallisuutta.
EU:lla on maailman toisiksi suurin puolustusbudjetti, kun kansalliset puolustusbudjetit lasketaan yhteen. Eurooppa ei kuitenkaan ole maailman toisiksi suurin sotilasmahti. Paljon rahaa kuluu päällekkäisyyksiin, minkä lisäksi rakenteet ja kalusto eivät aina ole yhteensopivia. Tähän yritetään nyt puuttua halukkaiden jäsenvaltioiden kesken niin kutsutulla pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä.
7. Mikä on pienten ja keskisuurten yritysten merkitys taloudelle?
Ilman pienyrittäjiä ei ole Suomea. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat myös Euroopan moottori. Reippaasti yli 90 prosenttia EU:n yrityksistä on pk-yrityksiä. Viimeisen viiden vuoden aikana 85% uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin. Ne työllistävät kaksi kolmasosaa yksityisellä sektorilla työskentelevistä. Siksi pk-yritysten pitää pystyä toimimaan Euroopassa jatkossakin ja hyödyntämään sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä tapahtuu vähentämällä pk-yrittäjiä rasittavaa sääntelyä ja madaltamalla yrittämisen rimaa.
EU:n vuosittaisissa budjettineuvotteluissa parlamentin ja jäsenmaiden välillä puolustan voimakkaasti yritysten kilpailukykyä ja pk-yritysten asemaa edistävää rahoitusohjelmaa. Mielestäni on vastuullista esimerkiksi edistää pk-yritysten kansainvälistymistä ja helpottaa rahoituksen saamista markkinoilta. Lisäksi vedin jäsenmaiden, parlamentin ja komission väliset Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) jatkokautta koskevat neuvottelut vuonna 2017. Rahaston toimintaa uudistettiin pitkälti parlamentin vaatimuksesta ja siihen tehtiin muutoksia, jotka helpottavat rahoituksen myöntämistä erityisesti pk-yrityksille.
8. Miksi ruoantuotanto on Suomelle suuri mahdollisuus?
Kun aloitin työni meppinä keväällä 2012, ilmoitin haluni olla Suomen ruokameppi. Olen käytännössä toteuttanut tätä toimimalla useissa tärkeissä lainsäädäntökysymyksissä siten, että suomalaisen ruoantuotannon mahdollisuudet säilyisivät ja paranisivat. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Eurooppa kohtaa ennennäkemättömän ruokakriisin, ja maatalouden tukeminen on tärkeämpää kuin koskaan. Maatalouden toimintakyky EU-maissa on entistä tärkeämpää myös ruokaturvan kannalta, ja siksi olen ajanut mm. viljelijöille uusia velvollisuuksia tuovien lakipakettien lykkäämistä akuutin kriisin ajaksi. Samalla olen ajanut myös tehokkaita käytännön toimia kansalaisten kohtaamiin energiakriisin vaikutuksiin.
Parlamentissa pyrin vaikuttamaan erityisesti suomalaisten viljelijöiden työn kannattavuuteen, motivaatioon ja yleiseen työssä jaksamiseen. Siihen vaikuttavat myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tilatarkastukset, joiden järkevöittämiselle ja vähentämiselle olen saanut parlamentissa laajan enemmistön tuen jo syksyllä 2015.
Haluan pitää esillä koko elintarvikeketjun asioita. Erityisesti tuottajan asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Meillä Suomessa on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia suomalaisen keittiön tunnetuksi tekemiseksi koko Euroopassa. Jos onnistumme, on meillä mahdollisuus moninkertaistaa elintarvikevientimme.
9. Mikä on lasten ja nuorten hyvinvoinnin merkitys?
Lapset ja nuoret ovat tärkein voimavaramme ja ainoa todellinen sijoituksemme tulevaisuuteen. Yksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden sivistyksen mittareista on se, miten se suhtautuu pienimpiinsä. Tärkeintä on kuitenkin saada syrjäytyvät nuoret takaisin porukkaan. Heidät pitää saada uskomaan itseensä ja mahdollisuuksiinsa. Tässä EU:lla on keskeinen vaikuttamisen paikka. Unionin kasvua ja työllisyyttä luovan politiikan tärkein tehtävä on pelastaa kokonainen sukupolvi. Ilman sitä me kaikki olemme hukassa.
Koulutuksen tukemisen ja hyvinvoinnin välille pitää rakentaa silta. Erasmus, EU:n koulutusvaihto-ohjelma, on mielestäni hyvä keino ja tuen täysillä sen kaksinkertaistamista EU:n seuraavassa pidemmän aikavälin budjetissa.
10. Mitä mieltä olet Suomen EU-jäsenyydestä?
Suomelle on ollut paljon hyötyä EU:n jäsenyydestä. EU-jäsenyys on tuonut Suomen talouteen vakautta, helpottanut liikkumista, lisännyt koulutusvaihtoa, vähentänyt kilpailua rajoittavia tekijöitä ja vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. EU-jäsenyys on ollut Suomelle hyvä asia.
Täytyy muistaa, että EU on pohjimmiltaan rauhanprojekti. Suomi on pieni maa ja riippuvainen muun maailman kehityksestä. EU:n jäsenenä meillä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme. Myös yhteisestä valuutasta eurosta on ollut Suomelle kiistatta enemmän hyötyä kuin haittaa. Euroaluetta pitää kehittää ja nyt ollaan menossa oikeaan suuntaan.
EU:n vahvistaminen lisää myös suomalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä. Me olemme sen verran pieni kansa, että ääntä on vaikea saada kuuluviin. EU:ssa se kuitenkin onnistuu paremmin kuin missään muualla. Fakta on, että EU ei ole täydellinen ja sitä pitää uudistaa. Sivustakatsojaksi ei kuitenkaan pidä heittäytyä. Muutoksen suuntaan vaikuttavat kaikki eurooppalaiset, myös suomalaiset.
11. Mitä ajattelet EU:n talouspolitiikasta ja yhteisen velan kasvattamisesta?
Yksi EU:n talouspolitiikan kantavista kulmakivistä on ollut yhteisten talouskurisääntöjen noudattaminen. Koronakriisin ja Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena taloussäännöistä kuitenkin on syystä jouduttu joustamaan. Taloudellisen epävarmuuden aika jatkuu yhä, mutta mielestäni tämä ei ole syy sille, etteikö EU:n kannattaisi vahvistaa yhteistä talouspolitiikan koordinointia.
Vastauksena kriiseihin jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat päätyneet ottamaan ennennäkemättömät määrät lainaa. Tämä on ollut välttämätön ratkaisu kriiseistä selviämiseen, mutta nyt alkaa olla korkea aika suunnata katseet myös pidemmälle. Tarvitsemme selkeän vision ja suunnitelman siitä, miten EU-maat pääsevät takaisin taloudellisesti kestäville raiteille. Vain siten voimme turvata unionin vahvan tulevaisuuden.
Uuteen lainanottoon liittyvät ehdotukset ovat vastuuttomia siinä tilanteessa, jossa meillä ei ole uusia vaihtoehtoja velkakulujen kattamiselle. Samalla EU:n tulisi tarkastella uudelleen monivuotisen rahoituskehyksensä raameja, sillä nykyisissä kriiseissä kehys on osoittautunut auttamattoman riittämättömäksi.
12. Mikä merkitys oikeusvaltioperiaatteella on EU:ssa?
EU:ssa oikeusvaltioperiaatetta pidetään yhtenä unionin ydinarvoista, ja siksi sen ylläpitäminen on unionille elintärkeää. Oikeusvaltioperiaatteella varmistetaan EU-maiden demokraattisuus, oikeudenmukainen hallinto ja EU-varojen vastuullinen käyttö. Käytännössä oikeusvaltioperiaatteessa on kyse siitä, että jokaisen maan hallituksen tulee noudattaa päätöksissään lakia, päätökset eivät saa perustua mielivaltaisuuteen ja kansalaisilla on mahdollisuus valittaa päätöksistä itsenäisiin tuomioistuimiin. Lisäksi oikeusvaltioperiaate suojelee lehdistönvapautta ja estää korruptiota. Nämä kaikki elementit ovat demokratian keskeisimpiä rakennuspalikoita.
Toimin parlamentin pääneuvottelijana, kun parlamentissa neuvoteltiin laista oikeusvaltioperiaatetta ylläpitäväksi oikeusvaltiomekanismiksi. Neuvottelujen tuloksena oikeusvaltiorikkomusta epäiltäessä osa EU-valtion rahoituksesta voidaan jäädyttää, kunnes maa on todistanut toimivansa EU:n periaatteiden mukaisesti. Mekanismin avulla jäsenmaat voidaan velvoittaa unionin perusarvojen noudattamiseen, ja samalla verorahojen laillinen käyttö varmistetaan.
Oikeusvaltioperiaate onkin siis keskeisimpiä EU:n yhtenäisyyden varmistuksia, joita ilman unionin toimintakyky vaarantuu.
13. Pystyykö EU pitämään ulkorajat ja laittoman maahanmuuton hallinnassa?
Laiton maahanmuutto on kitkettävä. Eli se, että EU:n alueelle tullaan tai jäädään ilman asianmukaisia lupia. Eurooppalaista yhteistyötä tässä asiassa tiivistetään koko ajan. Kylmä totuus on, että Eurooppaan pyrkivien ihmisten määrä ei tule vähenemään. Koko EU:n pitää kantaa vastuuta ulkorajoista, minkä lisäksi palautuksia kielteisen päätöksen jälkeen on tehostettava. Samalla on kuitenkin huolehdittava kansainvälisistä velvoitteista sekä myönteisen päätöksen saaneiden kunnollisesta kotouttamisesta.
EU:n maahanmuuttopolitiikka on ollut sekavassa tilassa vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen, ja se vaatii pikaista korjaamista. EU:n rajavalvonnan heikkouden vuoksi EU-rajoilla maahantuloon liittyvän rikollisuuden määrä on räjähtänyt käsiin. Myöskään EU-maiden välinen taakanjako ei toimi. Siksi Euroopan raja- ja rannikkovartioston toimintaa täytyy vahvistaa, palautus- ja kotoutuspolitiikkaa on tehostettava ja on luotava oikeasti toimiva yhteinen eurooppalainen turvapaikkapolitiikka, jossa hakemusten vastaanottopisteet sijaitsisivat pääasiassa EU:n ulkorajoilla.
Tärkeintä on panostaa siirtolaisuuden syiden ratkaisemiseen varsinkin Afrikassa. Siellä pitää tukea rauhaa, luoda työpaikkoja ja vahvistaa rakenteita. Samalla on muistettava, että myös laillista maahanmuuttoa tarvitaan helpottamaan ikääntyvän yhteiskunnan huoltosuhdetta ja parantamaan kilpailukykyä sekä Suomessa että Euroopassa.
14. Mihin kaikkeen EU-budjettia käytetään? Mihin sitä pitäisi käyttää?
Tällä hetkellä EU:n budjetista valtaosa menee koheesio- ja maatalouspolitiikan rahoitukseen. Maatalouteen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa EU:lla on vahva mandaatti ja se näkyy myös budjetissa. Mutta myös nämä sektorit on uskallettava tuoda tälle vuosikymmenelle. Toisaalta EU:lle on annettu uusia tehtäviä varsinkin maahanmuuton, turvallisuuden ja puolustuksen saralla. On selvää, että niiden hoitoon tarvitaan myös uusia resursseja.
EU:n rahankäytössä on tehostamisen varaa. Sitä ei voi kieltää. EU:n budjettiin on järkevää pistää rahaa niiden asioiden hoitamiseen, jotka tehdään paremmin yhdessä kuin kansallisella tasolla. EU:n ei voi odottaa olevan toimintakykyinen, jos sillä ei ole riittäviä voimavaroja. Samalla rahoille pitää saada myös enemmän vastinetta. Mutta myös tulopuolta on uudistettava. Jäsenmaksujen ei pitäisi olla ainoa merkittävä tulonlähde. EU:n pitäisi pystyä panostamaan enemmän mm. koulutukseen.
15. Entä yhteiset eurooppalaiset arvot?
Yhteiset, jaetut arvot ovat EU:n perusta. Demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja kansalaisten perusoikeuksista on pidettävä kiinni. Ne ovat keskinäisen luottamuksen peruspilareita, joita ilman EU ei yksinkertaisesti toimi.
Yhteisten arvojen rikkominen vahingoittaa meitä kaikkia ja sillä on oltava tuntuvia seurauksia. Kehityssuunta varsinkin Puolassa ja Unkarissa on huolestuttava. Komission päätös Unkarin rahojen jäädyttämisestä on askel oikeaan suuntaan, ja luo hyvän ennakkotapauksen oikeusvaltiomekanismin toimivuudesta. Komission on kuitenkin edelleen seurattava aktiivisesti, miten tilanne Unkarissa kehittyy. Myös muiden EU-maiden oikeusvaltiokehitystä tulee pitää silmällä.